Mistä ihmissuhdeongelmat johtuvat? Taustalla voi usein olla laiskuus - Ihmiset & suhteet - Ilta-Sanomat

Monet ihmissuhdeongelmat johtuvat yhdestä ja samasta syystä, joka jää helposti huomaamatta – ”Yllättää välillä ihan jokaisen”

Parisuhteen vaikeuksien ja väljähtyneiden kaverisuhteiden takana on usein yksi ja sama asia: laiskuus. Mistä ihmissuhdelaiskuus oikein johtuu?

16.7. 7:00

Naapuri on jättänyt taas koirankakat keräämättä. Miten välinpitämätöntä!

Ystävä ei kuuntele keskittyneesti kuulumisia, vaan vilkuilee puhelintaan. Onpa epäkohteliasta.

Puoliso ei ole taaskaan vienyt roskia mennessään. Miksi hän on niin ajattelematon?

Muiden ihmisten ärsyttävien tekojen ja tapojen ajatellaan yleensä johtuvan erilaisista syistä, kuten välinpitämättömyydestä tai epäkohteliaisuudesta. Tosiasiassa niissä saattaa usein olla kyse yhdestä ja samasta asiasta: laiskuudesta.

Niin uskoo psykologi, psykoterapeutti sekä Helsingin kaupungin oppilashuollon päällikkö Vesa Nevalainen. Hän tehnyt laiskuudesta kirjan Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään? (Kirjapaja 2020) yhdessä psykologi ja psykoterapeutti Satu Kasken kanssa. Kaksikon mukaan laiskuus on joskus tarpeellista, mutta ihmissuhteissa se voi johtaa ongelmiin.

Laiskuus voi itse asiassa olla ihmissuhdeongelmien perimmäinen syy.

– Laiskuus muita kohtaan johtuu usein siitä, että omia tarpeita pidetään ensisijaisina. Siksi on helppo välttää kaikkea, mikä vaikuttaa liian vaivalloiselta, Nevalainen selittää.

Esimerkiksi monet ystävyyssuhteet jäävät siksi, että toiseen ei vain jaksa pitää yhteyttä.

– Saattaa tulla välillä mieleen, että pitäisi olla johonkin kaveriin yhteydessä, mutta sitä ei saa aikaan. Yhteydenotto lykkääntyy ja lykkääntyy, ja pian huomaa, että kaverisuhdetta ei enää ole. Se on aika tyypillistä, Nevalainen sanoo.

Laiskuus muita kohtaan johtuu usein siitä, että omia tarpeita pidetään ensisijaisina.

Laiskuus vaivaa myös parisuhteita. Laiskuri tietää usein itsekin, että on liian mukavuudenhaluinen tai hänen pitäisi huomioida kumppaniaan enemmän, mutta sitä ei saa aikaan.

Monen eron takana voikin pohjimmiltaan piillä laiskuus. Ongelmat saavat alkunsa, kun parisuhteen toinen osapuoli huomaa ärsyyntyvänsä jatkuvasti kumppaninsa saamattomuudesta. Silloin on helppo lähteä syytöslinjalle ja tivata toiselta, miksei hän ikinä tee mitään. Se voi Nevalaisen mukaan johtaa epätoivottuun tulokseen.

– Me ihmiset olemme kauhean huonoja antamaan palautetta fiksusti niin, että toinen ei ahdistu ja palaute vielä aiheuttaisi toivottua toiminnan korjaamista. Sellaisen palautteen anto on vaikeaa eikä ole vahvin lajimme.

Monen eron takana voi pohjimmiltaan piillä laiskuus.

Nevalaisen mukaan keskustelua on kuitenkin aina kokeiltava. Toinen vaihtoehto on muuttaa omaa käytöstä. Jos huomaa itse olevansa aina se, joka vie roskapussin ulos, voi tehdä pienen kokeen.

– Roskapussin voi antaa haista eteisessä. Sitten voi odottaa, havahtuuko kumppani viemään sen ulos. Se voi olla odottelua, että kumman pinna pettää ensin. Mitään tulosta tällaisella toiminnalla ei voi taata, mutta joskus niin voi saada laiskan kumppanin huomaamaan vian käytöksessään.

Lue lisää: Tiedätkö, miten saat toisen ihmisen pitämään sinusta heti? 6 helppoa mutta toimivaa taktiikkaa

Eroon ihmissuhdelaiskuudesta

Olet ehkä tuntenut tätä juttua lukiessasi piston sydämessäsi. Mieleesi on voinut muistua ystävä, johon et ole muistanut pitää yhteyttä. Ehkä tajusit itse laiskottelevasi parisuhteessasi.

Et ole yksin, Nevalainen lohduttaa.

– Ihmissuhdelaiskuus yllättää välillä ihan jokaisen meistä. Kaikista tuntuu joskus syylliseltä sen vuoksi, eikä siitä kannata liikaa ahdistua.

Nevalaisen mukaan ihminen yleensä tiedostaa oman laiskuutensa. Joskus syyllisyydentunnon puuska voi iskeä päälle, ja laiskuudesta pyristellään hetkeksi eroon. Se on vähän kuin kuntoilu joulun jälkeen: pyhät herkutellaan, sitten tulee syyllisyys ja alkaa kuntoilu.

– Yleensä kuitenkin tiedämme itsekin, että laiskuus palaa ja pian taannumme taas vanhoihin tapoihin silkasta mukavuudenhalusta.

Jos on aina se, joka tekee parisuhteessa aloitteet, kannattaisi välillä laiskotella.

Omaa laiskuutta kannattaa kuitenkin työstää etenkin silloin, kun on kyse ihmissuhteista. Siitä voi pyrkiä eroon pikkuhiljaa.

– Voi tehdä kivan asian kumppanin tai työkaverin puolesta tai soittaa vanhalle ystävälle ja sopia tapaamisen. Yleensä huomaa pian, että molemmille tuli hyvä mieli. Se kannustaa jatkamaan kokeilua.

Joissakin tilanteissa laiskuus voi olla toisaalta tarpeellista. Joskus saattaa huomata olevansa parisuhteessa aina se, joka tekee aloitteet, kun toinen vain möllöttää passiivisena ja osallistuu, jos sattuu huvittamaan. Silloin aktiivisemman kannattaisi välillä laiskotella, Nevalainen neuvoo.

Työpaikallakin laiskottelu voi olla joskus tarpeen. Jos huomaa työpaikalla tekevänsä kaiken itse ja olevansa aina se, joka on vetovastuussa, voi laiskuutta yrittää lisätä. Se pakottaa toiset ideoimaan.

– Tehokas esimies, joka tekee kaiken työn, voisi harjoitella laiskuutta. Se johtaa yleensä siihen, että työntekijät alkavat ideoida ja tehdä itse aktiivisemmin. Välillä pitää pikkuisen laiskotella, jotta voi antaa toisille tilaa tehdä.

Juttu on julkaistu aiemmin Me Naisten verkkosivuilla helmikuussa 2020.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?