Erikoislääkäri kertoo, mistä migreenin erottaa – ja mitkä kaksi asiaa päänsäryssä ovat merkki siitä, että lääkäriin on mentävä viipymättä

Noin 18 prosenttia naisista kärsii jossain elämänsä vaiheessa migreenistä. ”Olennaista on se, mitä tekee, kun särky on päällä”, neurologian erikoislääkäri kertoo.

Migreenikohtauksen voivat laukaista esimerkiksi stressi, alkoholin käyttö, huonot yöunet tai kirkas valo.

23.11. 16:00

Taas jomottaa, ja ohimoilla sykkii. Päänsärky on varsin tavallinen oire – ja se voi johtua monesta eri syystä.

Yleisimpiä päänsärkysairauksia ovat jännityspäänsärky ja migreeni. Migreenin ja jännityspäänsäryn erottaa toisistaan se, että migreeni ei yleensä ole pelkkää kipua.

– Migreeni on paljon muutakin kuin päänsärkyä, sanoo neurologian erikoislääkäri Ville Artto HUSista.

Migreenin oireita ovat myös muun muassa pahoinvointi sekä aistiyliherkkyys. Osa potilaista saa esioireena auroja, kuten laajenevia sahalaitaisia kuvioita näkökentässä.

Olennaista on se, mitä tekee, kun särky on päällä.

Toinen migreenin muista päänsäryistä erottava asia on se, miten ihminen toimii säryn iskiessä.

– Olennaista on se, mitä tekee, kun särky on päällä. Migreenipotilas vetäytyy mieluiten lepoon, Artto kertoo.

Migreenipäänsärky on tyypillisesti jomottavaa, sykkivää ja toispuoleista. Pienikin liike voi pahentaa särkyä.

Jos päätä jomottaa jännityspäänsäryn vuoksi, särky saattaa pikemminkin helpottua liikkeelle, esimerkiksi raittiiseen ilmaan kävelylle lähtiessä.

Jännityspäänsärky johtuu tyypillisesti niska-hartiaseudun lihasten jännityksestä ja henkisestä kuormituksesta.

Naisilla yleisempää

Migreenipäänsärky kestää tyypillisesti muutaman tunnin, koko päivän tai jopa useita päiviä.

– Useimmilla on ennakko-oireita, mutta ne voivat olla niin epäspesifejä, että ihminen ei välttämättä osaa yhdistää niitä migreeniin liittyviksi, Artto kertoo.

Voi tuntea vaikkapa kovaa himoa syödä tummaa suklaata.

Esimerkiksi selittämätön väsymys voi ennakoida kohtausta – ja kenelläpä sitä ei aina välillä olisi. Kohtausta saattaa edeltää myös jokin ruokahimo.

– Voi tuntea vaikkapa kovaa himoa syödä tummaa suklaata. Jos kohtauksen saa muutaman tunnin sisällä, saattaa ajatella, että suklaa laukaisi kohtauksen, vaikka asia voikin olla toisinpäin.

On siis vaikea sanoa varmaksi, mistä kohtaus saa alkunsa.

Se tiedetään, että migreenikohtauksen voivat laukaista esimerkiksi stressi, alkoholin käyttö, huonot yöunet tai kirkas valo.

Monilla naisilla hankalimmat migreenioireet tulevat kuukautisten aikaan. Migreeni on naisilla selvästi yleisempää kuin miehillä, ja sen on arveltu liittyvän hormonaalisiin tekijöihin.

Noin 18 prosenttia naisista sairastaa migreeniä ainakin jossain elämänvaiheessa.

Erilaisia lääkehoitoja

Suurin osa migreeniä sairastavista saa kohtauksia harvakseltaan. Toisessa ääripäässä ovat ne, jotka saavat oireita liki jatkuvasti.

Migreenin hoito riippuu siitä, kuinka usein kohtauksia tulee.

Olennaista on, että lääkeannos on riittävä.

Satunnaisesti oireilevan migreenin hoidon kulmakiviä ovat kohtauksille altistavien tekijöiden välttäminen sekä kohtausten tehokas hoito tulehduskipulääkkeillä tai täsmälääkkeillä, triptaaneilla.

