Kannattaako vettä juoda aamulla tyhjään vatsaan? Tarvitseeko ihminen kahdeksan tuntia unta? Selvitimme, ovatko nämä 8 terveysväittämää totta vai tarua

Terveyttä ja ravitsemusta koskevia väittämiä vilisee netissä ja sosiaalisessa mediassa, mutta onko niissä perää? Kysyimme lääkäriltä ja ravitsemusasiantuntijalta.

23.1. 16:00

Listasimme kahdeksan terveyteen liittyvää väitettä ja kysyimme Tiedenaiset-yhteisöltä, ovatko ne totta vai tarua.

Tiedenaiset-yhteisön tavoitteena on puhua tutkitun tiedon puolesta. Väitteitä kommentoivat ravitsemusasiantuntija Anniina Halonen ja lääkäri Jenni Puoliväli.

1. Ihminen tarvitsee ainakin kahdeksan tuntia unta.

Tarua. Ihmisen keskimääräinen unen tarve vaihtelee, ja on noin 6–9 tuntia yössä. Osa pärjää hyvin tätäkin vähemmällä, osa taas tarvitsee enemmän.

Keskimäärin ihmiset nukkuvat liian vähän, ja keskimääräinen unen määrä on viime vuosikymmeninä vähentynyt. Unen laadulla on myös merkitystä – ei vain pelkillä nukutuilla tunneilla. Unen tulisi olla palauttavaa. Tärkeintä on löytää itselle sopiva määrä unta.

Lue lisää: Unilääkäri on kuullut yökukkujien selityksiä 20 vuotta – ja kertoo nyt, minkä on muututtava: ”Ei voi kuin pyöritellä päätä”

2. Terveyden kannalta olisi hyvä kävellä ainakin 10 000 askelta päivittäin.

Tarua. Vähempikin riittää edistämään terveyttä. 10 000 askelta päivittäin kävelevät ovat jo hyvin aktiivisia.

Lyhyetkään kävelymatkat eivät ole turhia.

Yksittäisten askeleiden määrään ei kannata liiaksi juuttua, vaan tehdä arjessa pieniä valintoja. Autoilun tai julkisen kulkuvälineen sijaan voi kävellä tai hissin sijasta käyttää portaita. Auton voi myös jättää vähän kauemmas ja kävellä osan matkasta.

Jokainen otettu askel ja noustu kerros on terveyden kannalta hyödyllistä. Lyhyetkään kävelymatkat eivät ole turhia, vaikka askelmäärä jäisi päivässä vähäisemmäksi kuin 10 000 askelta.

Jenni Puoliväli on anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuva lääkäri.

3. Lihakset kasvavat kuntosalilla ”liian isoiksi”.

Tarua. Pelko lihasten liiallisesta kasvamisesta on täysin turha. Lihasmassan kasvattaminen vaatii säännöllistä voimaharjoittelua useamman kerran viikossa. Lihasmassan kasvu on lisäksi kiinni geeneistä, ja lihasten erottuvuus myös kehon mallista ja mittasuhteista.

Kuntosalilla käyminen edistää lihasten, luuston ja sydämen terveyttä. Tähän kannattaisikin keskittyä ulkonäöllisten seikkojen sijaan. Lisäksi on huomioitava, että ei ole olemassa ”liian isoja lihaksia”. On olemassa erilaisia kehoja, jotka kaikki ovat yhtä arvokkaita.

4. Aamupala on päivän tärkein ateria.

Totta ja tarua. Aamupala on yhtä tärkeä kuin päivän muutkin ateriat. Hyvä aamupala antaa voimaa ja jaksamista päivän starttaamiseen, eikä sitä kannata jättää välistä.

Tasapainoiseen aamupalaan kuuluu hiilihydraatin, rasvan ja proteiinin lähde. Esimerkiksi lautasellinen kaurapuuroa marjoilla ja pähkinöillä on erinomainen aamupala. Jos ruoka ei maistu heti heräämisen jälkeen, voi kokeilla surauttaa aamupalaksi juotavan smoothien.

Pelkästään pari kuppia kahvia ei riitä aamupalaksi. Säännöllinen, 3–4 tunnin mittainen ateriarytmi pitkin päivää ylläpitää jaksamista ja hillitsee annoskokoja. Se auttaa myös pitämään verensokeria tasaisempana.

Vettäkin voi juoda liikaa.

5. Aamulla kannattaa juoda vettä tyhjään vatsaan.

Tarua. Vettä ei kannata tankata aamulla tyhjään vatsaan, sillä se vie vatsalaukussa tilaa ruoalta. Vettä kannattaa kyllä juoda aamulla, mutta överiksi sitä ei kannata vetää. Yksi tai kaksi lasia aterialla riittää oikein hyvin.

Vettäkin voi juoda liikaa. Liian nopeasti juotu runsas vesimäärä voi johtaa vesimyrkytykseen, jossa veren natriumpitoisuus laskee vaarallisen matalaksi.

