Utsjokelainen Elle, 43, on jo saanut koronarokotteen – kertoo, millaista on asua seudulla, jossa on ollut vain 11 koronatartuntaa - Ihmiset & suhteet - Ilta-Sanomat

Utsjokelainen Elle, 43, on jo saanut koronarokotteen – kertoo, millaista on asua seudulla, jossa on ollut vain 11 koronatartuntaa

Saamelainen Elle Aikio asuu Suomen äärimmäisellä pohjoisrajalla, Utsjoella, ja käy töissä Norjan puolella. Hän kertoo, miten korona on vaikuttanut rajaseudun ihmisten elämään. – Joskus rajoitukset tuntuvat arjessamme kohtuuttomilta, koska täällä ei käytännössä ole koronaa.

Elle Aikio itse ompelemassaan Utsjoen puvussa miesystävänsä Johan Mikkel Logjen kanssa. Johanin Kautokeinon puvun on ommellut hänen äitinsä. Molemmat puvut ovat juhlamallia.­

8.2. 13:50

Lapissa Utsjoella asuva saamelainen sairaanhoitaja Elle Aikio, 43, on yksi niistä, joilla on koti Suomessa mutta työpaikka Norjan puolella. Elle tekee vuorotyötä kunnan kotisairaanhoidossa ja taittaa työmatkansa valtakunnanrajan yli.

– Edestakainen työmatkani on 160 kilometriä. Ajo yhteen suuntaan vie tunnin tai kaksi kelistä riippuen. Se ei ole näillä seuduin harvinainen työmatka. Vuodessa ajokilometrejä kertyy 50 000, Elle kertoo.

Joskus Elle yöpyy pienessä vuokrahuoneessa Norjan puolella, mutta useimmiten hän ajaa vuoronsa jälkeen rajan yli kotiin, jossa odottavat 18-, 17-, 13-, 9-, ja 7-vuotiaat lapset. Jos Elle viipyy pidempään Norjan puolella, lähipiiri auttaa lastenhoidossa.

Korona-aika ja maahantulon rajoitukset ovat vaikeuttaneet Ellen arkea ja kahden maan välillä sukkulointia.

– Olen Suomen kansalainen ja teen Norjassa yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä työtä, joten olen koko koronavuoden ajan saanut kulkea maiden välillä. Säännökset muuttuvat kuitenkin koko ajan, joten tarkkana tässä saa olla, Elle kertoo.

Rajoitukset hankaloittavat arkea

Elle Aikion mukaan monet rajaseudun asukkaat murehtivat kovasti koronapandemian aiheuttamaa tilannetta. Monet suvut asuvat hajallaan rajojen eri puolin.

Aiemmin Norjan, Ruotsin ja Suomen rajojen ylittäminen Lapissa oli vain muodollisuus ja esimerkiksi palveluja käytettiin sujuvasti rajajoen eli Tenon molemmin puolin.

Korona muutti kaiken hetkessä.

– Äkkiä joutuukin miettimään esimerkiksi sellaisia asioita, pääseekö lapsen kanssa rajan yli hammaslääkäriin vai ei.

Tähän mennessä Utsjoen kunnan alueella on ollut yhteensä 11 koronatartuntaa (tilanne 8.2.).

– Tartuntaketjut on saatu poikki nopeasti, ja harva on joutunut olemaan karanteenissa. Lapsilla ei ole ollut etäkoulua viime kevään jälkeen. Juuri kukaan ei käytä maskia, Elle kertoo.

– Täällä tautia ei siis käytännössä ole, mutta rajoitukset hankaloittavat silti arkeamme, erityisesti rajan ylittämistä. Se tuntuu joskus kohtuuttomalta.

320 kilometrin parturireissu

Eteläisen Suomen asukkaan korvaan Ellen kuvailu lähes koronattomasta maailmasta tuntuu oudolta.

Havainnollistetaanpa elämää syrjäseudulla.

