Pinja, 17, sai burnoutin ja jätti lukion kesken – nyt hän kertoo, mitä nuoret ovat valmiita tekemään pysyäkseen tahdissa: ”En ollut ainoa opiskelija, joka teki näin”

Syksyllä 2019 Pinja Laasanen aloitti lukio-opintonsa, mutta joutui jäämään jo parin kuukauden kuluttua sairauslomalle uupumuksen vuoksi. – Olen kiitollinen ja ylpeä siitä, että uskalsin hypätä oravanpyörästä pois.

Useita kuukausia kestäneen burnout-jakson myötä Pinja on oppinut tunnistamaan uupumuksen oireet jo varhain.

16.5.2021 18:00

Kun Pinja Laasanen, 17, aloitti lukion syksyllä 2019, oletuksena oli, että opinnot sujuisivat ilman sen suurempia ongelmia – olihan hän suoriutunut peruskoulustakin varsin mallikkaasti.

Lukiokursseja tuli kuitenkin kahmittua liikaa heti alkusyksystä. Koulutehtävät alkoivat kasaantua, vapaa-ajan kuntosaliharrastus kariutui pois ja arvosanat laskivat.

– Ysit ja kympit putosivat kutosiin ja vitosiin ja monta kurssia jäi kokonaan ilman suoritusmerkintää, Pinja kertoo.

Vähitellen uupumus alkoi heijastua myös Pinjan mielialaan.

– Motivaationi opiskeluun laski radikaalisti, ja pelkkä koulussa oleminen tuntui fyysisesti ahdistavalta.

Loppusyksystä kaikki jaksaminen loppui kesken, eikä Pinja jaksanut viettää aikaa edes perheensä kanssa. Pinja oli tavannut yläasteelta saakka psykologia noin kerran kuukaudessa, ja loka-marraskuun vaihteessa tuttu psykologi passitti hänet kahden viikon mittaiselle sairauslomalle.

Sairauslomalle jäädessään Pinja ei kuitenkaan vielä harkinnut lukion keskeyttämistä.

– Olin aina ajatellut, että käyn lukion ja jatkan siitä yliopistoon, olinhan suoriutunut peruskoulustakin tosi hyvin. Luulin, että kyseessä on vain ohimenevä kausi.

Kaksi viikkoa eivät kuitenkaan mitenkään riittäneet palautumiseen, vaan oireet vain jatkoivat pahenemistaan. Orastava kaamosaika veti Pinjan mielen entistä rajummin maahan ja unta kertyi enintään viisi tuntia yössä. Lopulta Pinjalla todettiin pahentunut masennustila, uupumus ja stressi.

Läheiset koittivat parhaansa mukaan ymmärtää ja tukea Pinjaa, mutta siitä huolimatta hän koki syyllisyyttä huonovointisuudestaan.

– Kavereista moni tuntui kyllä ymmärtävän mua, mutta koin silti useampaan otteeseen painostamista, että kyllä sä nyt voit lähteä ulos meidän kanssa, sivuutat vaan noi tunteet. Se otti välillä tosi koville.

Suunnanmuutos toimi sysäyksenä kohti parempaa oloa

Koska Pinjalla oli jo pidempään käynyt psykologilla, hänen oireensa osattiin ottaa vakavasti alusta lähtien. Tilanteeseen etsittiin ratkaisuja sairauslomasta unilääkkeisiin, ja keväällä psykologi ehdotti lopulta koulun vaihtamista.

– Psykologini kysyi multa, että mitä tekisin, jos saisin tehdä ihan mitä vaan. Vastasin, että jättäisin koulun kesken ja vaihtaisin asuinkaupunkia. Psykologi tokaisi tähän, että kai sä tiedät, että voit ihan hyvin tehdä noin, ei siinä ole mitään sen suurempaa estettä.

Pinja tarttui tuumasta toimeen, eikä mennyt kovin kauaa, kunnes sopiva ala löytyi. Kuvataiteen harrastaminen oli ollut Pinjan intohimo jo pitkään, joten hän päätti hakea opiskelemaan kuvallista ilmaisua Ingmanedu kulttuurialan ammattiopistoon Kuopioon.

Päätös suunnanmuutoksesta sysäsi Pinjan vointia parempaan päin. Hän kevensi reippaasti lukujärjestystään ja suoritti kevätlukukaudella vain muutamia itselleen helppoja ja mielekkäitä lukiokursseja, jotka hän sai myöhemmin hyväksiluettua ammattiopistossa. Kevään mittaan viimeisetkin burnoutin oireet alkoivat kariutua pois.

Parantumista vauhditti myös Pinjan tietoinen valinta käyttää mahdollisimman paljon aikaa asioihin, jotka parantaisivat hänen oloaan. Hyvää oloa tuottivat muun muassa maalaaminen, kirjoittaminen, valokuvaaminen sekä retkeily ystävän kanssa.

Toipumisprosessinsa aikana Pinja pyrki tekemään mahdollisimman paljon hyvää mieltä tuovia asioita. Näitä olivat muun muassa ulkoilu, valokuvaaminen ja maalaaminen.

”Elämää voi elää päivä kerrallaan, tehden sitä, mikä tuntuu juuri nyt hyvältä”

Vaikka päätös lukion keskeyttämisestä tapahtuikin melko nopeasti, koulun vaihtaminen ja poismuutto perheen luota Porista uudelle paikkakunnalle herättivät Pinjassa myös epävarmuutta. Rohkeus kuitenkin kannatti, eikä Pinja ole katunut valintaansa vielä kertaakaan.

