Miksi niin moni eroaa juuri nelikymppisenä? Asiantuntija kertoo kysymykset, joita suurin osa naisista alkaa pohtia tuossa iässä - Ihmiset & suhteet - Ilta-Sanomat

Miksi niin moni eroaa juuri nelikymppisenä? Asiantuntija kertoo kysymykset, joita suurin osa naisista alkaa pohtia tuossa iässä

Neljänkympin kieppeillä ihmiset tekevät tiliä menneestä elämästään ja pohtivat tulevaa. – Moni saattaa havahtua siihen, että oma parisuhde ei enää palvele emotionaalisesti, henkisesti ja fyysisesti omia tarpeita, ratkaisukeskinen terapeutti Mippi Vuorikoski sanoo.

Haluanko jatkaa niin kuin ennenkin vai tarvitsenko jotain muuta? Tätä moni nainen alkaa miettiä nelikymppisenä.­

3.11.2020 20:00

Moni pari päätyy eroon nelikymppisinä. Tällainen tunne tulee, kun seuraa ystävä- ja tuttavapiiriään. Kyse ei ole pelkästään mutusta, sillä tilastot vahvistavat havainnon.

Vuonna 2019 ensimmäisestä avioliitostaan eronneet heteronaiset olivat keskimäärin 41-vuotiaita, kun ero astui voimaan. Miesten keski-ikä eron hetkellä oli 43 vuotta.

Samaa sukupuolta olevin parien avioliitot tai rekisteröidyt suhteet päättyvät sen sijaan noin 35-vuotiaina.

Miksi juuri 40 vuotta on kriittinen ikä avioeron kannalta?

– 40 voi olla monelle välitilinpäätöksen hetki. Silloin arvioidaan siihen asti elettyä elämää ja mietitään, haluaako jatkaa samalla tavalla vai kaipaako elämältä enemmän, sanoo ratkaisukeskeinen terapeutti ja vuorovaikutusasiantuntija Mippi Vuorikoski.

Myös parisuhteessa tehdään välitilinpäätöksiä

Ihmiselämään kuuluu erilaisia vaiheita, joista jokainen tuo mukanaan omanlaisiaan pohdintoja ja tarpeita. Vuorikosken mukaan keski-iässä ihmiset alkavat usein tuntea itseään paremmin ja tunnistavat kirkkaammin omia toiveitaan ja halujaan. Etenkin naisilla tapahtuu usein neljänkympin iässä uudenlaista voimaantumista, jonka ansiosta oma ääni löytyy.

– Niinpä ihminen saattaa havahtua siihen, että oma parisuhde ei enää välttämättä palvele emotionaalisesti, henkisesti ja fyysisesti omia tarpeita, Vuorikoski sanoo.

Hänen mukaansa on tyypillistä, että liittoa arvioidaan uudelleen noin kymmenen vuoden kuluttua sen solmimisesta. Heteroparit menevät Suomessa naimisiin keskimäärin hieman yli kolmekymppisinä. Niinpä kymmenen vuoden kriisi osuu juuri keski-iän kynnykselle.

Nelikymppisten lapset alkavat myös olla siinä iässä, että kiivastahtisin pikkulapsivaihe on ohi, jolloin parisuhteen tarkasteluun riittää aikaa ja energiaa.

Ihmissuhteissa käynnissä valtava muutos

Omat perhemallit, yhteiskunta, elokuvat ja kristinusko. Ovatko nämä asiat iskostaneet mieliimme ajatuksen pitkäikäisestä romanttisesta rakkaudesta?

– Elämme hyvin erilaisessa maailmassa kuin isoäitimme. Mutta silti parisuhteeseen, rakkauteen, seksuaalisuuteen ja avioliittoon liittyvät näkemyksemme ovat perua isoäidin mallista. Tämä saattaa aiheuttaa isojakin ristiriitoja, Vuorikoski sanoo.

Pitkät ihmissuhteet edellyttävät joustavuutta ja kykyä hyväksyä puolisoiden eriaikaiset kasvuvaiheet. Samaan aikaan elämme hyvin individualistisessa maailmassa, jossa pohdimme jatkuvasti sellaisia kysymyksiä kuin mitä minä haluan ja mitä minä tarvitsen.

Vuorikosken mielestä ihmissuhteissa on käynnissä valtava muutos, ja loppuelämän kestävän liiton arvostus on vähenemään päin. Hänen mielestään tämä ei ole välttämättä huono asia.

Ajatus siitä, että meillä on elämässä useita kausia, jolloin tarpeet ovat erilaisia, on Vuorikosken mielestä luonnollinen. Näin ollen suhteen päättyminen ei hänestä tarkoita sitä, että kyse olisi epäonnistumisesta, vaan sitä, että se vaihe on täyttänyt tehtävänsä.

– Liiton arvoa ei pidä mitata sen kestolla. Yleensä ihminen haluaa pyrkiä kohti onnellisuutta ja rakkautta. Jos nämä asiat eivät enää parisuhteessa toteudu, niin silloin on luonnollista harkita eroa, Vuorikoski sanoo.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?