Artton mukaan moni viivyttelee turhan pitkään vahvemman lääkeannoksen ottamista. Mikäli lääkkeen ottaminen viivästyy, kohtaus pääse herkästi äitymään pahemmaksi.

– Olennaista on, että lääkeannos on riittävä.

Aktiivisemman migreenin hoidossa voidaan käyttää myös estolääkkeitä.

Migreeni voi kroonistua

Ikävimmillään migreeni voi kroonistua. Kroonistumiselle altistavat muun muassa ylipaino, masennus, ahdistus, kipua aiheuttavat sairaudet sekä se, jos yksittäistä kohtausta ei hoida riittävän tehokkaasti.

Myös kohtauslääkkeiden liiallinen käyttö voi johtaa lääkepäänsärkyyn ja sen myötä migreenin kroonistumiseen.

Kun migreeni on krooninen, oireita voi olla jopa päivittäin. Potilaan voi olla vaikea erottaa, milloin edellinen kohtaus loppuu ja milloin seuraava kohtaus alkaa.

Uudet migreenin kohtaus- ja estohoitolääkkeet, gepantit, eivät mahdollisesti altista lääkepäänsärylle. Ensimmäiset gepantit eli CGRP-antagonistit ovat saaneet Suomessa myyntiluvan tänä syksynä.

CGRP:n arvellaan olevan keskeinen välittäjäaine migreenikohtauksissa. Sen toimintaan vaikuttavia vasta-aineita on käytetty jo muutaman vuoden ajan vaikean migreenin estohoitoon.

Milloin päänsärky voi johtua lääkkeistä?

Voiko lääkepäänsäryn saada, jos syö monta päivää putkeen tavanomaisia tulehduskipulääkkeitä?

– Lääkepäänsärky ei kehity, jos henkilö, jolla ei ole päänsärkysairautta, syö vaikka polvikipuun buranaa, Artto sanoo.

Lääkepäänsäryn taustalla on Artton mukaan oltava jokin päänsärkysairaus, kuten migreeni.

Jos kärsii migreenistä, ja syö johonkin muuhun vaivaan kipulääkkeitä, voi altistua lääkepäänsärylle.

– Yleisesti ajatellaan, että jos useamman viikon tai kuukauden ajan käyttää yli 10 päivää kuussa triptaaneja tai yli 15 päivää kuukaudessa särkylääkkeitä, voi altistua lääkepäänsärylle. Taipumus tälle vaihtelee eri ihmisten välillä kuitenkin huomattavasti.

Päänsäryn tarkemmassa selvittämisessä apuna voi käyttää päänsärkypäiväkirjaa.

– Moni päiväkirjaa pitävä voi yllättyä – että noinko usein särkee ja noinko paljon syön lääkkeitä.

Millä keinoilla lääkepäänsärystä voi päästä eroon?

– Vaihtoehdot ovat kohtauslääkkeistä vieroitus, paras mahdollinen estolääkitys tai näiden yhdistelmä. Hoito suunnitellaan ja räätälöidään yhdessä potilaan kanssa.

Milloin lääkäriin säryn vuoksi?

Lääkäriin kannattaa hakeutua viipymättä, jos uudentyyppinen päänsärky on räjähtävää – ja varsinkin, jos se ilmaantuu ponnistaessa.

Tällöin taustalla voi olla jotain vakavampaa, kuten aivoverenvuoto.

Viikosta toiseen lisääntyvä, aamuyöstä herättävä päänsärky voi puolestaan olla merkki aivopaineen kohoamisesta. Tutkimuksiin on silloinkin syytä hakeutua.

Muissa tapauksissa lääkäriin meno on pitkälti kiinni ihmisestä itsestään.

– Migreenin osalta on vaikea sanoa tiettyä rajaa, mutta jos tuntuu, että sairaudesta on liikaa haittaa, ja saa usein kohtauksia, vastaanotolle kannattaa mennä, Artto sanoo.

Lähteitä: HUS, Terveyskirjasto

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?