Kirsi Hytönen, 62, tarvitsee paljon seksiä eikä häpeä sanoa sitä ääneen – aviokriisi 10 vuotta sitten muutti hänen elämänsä täysin ja vain nautinnollisempaan suuntaan - Ihmiset & suhteet - Ilta-Sanomat

Kirsi Hytönen, 62, tarvitsee paljon seksiä eikä häpeä sanoa sitä ääneen – aviokriisi 10 vuotta sitten muutti hänen elämänsä täysin ja vain nautinnollisempaan suuntaan

Kirsi Hytöselle seksi on tärkeää, ja hän sanoo sen myös ääneen. – En ole ollut perinteinen vaimo enkä perinteinen äiti. Teen kaikki asiat hiukan toisin.

Lähes 20 avioliittovuoden jälkeen Kirsi Hytönen ja hänen puolisonsa ryhtyivät avoimeen suhteeseen. Kirsin mukaan se osoittautui erinomaiseksi päätökseksi.­

31.8. 18:30

Kypsän naisen seksuaalisuus on paljon muutakin kuin Mummotunnelissa saalistavia puumia tai limakalvojen kuivuutta. Seksi on ihana asia, josta kaikilla on oikeus nauttia, eikä siinä pitäisi olla mitään kummallista, sanoo Kirsi Hytönen. Hän on 62-vuotias toimittaja ja viestintäyrittäjä, joka on profiloitunut viime vuosina myös seksibloggarina.

– Kypsässä iässä nainen muuttuu näkymättömäksi. Se on ihmeellistä. Miksi naisen pitäisi missään elämänvaiheessa hävetä seksuaalisuuttaan, eihän miehenkään tarvitse? Kirsi sanoo.

Kypsien naisten elämässä seksi on hänen mielestään aivan suotta hyödyntämätön voimavara. Sitä paitsi, kysyntää on.

Uuden elämän alku

Kaikki alkoi aviokriisistä.

Kymmenisen vuotta sitten Kirsin aviopuoliso, runoilija ja kustantaja Leevi Lehto ilmoitti rakastuneensa toiseen naiseen.

Pohja ongelmille parisuhteessa oli pedattu työelämässä, sanoo Kirsi nyt. Hän oli hiljattain myynyt viestintäyrityksensä eikä kilpailukiellon vuoksi pystynyt tekemään töitä täysillä. Työorientoituneelle ja kunnianhimoiselle suorittajalle se oli kova paikka.

Leevi oli työskennellyt samassa yrityksessä. Kun yhdistävä projekti poistui, molemmat joutuivat Kirsin mukaan ”omille radoilleen” ja vieraantuivat toisistaan.

– Liitto oli molemmille toinen. Olimme kai molemmat ajatelleet, että tässä ollaan lopun ikää. Puolison pitäminen itsestäänselvyytenä on huono juttu.

Aikansa Kirsi yritti pyristellä vastaan, osoittaa olevansa kaikin puolin parempi kuin se toinen nainen. Panostaa ulkonäköön, ostaa seksileluja, keksiä roolileikkejä.

– Olin ollut niin bisnesorientoitunut. Aistillinen puoli minusta oli kokonaan hautautunut jonnekin.

Kirsi ja Leevi eivät halunneet erota lähes 20 yhteisen vuoden jälkeen. Lopulta he päättivät avata suhteensa muille kumppaneille ja muuttivat erilleen.

Se mikä ensin tuntui maailmanlopulta, osoittautuikin uuden elämän aluksi.

– Kun Leevi halusi lähteä, tajusin, ettei hän olekaan itsestäänselvyys. Lakkasin suhtautumasta häneen kuin aviomieheen. Rupesin pitämään häntä enemmän rakastajana, ja myös rakastuin silloin uudelleen. Löysimme toisemme jälleen.

Kirsi kärsi mustasukkaisuudesta ja haki apua terapiasta. Myöhemmin pariskunta kävi terapiassa yhdessä. Lopulta vapaan suhteen aloittaminen paransi mustasukkaisuuden.

Suhteen vapauttaminen osoittautui parhaaksi päätökseksi, jonka he olivat yhdessä tehneet.

Deittailu ja avioliiton ulkopuoliset suhteet avasivat Kirsille täysin uuden maailman. Se muutti Kirsin suhteen itseensä ja oikeastaan koko tavan katsoa kaikkea.

