Päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, vatsavaivat, hikoilu, ahdistuneisuus, uniongelmat – ja niin edelleen. Lista stressin oireista on pitkä.
Stressin oireita voi tuntea esimerkiksi ennen jännittävää esiintymistilannetta tai työhaastattelua. Tällaisissa tilanteissa moni saattaa ajatella, että kaikki menee stressin vuoksi taatusti pieleen.
Neuropsykologi Laura Sokan mielestä stressiin kannattaisi kuitenkin suhtautua toisin.
– Käännä huomio siihen, että sinua jännittää, koska asia on sinulle tärkeä. Ajattele, että stressin on tarkoitus auttaa, Sokka sanoo.
”Vaikka muutos on pieni, sillä voi olla iso vaikutus omaan olotilaan.
Mitä hyvää tällaisesta ajattelutavan muutoksesta voi seurata?
Kun stressiin suhtautuu suopeammin ja sitä ajattelee myös voimavarana, sen kanssa voi olla helpompaa pärjätä.
Sokka viittaa Journal of Personality and Social Psychology - julkaisussa esillä olleeseen tutkimukseen, jonka mukaan stressin hyötyjen tiedostaminen auttoi tutkimukseen osallistuneita tulemaan stressin kanssa paremmin toimeen.
– Ajattelutavan muutoksesta seurasi se, että ihmiset alkoivat voida ja suoriutua työssään paremmin. Vaikka muutos on pieni, sillä voi olla iso vaikutus omaan olotilaan.
Kun stressiin suhtautuu hyväksyvämmin, huomio alkaa kiinnittyä enemmän myönteisiin asioihin. Muun muassa hyvinvointi ja resilienssi vahvistuvat ja palautuminen on parempaa.
– Lisäksi ihmiset kokevat vähemmän fyysisiä stressioireita, kuten päänsärkyä tai lihasjännityksiä. Ajatteluunkin voi tulla enemmän notkeutta ja kirkkautta, Sokka kertoo.
Kaiken kaikkiaan stressi voi auttaa pärjäämään elämässä.
– Voi miettiä vaiheita tai ajanjaksoja, kun on saavuttanut jotain tärkeää. Veikkaan, että siihen liittyi stressiä, ja joutui ponnistelemaan. Voisiko sama kasvaminen olla mahdollista, jos stressiä ei olisi kokenut?
”Jännittävästä olotilasta ei tarvitse päästä eroon, vaan sen kanssa pystyy olemaan.
Stressistä ei tarvitse pyrkiä eroon
Jos huomaa stressireaktion syntyvän esimerkiksi esiintymistilanteessa, kannattaa ajatella näin:
Stressin on tarkoitus auttaa.
Käsien hikoilu tai sydämen pamppailu ei ole merkki mahdollisesta epäonnistumisen vaarasta. Se on kehon ja mielen keino kertoa, että jotain itselle tärkeää on juuri meneillään.
Laura Sokan mukaan jännittävää tilannetta kohti ja sen läpi kannattaa mennä reilusti. Kun stressiä ajattelee vahvistavana asiana, ikävältä tuntuvien tunteiden rinnalle tulee itseluottamusta.
– Se luo kokemuksen hallinnan tunteesta ja siitä, että ”minä osaan tämän”. Jännittävästä olotilasta ei tarvitsekaan päästä eroon, vaan sen kanssa pystyy olemaan.
Sekä hyötyä että haittaa
Stressillä on Sokan mielestä turhan yksioikoinen maine. Useimmiten puhutaan lähinnä pitkittyneen stressin haitoista ja siitä, miten stressistä voisi päästä eroon. Stressi kuitenkin kuuluu elämään.
– Oleellista on tunnistaa se, että stressistä voi olla sekä hyötyä että haittaa. Omalla ajattelutavalla on valtavasti väliä siinä, mihin suuntaan kelkka kääntyy.