– Aluksi mietin, että luovutanko mä nyt, kun lopetan lukion. Seuraavaksi iski epävarmuus: mitä jos alan myöhemmin katumaan päätöstäni. Mitä jos en sopeudu yhtään uuteen kouluun ja paikkakuntaan, tai jos en saa töitä näillä papereilla. Pikkuhiljaa epävarmuus alkoi kääntyä innostukseksi: saan aloittaa uuden elämän ihan uudelta pohjalta.

Aallonpohjalla käyminen on kasvattanut Pinjaa ihmisenä valtavasti. Suurin burnoutista saatu oppi liittyy suorituspaineisiin.

– Olen ymmärtänyt, että elämää voi elää päivä kerrallaan, tehden sitä, mikä tuntuu juuri nyt hyvältä. Mitään ei tarvitse tehdä koko loppuelämän ajan, vaan suunnitelmat ja mielenkiinnonkohteet voivat hyvinkin vaihtua matkan varrella. Oivallus on ollut todella vapauttava, ja olen yrittänyt toitottaa sitä ystävilleni, jotka kriiseilevät tulevaisuuden suunnitelmien kanssa.

Burnoutista seurannut alan vaihto on vaikuttanut olennaisesti siihen, millaista työtä Pinja aikoo tulevaisuudessa tehdä. Uravaihtoehtojen polku on nykyään täysin erilainen kuin vielä päälle vuosi sitten.

– Aiemmin mulla oli tarkat, melko pitkälle viedyt suunnitelmat kaikelle. Ajattelin, että lukion jälkeen lähden opiskelemaan psykologiaa tai kriminaalipsykologiaa. Tällä hetkellä mun tulevaisuus on auki. Tiedän varmaksi vain sen, että haluan tehdä juuri sitä, mistä tykkään. Juuri nyt minua kiinnostaisi tehdä jotakin kulttuuri- ja taidealaan liittyvää.

Nykyään Pinja opiskelee kuvataidetta ammattiopistossa. Kuvassa Pinjan maalaama työ.

Lukiolaisten uupuminen on vakava ongelma, joka vaatii puuttumista

Loppuun palaminen on madaltanut Pinjan kynnystä hakea apua huonoon oloonsa. Kun tuttuja masennus- ja uupumusoireita alkoi jälleen ilmetä tämän vuoden alussa, Pinja osasi ottaa heti yhteyttä koululääkäriin, joka määräsi hänelle kuukauden sairausloman opinnoista.

Pinja kertookin olevansa äärettömän kiitollinen kaikesta ammattiopiston tarjoamasta tuesta.

– Kun laadimme kuvataideopintojeni alussa mulle henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa, luokanohjaajani totesi heti, että kevennetään mun opintoja ainakin näin alkuun. Lisäksi hän tarjosi erilaisia tukitoimia opintojeni tueksi. Mä aloin ihan itkemään, kun tuli vaan niin huomioon otettu olo.

Vaikka Kuopiossa Pinjan tausta onkin huomioitu upeasti, jokaisen toisen asteen oppilaitoksen resurssit eivät valitettavasti riitä opiskelijoiden henkilökohtaiseen huomiointiin ja tukemiseen. Pinja toivoisikin, että opiskelijahuoltoon satsattaisiin nykyistä enemmän, jotta jokaiselle apua tarvitsevalle pystyttäisiin takaamaan riittävä tuki, oli kyseessä sitten mielenterveyteen tai opintoihin liittyvät ongelmat.

Varhaiselle väliintulolle ja tuelle on huutava tarve, sillä lukiolaisten uupumus on kasvanut viime vuosina huolestuttavaa tahtia. Vuoden 2019 Lukiolaisbarometrin mukaan 40 prosenttia lukiolaisista kokee lukio-opinnot henkisesti raskaiksi. Lähes sama määrä kokee uupumuksen hidastaneen omia opintoja.

Korona-ajan etäopinnot ovat vaikuttaneet nuorten jaksamiseen huomattavasti: keväällä 2020 jo 60 prosenttia koki opintonsa kuormittaviksi.

 Stressin aisti koko luokkatilasta. Suoriutumispaineet olivat valtavia, ja kaikki tuntuivat olevan tosi väsyneitä ja kireitä.

Pinjan mukaan lukiolaisten kasvavan uupumuksen huomaa selkeästi.

– Stressin aisti koko luokkatilasta. Suoriutumispaineet olivat valtavia, ja kaikki tuntuivat olevan tosi väsyneitä ja kireitä. Muistan useita kertoja, kun olen tullut kuumeisena kouluun, etten vain jää jälkeen opinnoista – enkä todellakaan ollut ainoa opiskelija, joka teki näin.

Vaikka opiskelijoiden jaksamisongelmat ovat saaneet enemmän palstatilaa viime aikoina, Pinja näkee erityisen ongelmallisena sen, kuinka koulustressistä tunnutaan yhä puhuvan asiaankuuluvana osana lukiota. Valmistuttuaan nuoren tulisi olla kiitollinen siitä, että selviytyi vaikeista ajoista.

– Mun mielestä pitäisi kyseenalaistaa enemmän sitä, että onkohan se nyt ihan tervettä, että lukio on noin raskasta ja stressaavaa. Olen kiitollinen ja ylpeä siitä, että uskalsin hypätä oravanpyörästä pois, sillä niin brutaalilta kuin se kuulostaakin, en usko, että olisin muuten välttämättä enää tässä.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?