– Maailmankuvani on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Asiat, joita en pitänyt mahdollisina, ovatkin sitä.

Hiljattain Kirsi kirjoitti tarinansa kirjaksi. Omaelämäkerrallinen teos Naisen kolmas elämä – nautinnon vuodet (Basam Books) ilmestyi toukokuussa.

– Olimme valinneet elämäntavan, jossa me pidimme omat elämämme. Silti meillä oli todella paljon yhteistä ja vietimme paljon aikaa yhdessä.

Ikääntymisen aiheuttamiin ongelmiin ei pidä alistua, vaan hakea niihin apua, Kirsi sanoo. ”Jos seksielämä päättyy liian varhain, paljon hyvää elämää jää elämättä.”­

Seksi on ilo

Kirsi ei ole koskaan hävennyt sitä, että tarvitsee paljon seksiä ja nauttii siitä. Seurustelemisen hän aloitti jo 14-vuotiaana.

– Pitäisikö? En koe häpeää siitäkään, että rakastan hyvää ruokaa, juon hyviä viinejä ja katson kauniita tavaroita. Olen aina ollut lähinnä ylpeä tekemisistäni.

Kirsiä ihmetyttää, miksi naisten on yhä vaikea puhua seksistä ääneen tai miksi seksuaalisuudesta nauttimista pitäisi jotenkin kainostella.

– Sen täytyy johtua kasvatuksesta. Ja onhan meillä tämä pitkä naisten sortamisen perinne. Miehille on ollut mukavaa, kun naiset eivät liikaa halua. Myös kirkko ja valtio ovat aina katsoneet aiheelliseksi ottaa kantaa naisen seksuaalisuuteen.

Kirsille seksi on yksi tapa pitää itsestä huolta, siinä missä vaikka kampaajakäynti tai kosmetologi. Se tuottaa valtavasti iloa ja mielihyvää.

– Huono puoli on se, että seksi vaatii yleensä kumppanin, eikä se siten ole niin omassa kontrollissa kuin vaikka se, mitä seerumia naamaan laitetaan tai meneekö salille vai ei.

– Jos mahdollista, harrastaisin seksiä mielellään joka päivä, jopa pari kertaa päivässä. Ei siinä mitään rajaa ole. Yleensä se raja tulee vastaan miehillä, Kirsi sanoo.

Kriisin aika

Kolme vuotta sitten Kirsin ja Leevin yhteinen tarina otti jälleen uuden suunnan. Leevi sairastui Parkinsonin tautia muistuttavaan, mutta rankempaan sekä nopeammin ja tuhoisammin etenevään MSA-tautiin, joka rappeuttaa keskushermostoa. Minkäänlaista lääkitystä siihen ei ole.

– Jouduimme taistelemaan aika paljon, että diagnoosi saatiin ja että saisimme kunnollista hoitoa ja hoivaa, Kirsi kertoo.

Huoli puolisosta oli jatkuva, taudin eteneminen vääjäämätöntä.

Alusta asti pariskunnalle oli kuitenkin selvää, ettei Kirsi ryhtyisi Leevin omaishoitajaksi. Kumpikaan ei halunnut asettua sellaiseen riippuvuussuhteeseen. Kukaan ei tiennyt, kestäisikö Leevi kuukausia vai vuosia. Päätös erillisten elämien rakentamisesta oli tehty jo vuosia sitten, eikä sitä voinut enää pyörtää. Kirsi halusi pitää kiinni omasta kodistaan ja elämästään, jotta ylipäätään jaksaisi eteenpäin.

– Loppuaikoina hän ei enää pärjännyt yksin. Hän ei pystynyt kääntymään tai nostamaan esimerkiksi pudonnutta puhelinta. Kotihoito kävi kolme kertaa päivässä, eikä sekään lopulta enää riittänyt. Viimeisiksi viikoiksi hän pääsi onneksi hoivakotiin.

Juhannuspäivänä 2019 Leevi kuoli.

Työ jatkuu

Sairastamisen aika oli niin vaikea ajanjakso, että Kirsin on yhä vaikea edes puhua siitä. Puolison fyysistä taantumista ei ollut helppo katsoa vierestä.

– Viime vuosi oli ehdottomasti elämäni kauhein. Vuoteen osui tosi paljon.