Unohda siis vinkit, joiden mukaan vettä kannattaa juoda vähintään kolme litraa päivässä. Vedenjuonnin suositus on noin 1–1,5 litraa päivässä. Ikäihmisillä suositus on hieman suurempi. Lisäksi runsas hikoilu kasvattaa veden juonnin tarvetta.

Anniina Halonen on ravitsemusasiantuntija ja tuleva filosofian maisteri.

6. Laihduttaminen hidastaa aineenvaihduntaa.

Totta. Kun energiansaantia rajoitetaan runsaasti pidemmän aikaa, elimistössä syttyy hälytystila: energiansaanti on vaarassa! Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että elimistö mukautuu pieneen energiansaantiin pienentämällä omaa energiantarvettaan monin eri mekanismein.

Esimerkiksi aineenvaihduntaa säätelevä kilpirauhashormoni pienentää lepoenergiankulutusta ja lämmön tuottoa. Stressihormonina tunnetun kortisolin tuotanto puolestaan lisääntyy. Se voi lisätä lihaskudoksen hajoamista. Lisäksi kylläisyys- ja nälkäsignaaleja säätelevät hormonit, leptiini ja greliini, hälyttävät vähästä energiansaannista ja nostavat näläntunnetta.

Ilmiö tunnetaan myös ”säästöliekkinä”. Se on voimakkuudeltaan ja kestoltaan erilainen eri ihmisillä.

7. Hiilihydraatit ovat pahasta

Tarua. Hiilihydraatit ovat elimistön ensisijainen energianlähde. Liian vähäinen hiilihydraattien saanti voi näkyä esimerkiksi väsymyksenä, tahmeasti kulkevana treeninä, ärsytyksenä, aivosumuna ja vatsaongelmina.

Terveyttä edistävään ruokavalioon mahtuu sekä laadukkaita että matalamman laadun hiilihydraatteja.

Hiilihydraatteja on monenlaisia. Lyhytketjuiset hiilihydraatit – esimerkiksi tavallinen pöytäsokeri – hajoavat elimistössä nopeasti. Siitä seuraa nopea verensokeripiikki.

Pitkäketjuiset hiilihydraatit, kuten kuitu ja tärkkelys, ovat rakenteeltaan monimutkaisia hiilihydraatteja. Elimistöllä menee kauan aikaa niiden hajottamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että elimistö saa niistä tasaisemmin energiaa pidemmällä aikavälillä, eikä pitkäketjuisten hiilareiden nauttimisesta seuraa nopeaa verensokeripiikkiä. Kuidulla ja tärkkelyksellä on myös suolistolle valtavasti terveyshyötyjä.

Ravitsemustieteessä puhutaan usein laadukkaista ja matalamman laadun hiilihydraateista. Laadukkaiden hiilihydraattien lähteitä ovat esimerkiksi täysjyvätuotteet, juurekset, hedelmät ja marjat. Näissä on runsaasti kuitua sekä muita tärkeitä ravintoaineita.

Matalamman laadun hiilihydraattien lähteitä ovat esimerkiksi valkoiset viljatuotteet ja tuotteet, joissa on runsaasti lisättyä sokeria. Näiden ruokien ravintosisältö on köyhempi.

Terveyttä edistävään ruokavalioon sisältyy pääasiassa laadukkaita hiilihydraatteja, mutta siihen mahtuu myös matalamman laadun hiilihydraatteja.

Lue lisää: Vaivaako aivosumu? Psykiatrian erikoislääkäri kertoo yhden asian, joka lähes jokaisen kannattaisi lopettaa: ”Kuuntelen kauhulla”

8. Kasviksia tulisi syödä puoli kiloa päivässä

Totta – mutta riippuu ihmisestä. 500 grammaa kasviksia on yleinen saantisuositus suomalaisille. Puoli kiloa voi kuulostaa aikamoiselta määrältä, mutta päivän aterioille jaettuna määrä ei olekaan hirveän suuri. Suositus täyttyy noin viidellä kourallisella kasviksia päivässä.

Kasviksiin lasketaan hedelmät, marjat, juurekset, vihannekset, sienet ja palkokasvit. Esimerkiksi kourallinen marjoja puuron seassa ja välipalaksi nautittu banaani ovat noin puolet päivän saantisuosituksesta.

Jos ei ole tottunut syömään kasviksia, kannattaa aloittaa rauhassa. Kuituun tottumaton vatsa voi säikähtää, jos kasvismäärää kasvattaa yhtäkkiä totuttua isommaksi. Voit aloittaa tekemällä pieniä lisäyksiä aterioille ja välipaloille: lisätä kurkkua tai tomaattia leivän päälle tai pilkkoa banaanin jogurtin sekaan. Entä voisiko tuttu jauheliharuoka toimia linssi- tai kikherneversiona? Jos syöt lounaasi linjastoruokalassa, hyödynnä salaattipöytää ja kasvisvaihtoehtoja.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?