Me Naiset julkaisee uudelleen kiinnostavimpia juttujaan. Tämä on yksi niistä.
Huonosti nukuttuja öitä, alituista ravaamista paikasta ja asiasta toiseen. Paljon parjattu stressi!
Kaikesta huolimatta stressi ei ole vain pahasta.
– Stressi on kehon normaali ja äärimmäisen tarpeellinen fysiologinen reaktio, sanoo liikuntafysiologi, hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen.
Lyhytkestoisena stressi parantaa suorituskykyä ja mahdollistaa sen, että ihminen kykenee toimimaan tiukoissa tilanteissa.
Stressireaktiossa sympaattinen hermosto aktivoituu. Se kohottaa verenpainetta ja sykettä sekä kiihdyttää elintoimintoja, kuten stressihormonien eritystä. Elimistö virittyy kohtaamaan edessä olevan haasteen.
Parasympaattisen hermoston tehtävä on palauttaa kroppa niin, että voimavaroja riittää taas seuraavaan koitokseen.
Oleellista on se, että stressi ei pääse pitkittymään ja paisumaan liian suureksi. Silloin kroppa ei enää kykene palautumaan, ja stressi muuttuu haitalliseksi. Haitallinen stressi voi johtaa esimeriksi uupumukseen tai sairasteluun.
Tuominen on kokenut itsekin, mihin kova stressi voi johtaa. Hän kertoi siitä aiemmin Me Naisten jutussa.
Tuominen on myös hiljattain julkaissut yhdessä Riku Aallon kanssa kirjoittamansa kirjan Stressitasapaino - Parempaa elämää pidempään (Docendo).
Vaikea tunnistaa
Haitallista stressiä voi olla vaikea tunnistaa. Oireet saattavat olla aluksi lieviä ja pahentua vaivihkaa.
Jos esimerkiksi työelämässä saa uutta vastuuta, alitajunnassa voi koko ajan kummitella pelko riittämättömyydestä tai epäilys siitä, selviääkö. Se kuormittaa, vaikka omaa ajattelua ei täysin tiedostaisikaan.
Mielen kaappiin sysättyjä asioita alkaa herkästi käsitellä silloin kun nukkuu – tai yrittää nukkua.
– Sitten ihmetellään kun uni ei palautakaan, Tuominen sanoo.
Etenkin uniongelmat kertovat siitä, että hermosto on ylivirittynyt eikä keho pääse palautumaan.
Kun uni jää vähiin, edessä on pian lisää ongelmia. Uni vaikuttaa kaikkeen: suorituskykyyn, mielialaan, fyysiseen terveyteen.
”Jos olo on päivästä toiseen väsynyt, jotain on pielessä.
Tunnista haitallisen stressin merkit
Yhdellä kiristyy pinna, toisella reagoi vatsa. Jokainen reagoi stressiin tavallaan. Sekin vaihtelee, kuinka kuinka paljon kuormaa kukin kestää.
Hyvä fyysinen kunto auttaa palautumaan stressistä nopeammin.
Mistä liiallisen stressin voi tunnistaa? Tuominen listaa kahdeksan hälytysmerkkiä:
Et pysty rauhoittumaan edes levossa. Pää takoo ajatusten virtaa vielä illalla sängyssäkin.
Uni alkaa häiriintyä. Nukahtaminen voi olla vaikeaa ja/tai heräilet aamuyöstä.
Saat toistuvasti flunssia ja alat kärsiä muistakin krempoista, kuten päänsäryistä, huimauksesta, vatsavaivoista ja sydämentykytyksistä. Myös hampaiden kiristely voi olla merkki stressistä.
Olet jatkuvasti jännittynyt tai ärtynyt tai mielialasi ailahtelee.
Keskittyminen tuntuu hankalalta. Muistikaan ei välttämättä pelaa yhtä hyvin kuin ennen.
Vetäydyt läheistesi ja ystäviesi seurasta. Kaverin pyyntö kahville tuntuu lähinnä ahdistavalta. Haluaisit vain olla rauhassa.
Tartut nautintoaineisiin kuten alkoholiin, jotta tuntisit olosi paremmaksi.
Asiat, jotka kiinnostivat sinua ennen, eivät enää tunnu kiinnostavilta.
Yksi kysymys voi paljastaa paljon
Yksi kysymys voi auttaa selvittämään, palaudutko riittävästi.
– Heräätkö aamulla virkeänä vai et? Se kertoo paljon, sanoo Tuominen.
Jos olo on päivästä toiseen väsynyt, jotain on pielessä.
Stressiä aiheuttavat niin työ, ihmissuhteet, vapaa-aika kuin ympäristö.
Esimerkiksi jatkuva kovatehoinen, kuormittava liikuntaharrastus voi verottaa yllättävän paljon voimavaroja. Samoin se, jos arki on 24/7 aikataulutettua rallia.
– Tärkeintä olisi pysähtyä miettimään, mitkä asiat omassa arjessa kuormittavat, ja keiden kanssa niistä kannattaisi keskustella.
Lisäksi kannattaa pohtia, millaiset asiat palauttavat. Onko se esimerkiksi luonto, musiikin tai äänikirjojen kuuntelu, meditointi, saunominen tai ystävän kanssa keskustelu?
– Itselle tärkeät asiat kasvattavat voimavaroja ja auttavat palautumaan haitallisesta stressistä.
Palautumisen ei silti tarvitse tarkoittaa tekemistä. On lupa ja suotavaakin ihan vain olla.
Lue lisää: Vituttaako? Yksi täsmäkeino tuo helpotuksen hetkessä – asiantuntija antaa ohjeet
Juttu on julkaistu Me Naisissa aiemmin syyskuussa 2022.