Vanha jalkavamma vihoitteli ja piti leikata. Surun, oman toipumisen ja kuntoutuksen keskellä piti hoitaa hautajaiset, perunkirjoitus ja kaikki muut käytännön asiat.

Näköala tulevaan oli pahenevan sairauden keskellä hirvittävä. Siinä mielessä kuolema oli helpotus.

– Leevi oli älykäs ihminen ja halusi tuoda ajatuksiaan esille, kirjoittaa ja tavata ihmisiä. On kamalaa, kun ihminen ei pysty edes sormea liikauttamaan, mutta on täysin järjissään.

Leevi luki Kirsin tekstejä niin kauan kuin jaksoi. Hän myös toivoi, että Kirsi jatkaisi suhteista ja seksistä kirjoittamista.

–Se oli tie, jonka minä valitsin, mutta Leevin toiveen jälkeen ei tarvinnut miettiä, onko tämä ok. Minusta paras kunnioitus poismenneelle on muistaa hänen työtään ja elämäänsä. Ajattelen, että pystyn nyt jakamaan yhdessä löytämiämme asioita parisuhteesta myös muille.

”Elän elämääni vähän väärinpäin. Vanhoina meistä kaikista tulee lapsia. Minä olen nyt teini-iässä.”­

Irti perinteistä

Perinteinen malli koko elämän jatkuvasta ihmissuhteesta on Kirsin mukaan ansa. Hänen mielestään parisuhteet eivät kestä siksi, että niihin ladataan liian suuria odotuksia.

– Toivoisin, että parisuhdeinstituutiota vähän ravisteltaisiin. On aika vaikea löytää rinnalle yksi ihminen, joka on kaikessa paras. Jos liitto olisi vapaa, elämä olisi paljon rikkaampaa ja ihminen välttyisi monelta pettymykseltä.

Vaikka Kirsi on ollut kaksi kertaa naimisissa, ei hän oikeastaan usko yksiavioisuuteen. Vasta puolison sivusuhteen paljastuttua hän ymmärsi alkaa etsiä tapaa lievittää kaipuuta, joka oli aina ollut olemassa.

– Sain luvan toteuttaa itseäni. Se, mitä olin aina salaa toivonut, olikin oikeasti mahdollista.

– En ole yllyttämässä ihmisiä avoimiin suhteisiin, vaan miettimään, onko mahdollista toimia vähän toisin. Ettei otettaisi tietynlaista elämäntapaa ja mallia niin annettuna.

On turvallinen ajatus, että rinnalla on puoliso, jonka kanssa jaetaan arki, kartutetaan eläkettä ja sitten joskus nautitaan siitä yhdessä. Mutta jos koko minuus, talous ja kaikki odotukset lepäävät toisen ihmisen varassa, mitä sitten, jos toinen päättää lähteä tai kuolee? Niinhän Kirsille kävi.

– Ihan riskienhallintamielessä kannattaisi miettiä, miten paljon elämässä laittaa yhden henkilön varaan taloudellisesti, henkisesti ja emotionaalisesti.

Vastuuta omasta onnesta ei voi sälyttää toiselle. Jos on pettynyt elämään, kaikki ei välttämättä ole puolison syytä, Kirsi sanoo.

– 99 prosentin todennäköisyydellä puolison muuttaminen ei tule onnistumaan. What you see is what you get. Pitää miettiä, ovatko asiat sellaisia, ettei niiden kanssa voi elää. Ihmissuhde ei voi olla loputon kukkapenkki, jota vain kitketään, eikä työ silti lopu koskaan.

Kirsi ei kannusta ketään eroamaan. Päinvastoin. Juuri siksi seksiin kannattaisi panostaa. Joillekin vastaus siihen voi olla avoin suhde.

– Arvostan todella paljon pitkää kumppanuutta. Se on valtavan hieno asia silloin, kun se toimii eikä kumpikaan koe olevansa suhteessa vankina. Siksi onkin surullista, jos erotaan, kun liitto on pitkä, lapset kasvatettu yhdessä ja paljon yhteistä historiaa takana.

Kypsä nainen kiinnostaa

Kirsi toivoisi, että naisen ikääntymistä ja viisautta arvostettaisiin enemmän ja että niin tekisivät myös naiset itse.

– Pitäisi päästä siitä oletuksesta, että nainen joutuu tietyn iän jälkeen kierrätyslavalle eikä ole enää yhtä kiinnostava tai tarpeellinen kuin nuori.

