Laiskuus: psykologi selittää, miksi piirre saa monet näkemään punaista - Ihmiset & suhteet - Ilta-Sanomat

Vain harva suomalainen voisi sietää laiskaa kumppania – psykologi selittää, miksi piirre saa monet näkemään punaista

Laiskuuteen liittyy niin paljon negatiivisia mielikuvia, että kukaan ei halua piirrettä liitettävän itseensä, sanoo psykologi Satu Kaski. Usein unohtuu, että laiskottelua jopa tarvitaan.

Laiska töitään luettelee, kuuluu sanonta.

21.7. 19:00

Laiskottelu on varsin paha tapa – ainakin, jos suomalaisilta kysytään. Taannoisessa kyselyssämme kävi ilmi, että laiskuus on piirre, joka saa monet näkemään punaista. Peräti 75 prosenttia suomalaisista ei kelpuuttaisi kumppanikseen laiskaa henkilöä.

Mistä johtuu, että laiskuus on monille punainen vaate? Kysyimme asiaa psykologi ja psykoterapeutti Satu Kaskelta, joka on tarkastellut laiskuutta kirjassaan Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään? (Kirjapaja 2020) yhdessä psykologi Vesa Nevalaisen kanssa.

Kasken mukaan sillä on paljon merkitystä, millaisia mielikuvia ihmiset liittävät laiskuuteen.

– Eihän sillä kovin pitkälle parisuhdemarkkinoilla pötki, jos on laiska kaveri tarjolla. Tai saa edes työpaikkaa, Kaski sanoo.

Kukaan ei halua, että laiskuutta liitetään itseen.

Laiskottelun paheksunta on peräisin jo kulttuuriperimästämme, Kaski kertoo. Maataloudessa ahkeruutta pidettiin arvossa, sillä itse kukin oli vastuussa omasta toimeentulostaan.

– Laiskan rengin talosta ei tule yhtään mitään ja se tulee kuolemaan, kun kukaan ei pilko puita talvea varten, käy metsällä tai kerää marjoja, Kaski luettelee.

Moni suomalainen sanonta pitääkin yllä ahkeruuden eetosta ja ruokkii kulttuuriperimää, esimerkiksi:

Yrittänyttä ei laiteta.

Laiska töitään luettelee.

Rakko laiskan kämmenessä, känsä työmiehen käjessä.

Ajan saatossa sanaan on kiinnittynyt niin paljon negatiivisia asioita, että laiskotellessaan suomalaiset pyrkivät jopa mieluummin käyttämään jotain muuta ilmaisua, kuten ”olin joutilaana” tai ”otin rennosti.”

– Kukaan ei halua, että laiskuutta liitetään itseen.

Aikaa seuraamaton – henkisesti laiska?

Laiskuus mielletään yleensä veltoksi sohvalla loikoiluksi, mutta laiskuus voi olla myös henkistä tai sosiaalista.

– Sosiaalista laiskuutta on se, kun ei liiku, ole aktiivinen tai halua nähdä ketään. Ei vain viitsi.

Laiskuus onkin usein taustalla monissa ihmissuhdeongelmissa.

Lue lisää: Monet ihmissuhdeongelmat johtuvat yhdestä ja samasta syystä, joka jää helposti huomaamatta – ”Yllättää välillä ihan jokaisen”

Henkinen laiskuus puolestaan on sitä, ettei esimerkiksi ole kartalla sellaisista asioista, jotka muiden, esimerkiksi kumppanin, mielestä pitäisi ilman muuta tietää.

– Voi olla tosi kova pala politiikkaa seuraavalle, jos toinen ei tiedä, ketkä ovat ministereitämme.

Kun hommat jäävät tekemättä, sitä voi pitää laiskuuden rajana.

Toki laiskuus on vahvasti myös kontekstisidonnaista, Kaski muistuttaa.

– Joku fyysistä työtä tekevä saattaa ajatella, että miljoonia tienaava kilpapelaaja on laiska, kun tämä vain pelaa konsolipelejä päivät pitkät.

Tässä menee liiallisen laiskottelun raja

Kaski on kuitenkin sitä mieltä, että laiskottelulla on turhaan negatiivinen kaiku – onhan kyseessä melko inhimillinen perustarve.

– Laiskottelua tarvitaan. Karrikoiden voidaan sanoa, että ahkeruus on tuottavuuden pahin vihollinen. Aina pitäisi malttaa katsoa hetki, ennen kuin lähtee tekemään uutta. Sitten vasta syntyy hyvää ja uutta viisautta.

Entä missä menee rentoutumisen ja liiallisen laiskottelun raja? Kasken mukaan se on kuin veteen piirretty viiva.

– Ruokaa ei tule pöytään, jos sitä ei joku tee. Ruokaa ei myöskään tule jääkaappiin, jos sitä ei kukaan hae. Kun hommat jäävät tekemättä, sitä voi pitää rajana.

– Tai se, ettei jaksa enää nähdä ketään, vaikka pohjimmiltaan olemme sosiaalisia eläimiä. Raja menee siinä, jos oikeasti tärkeät asiat jäävät tekemättä, kuten yhteydenpito ja itsensä sivistäminen.

Lue myös: Lupaileeko kumppani jatkuvasti tyhjää? Psykologi antaa toimintaohjeet – ja kertoo, missä menee raja

Lue myös: Miten eksän saa pois mielestä? Eroterapeutti kertoo keinon, jonka neuvoo usein asiakkailleen

Lue myös: Tiedätkö, miten saat toisen ihmisen pitämään sinusta heti? 6 helppoa mutta toimivaa taktiikkaa

Artikkeliin liittyviä aiheita

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?