10 naista kertoo, miksei sopivaa kumppania tahdo löytyä – Kristiinalla on vinkki, joka kuluttaa perslihaksia, mutta toimi hänen kohdallaan - Ihmiset & suhteet - Ilta-Sanomat

10 naista kertoo, miksei sopivaa kumppania tahdo löytyä – Kristiinalla on vinkki, joka kuluttaa perslihaksia, mutta toimi hänen kohdallaan

Ei kai ”sen oikean” löytäminen niin vaikeaa voi olla? Kyllä voi, kertovat Me Naisten kyselyyn vastanneet.

Bridget Jones jos kuka tietää, millaista on, jos kumppania ei tunnu löytyvän. Kuva elokuvasta Bridget Jones: Elämä jatkuu­

19.8. 13:14

Rakastava, tervejärkinen, itsevarma, kunnianhimoinen, luotettava, suoraselkäinen, sporttinen, huumorintajuinen ja ehdottomasti päihteetön mies. Intohimona elämä, ilo, urheilu ja seikkailut. Ei haittaa jos olet komea.

Tällaiset toiveet Stefan Thermanista eronnut Martina Aitolehti listasi hiljattain treffi-ilmoitukseensa, jonka hän julkaisi Instagramissa. Aitolehti kertoi postauksessaan myös isoilla kirjaimilla riman olevan tällä kertaa korkealla.

Jotkut postauksen kommentoijista ennustivat, ettei Aitolehti löydä miestä, joka täyttäisi kaikki kriteerit. Niinpä me kysyimme, onko Me Naisten lukijoilla ollut vaikeuksia löytää sopivaa kumppania. Valtaosalla vastanneista oli.

Johanna, 27, arveli, että hänen kohdallaan ongelmaksi on koitunut se, että hän on itsenäinen. Mahdollisten kumppanien joukko ole järin suuri.

– Potentiaalisia kumppaneita, joilla olisi koko paketti kasassa, tulee harvoin vastaan. Jos olet itsenäinen, koulutettu, urheilullinen, päihteetön ja hyvännäköinen nainen, suurin osa miehistä kyllä tykkää katsella, mutta he eivät uskalla lähestyä. Miehet väittävät tykkäävänsä itsenäisistä ja vahvoista naisista, mutta kokevat ne ominaisuudet kuitenkin omalle egolle uhkaksi, eivätkä osaa ottaa tilannetta haltuun tai vetää jalkoja alta, Johanna kertoo.

Myös 35-vuotias nimimerkillä M esiintyvä nainen on miettinyt samoja asioita kuin Johanna. Hänestä tuntuu siltä, että on mahdotonta tavata miestä, jolla olisi käytöstapoja, ei olisi päihdeongelmaa ja jonka mielenterveys olisi suunnilleen kunnossa.

– Toisaalta sekin, että mies sietäisi itsenäistä ja osaavaa naista, on ihan mahdotonta. Miehiä vaan on mahdotonta miellyttää. Samaan aikaan pitäisi hoitaa itse omat asiansa ja silti tulee riitaa siitä, kun laittaa itse taulut seinään, nimimerkki M sanoo.

Rima liian korkealla ja parhaat jo varattuja

Moni kyselyyn vastannut oli selvästi analysoinut itseään ja miettinyt, että heillä saattaa olla liian korkeat kriteerit.

– Olen itse liian vaativa. Odotan, että toinen on todella kiinnostava ennen kuin viitsin alkaa tutustua enemmän. Ja toisaalta pelkään, että kaikki hyvät miehet ovat jo varattuja, Annalotta, 38, sanoo.

Myös Marza, 53, kertoo riman olevan korkealla. Lisäksi hän ihastuu kuulemma aina vaikeisiin ihmisiin.

Vilmalla, 37, on selkeä perustelu sille, miksi hänelläkin on tiukat kriteerit puolisolle.

– Aivan kuten Martina Aitolehdellä, niin minunkin vaatimuslistani on nykyään pitkä. Tämä johtuu edellisistä suhteistani. Minäkin siis etsin yksisarvista. On nimittäin parempi olla yksin kuin väärän tyypin kanssa, Vilma sanoo.

Annalotan lisäksi nimimerkki Yksin varmaan hautaan asti arvelee, että parhaat ovat jo varattuja.