– Minäkin mietin, kelpaanko enää kenellekään, kun mieskin minut jättää. Kannatti alkaa deittailla. Silloin minulle selvisi se todellisuus, josta ei juuri puhuta. Tavallinen, stereotyyppinen tarina on se, että miehelle tulee viidenkympin villitys, hän vaihtaa naisen nuorempaan, eikä nainen enää kelpaa kenellekään. Mutta on paljon nuoria miehiä, jotka ihan oikeasti ovat kiinnostuneita kypsistä naisista, Kirsi sanoo.

Kirsi on aina nauttinut itseään nuorempien ihmisten seurasta.

– On hyvin kiinnostavaa, miten eri ikäinen ihminen asioista saattaa ajatella. Se on myös masentavaa, sillä usein he ovat yhtä konservatiivisia kuin vanhemmat, Kirsi nauraa.

Nuorempien seurasta saa energiaa.

– He suhtautuvat elämään vielä luottavaisesti, eikä se elämänpettymys ole vielä niin pahasti päällä. Jos kaksi- tai kolmekymppinen on vähän hölmö, se ei haittaa. Ei sen ikäiseltä voi odottaakaan niin paljon viisautta ja elämänkokemusta.

Toki Kirsi toivoo vielä joskus löytävänsä pysyvämmän suhteen. Mutta vaatimukset ovat kieltämättä korkealla. Pitäisi löytää kumppani, joka tuo vain hyvää tullessaan.

– En voi kuvitella ketään ”Markkua, 54”, aviomieheni tilalle. Kyllä ikäiseni mies saa aika ihmeellinen olio olla, että kelpaa. En usko, että lähden tinkimään omasta elämänlaadusta kenenkään takia ainakaan vähään aikaan.

Muuttuvat roolit

Nautinnon lähettiläänä esiintymisellä on hintansa. Netin kautta tulevat kalukuvat ja muut riettaudet voi aina deletoida, mutta Kirsi epäilee myös menettäneensä asiakkaita avoimuutensa takia.

– Olen pistänyt ammatillisen persoonani likoon ja asettanut sen alttiiksi toisenlaiselle hahmolle. Mutta olen tosi iloinen siitä, jos asiat, joista minä isolla riskillä olen ruvennut puhumaan, saavat vastakaikua, hän miettii.

Tekemänsä yrityskaupan ja säästämiensä eläkkeiden ansiosta Kirsin taloudellinen tilanne on niin hyvä, ettei hänen tarvitsisi välttämättä tehdä enää töitä. Ei hänelle silti tulisi mieleenkään ryhtyä eläkeläiseksi ja lähteä Espanjaan oloneuvokseksi.

– Tietysti olen myös joutunut miettimään, mitä lapseni tästä tuumaavat. En ole ollut perinteinen vaimo enkä perinteinen äiti. Teen kaikki asiat hiukan toisin. Lapset ovat kuitenkin ilmeisesti ihan sinut sen kanssa, että äiti nyt on tällainen, Kirsi sanoo.

– Elän elämääni vähän väärinpäin. Vanhoina meistä kaikista tulee lapsia. Minä olen nyt teini-iässä. Viisivuotiaan tyttärentyttäreni kanssa pelaamme sulkista olohuoneessani ja ymmärrämme toisiamme tosi hyvin.

Viime vuosien suruun nähden Kirsillä menee nyt hyvin. Elämä näyttää paljon valoisammalta kuin vuosi sitten, vaikka jalka pitää ehkä leikata taas uudestaan ja korona hyydytti sosiaalista elämää aika lailla myös deittirintamalla.

– Olen onnellinen, että pääsen edes kävelemään. Olen optimistinen, aurinkoinen luonne ja näen aina asioissa parhaat puolet, Kirsi sanoo.

Kirsi Hytönen

62-vuotias toimittaja, viestintäyrittäjä ja kirjailija.

Asuu Helsingissä.

Kaksi aikuista tytärtä ensimmäisestä avioliitosta, bonustytär toisesta liitosta ja kaksi lastenlasta.

Kirjoittaa seksi- ja deittailuaiheista Luksusongelmia-blogia.

Omaelämäkerrallinen kirja Naisen kolmas elämä – nautinnon vuoden ilmestyi toukokuussa.

Luetuimmat

Tuoreimmat Me Naiset