Utsjoen kunta on jakautunut kolmeen kylään tai keskukseen: Karigasniemeen (400 asukasta), Utsjokeen (500 asukasta) ja Nuorgamiin (300 asukasta). Karigasniemeltä on Utsjoelle 100 kilometriä ja Nuorgamiin 140 kilometriä.

Ellen kotikylän Utsjoen kohdalla ei ole merkittävää asutusta, vaan lähin keskus on 70 kilometrin päässä Norjan puolella. Ellen tietojen mukaan siellä on ollut yksi Venäjältä tullut koronatartunta.

– Utsjokiset ovat pääasiassa omassa kylässään töissä ja heidän elämänpiirinsä on täällä. Naapurikuntakeskukseen Ivaloon on 160 kilometriä matkaa, joten sinne ei ihan huvin vuoksi lähdetä. Sama pätee toiseen suuntaan. Toisaalta lääkäripäivystys on Ivalossa, samoin apteekki ja muut palvelut, Elle kertoo.

Utsjokisten elämä suuntautuu töiden ja palveluiden vuoksi enimmäkseen Norjaan. Rajaseudulla tartuntoja on ollut vähän.

– Seuraavaksi eniten ihmiset käyvät Ivalossa, mutta aika vähissä kulkeminen ja asiointi sinne päin on näin talviaikaan. Myöskin Inarin kunnassa on ollut vain yksittäisiä ketjuja, Elle kertoo.

Palvelut suuntaan ja toiseen ovat jääneet rajasulkujen taakse. Utsjoella tai Nuorgamissa ei Ellen mukaan ole esimerkiksi parturia saati kampaajaa, joten hänen lastensa hiukset on leikattu Norjan puolella.

– Viitsinkö ajaa 320 kilometriä Ivaloon ja takaisin poikien hiustenleikkuun vuoksi, kun lapseni eivät pääse Norjaan? En.

Norjasta puolestaan on tultu Suomeen asioimaan rautakaupoissa ja autokorjaamoissa. Kun asiakkaita ei käy entiseen malliin, yrittäjien leipä muuttuu epävarmemmaksi. Se näkyy Ellen mukaan esimerkiksi rajan ruokakauppojen tarjonnassa, joka on hiipunut merkittävästi.

Ellestä tilanne tuntuu kohtuuttomalta tartuntamääriin nähden. Matkustusrajoituksia tiukennettiin jälleen tammikuun lopulla, jotta virusmuunnos ei leviäisi.

– Säälin perheitä, jotka eivät voi tavata, yksinäisiä vanhuksia, lapsia, jotka eivät näe sisaruksia ja isovanhempiaan. Suvun rooli on saamelaisessa kulttuurissa suuri, ja tällainen kahden valtion välillä tapahtuva mielivaltainen rajojen sulkeminen on riipivää.

– Painotan, että kysymys ei ole siitä, ettemmekö ymmärtäisi rajojen sulkemisen merkitystä, vaan siitä, että täällä siitä ei ole kuin haittaa. Miten estää tartuntoja alueella, jolla tartuntoja ei ole?

Jos jonkinlainen koronariski onkin olemassa, se todennäköisesti liittyy kotimaanmatkailuun.

Korona toi lisää lainasanoja

Monien muiden seudun asukkaiden tapaan Elle puhuu sujuvasti suomea, norjaa ja äidinkieltään saamea. Saamen kieli on tärkeä osa identiteettiä.

– Joudumme jatkuvasti keksimään uudissanoja ja näkemään vaivaa lastemme kielitaidon eteen, jotta kieltämme puhuttaisiin tulevaisuudessakin, Elle kertoo.

Koronapandemian myötä saameenkin ovat vakiintuneet nopeasti lainasanat koronasta, karanteenista ja maskista. Vanha tuttu termi rokotus on norjaksi vaksinasjon, saameksi boahkuhus.

Työnsä takia Elle on oman koronapiikkinsä jo saanut.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?