– Tässä iässä, 44-vuotiaana, tuntuu, että ne parhaat ovat jo varattuja. Ja ne, jotka tuolla pyörivät, eivät ole joko ”minun liigassani” eli ovat liian hyvännäköisiä, liian rikkaita ja liian hyvin koulutettuja tai sitten paljon juurikin siellä minun tasoni alapuolella. Tämä surettaa.

Nimimerkki Yksisarvisen metsästäjä, 33, on ajatellut ongelman olevan se, että hänen ikäluokastaan ei löydy muita niin sanottuja toisen kierroksen tyyppejä.

– Olen siinä iässä, että useimmat ikätoverini elävät perhe-elämää, joten potentiaalisia puolisoehdokkaita on harvassa. Toisen kierroksen tyyppejä eli eronneita, kuten minä, löytyy kyllä vähän vanhemmista, mutta heidän kohdallaan ongelmaksi saattavat tulla lapset. He ovat jo lapsensa tehneet, kun minä en ole saanut vielä ensimmäistäkään. Lisäksi käyn hyvin hyvin harvoin ulkona, joten harva minuun pääsee vahingossa törmäämäänkään.

Kriteerit uusiksi?

Hemppa, 31, on sitä mieltä, että joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Tällä Hemppa tarkoittaa sitä, että hän uskoo kumppanin löytyvän, jos pystyy suhtautumaan omiin kriteereihinsä kriittisesti. Niin hän teki itse.

– Ajatuksissa veisteltyä miestä ei voi löytää. Ulkonäkökriteerien vuoksi moni kelpo kunnon mieskin on heivattu, Hemppa sanoo.

Hän itse löysi kumppanin seuranhakupalstalta. Hän kirjoitteli paljon ja tapasi useita ihmisiä.

– Kumppanini ei vastannut yhtään asettamiani kriteereitä. Mutta pidemmän tutustumisen jälkeen huomasin, että miehen sydän on kultaa, arvot kohdallaan ja hän on käytännön moniosaaja. Tosi mies! Minun vinkkini on tämä: Rakasta, tule rakastetuksi, tule halutuksi ja arvostetuksi. Muita kriteereitä et tarvitse!

Myös nimimerkki Ikuinen romantikko, 32, löysi kumppanin, kun vaihtoi taktiikkaa.

– Ihastuin ilmeisesti liikaa ulkoiseen olemukseen ja samankaltaisuuteen. Mutta sitten päätin kai alitajuisesti avata silmäni ja antaa mahdollisuuden tyystin erilaiselle miestyypille. Lopulta lähdin Tinder-treffeille ihmisen kanssa, joka oli aivan erilainen kuin ne, joita olin aikaisemmin katsellut. Nyt meillä on 2-vuotias lapsi, nimimerkki Ikuinen romantikko kertoo.

Kolmet treffit maksimissaan per tyyppi

Moni Me Naisten kyselyyn vastannut harmitteli sitä, miten vaikeaa ketään on edes tavata, mikäli ei itse viihdy Tinderissä tai yöelämässä.

Kristiinan, 29, mielestä joskus pitää vähän kärsiä, jotta saisi haluamansa. Hänellä itsellään ei tosin ollut mitään paineita löytää kumppania.

– Minulla ei vain tullut vastaan sopivaa henkilöä, jonka kanssa oltaisiin naurettu samoille asioille ja jaettu sama arvomaailma. Mutta ajattelin myös, että olen onnellisempi yksin kuin tilanteessa, jossa tyytyisin vain johonkin, joka ei sytytä.

Kristiina löysi lopulta rakkauden Tinderistä. Sen vuoden aikana Kristiina kävi 25 miehen kanssa treffeillä. Hän lopetti tapailun viimeistään kolmansien treffien jälkeen, jos toinen ei tuntunut oikealta.

– Kolmannen tapaamisen jälkeen pitäisi pystyä sanomaan, onko kemiaa vai ei, ja siihen mennessä pahin jännityskin on jo usein karissut. Kemian onneksi tunnisti monesti jo ensitapaamisella – näin kävi nykyisen rakkaani kanssa. Aikaahan deittailuun meni, mutta olen aika varma, että ilman määrätietoista etsimistä ja välillä kuluttavaakin kahvilla istumista tuntemattomien kanssa en olisi nykyistä kumppaniani ikinä löytänyt, Kristiina kertoo.

Juttu on julkaistu aiemmin Me Naisissa toukokuussa 2020

Luetuimmat

Tuoreimmat Me Naiset