On tutkittu, että pitkäaikaisenkin stressin kokemisesta voi seurata hyvää. Vaikea kokemus voi lopulta muuttaa elämää aiempaa mielekkäämpään suuntaan, koska se on ohjannut laittamaan asioita uudenlaiseen tärkeysjärjestykseen.
”Ihmiset stressaavat asioista, joista he välittävät tai jotka ovat merkityksellisiä.
Mitään ”positiivisuushöttöä” Sokka ei kuitenkaan halua tarjoilla. Esimerkiksi oma tai läheisen vakava sairastuminen tai taloudellinen ahdinko on monelle erittäin vaikea koettelemus.
– Kyse ei ole stressin negatiivisten vaikutusten kieltämisestä eikä siitä, että stressiä aiheuttava asia olisi itsessään hyvä.
Vaikka stressin aiheuttajalle ei voisikaan mitään, voi kuitenkin aina valita, miten vaikeaan tilanteeseen suhtautuu. Stressi kannattaa pyrkiä ottamaan avuksi, jotta voi keskittyä parhaan kykynsä mukaan ratkomaan sitä, mitä tilanteessa voisi tehdä.
– Kannattaako käyttää energiaa siihen, että yrittää päästä stressistä eroon? Vai hyväksyykö stressin ja yrittää mieluummin päästä tilanteesta eteenpäin?
Näin otat stressin haltuun – 3 tapaa
Sokka kertoo muutaman tutkitusti toimivan tavan, joilla stressin voi ottaa haltuun.
1. Tunnista, mikä sinua stressaa.
Jos pystyt nimeämään stressaavan asian, se voi jo selkeyttää suhtautumista siihen.
– Ihmiset stressaavat asioista, joista he jollain tavalla välittävät tai jotka ovat merkityksellisiä. Emme stressaa asioista, joista emme välitä, Sokka sanoo.
Mieti myös, mikä on tyypillinen tapasi reagoida stressiin. Tiuskitko puolisolle? Yritätkö kieltää koko asian kännykkää selaamalla?
2. Ota stressi vastaan.
Jos keskityt stressin kieltämiseen, kaikki energiasi kuluu siihen. Silloin stressistä itsestään voi tulla uusi stressin aihe.
”Stressi saa tekemään valintoja, jotka tekevät minulle hyvää.
3. Valjasta stressi hyödyksesi.
Palauta mieleen, mitä vastasit ensimmäiseen kohtaan. Mistä stressi johtuu, ja mikä on tyypillinen tapasi reagoida siihen?
– Tämän jälkeen mieti, auttaako vai haittaako reagointitapasi saavuttamaan niitä asioita, joista välität. Miten voisit muuttaa reagointitapaasi?
Laura Sokka kertoo pitäneensä itsekin stressiä lähinnä negatiivisena asiana. Aiemmin hän lähti kävelylle luontoon, jotta pääsisi eroon stressistä. Lenkin jälkeen stressaavat asiat olivat kuitenkin yhä olemassa ja alkoivat kuormittaa mieltä.
– Nykyisin ajattelen, että stressi saa minut tekemään valintoja, jotka tekevät minulle hyvää. Lähden liikkumaan ja saan palauduttua. Stressi ei katoa lopullisesti lenkin aikana, mutta koska hyväksyn sen, ei se aiheuta enää yhtä paljon huolta.
Vertailukohtaa stressiin suhtautumiseen voi hakea myös hikisestä treenistä: kun maitohapot iskevät lihaksiin ja syke kiihtyy, annatko fiiliksen kannatella itseäsi eteenpäin vai lopetatko heti? Jos tiedostat, että stressi kääntyy lopulta hyödyksesi, taidat hyvinkin jatkaa.
Lähteitä: Terveyskirjasto, PubMed
Lue lisää: Tunnetko 7 tärkeää veriarvoa? Moni niistä voi vaikuttaa, jos on jatkuvasti väsynyt
