Äiti vei Idan, 29, pakkohoitoon – Ida kertoo nyt, miltä se tuntui

Tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon määräämisen kriteerit on määritelty tarkkaan mielenterveyslaissa.

Aluksi Ida vastusteli sairaalahoitoon joutumista, mutta jälkikäteen hän on siitä kiitollinen.

4.11. 7:00

Tämä on erehdys! Ei minun kuuluisi olla täällä.

Näin Ida, 29, ajatteli, kun hän kuuli, että häntä ei päästettäisi pois sairaalan psykiatriselta osastolta.

Ida oli tullut edellisenä iltana psykiatriseen päivystykseen äitinsä ja ystävänsä saattamana.

– Ystäväni soitteli äitini kanssa, että nyt ei ole kaikki ihan hyvin. Olin käynyt ystäväni luona, enkä pystynyt pysymään paikoillani tai antamaan hänelle suunvuoroa ja olin tehnyt hurjasti suunnitelmia, Ida kertoo.

Idan äiti ja hänen ystävänsä päättivät tulla hakemaan Idan ja viemään hänet päivystykseen.

– Minulla meni liian lujaa, Ida sanoo.

– Nukuin tosi vähän, rahankäyttö oli holtitonta ja käytin paljon alkoholia. Puhuin niin, että muut eivät meinanneet saada suunvuoroa.

Merkit viittasivat maniaan. Sillä tarkoitetaan vähintään viikon yhtäjaksoisesti kestävää jaksoa, jonka aikana ihmisen mieliala on kohonnut selvästi normaalista poikkeavalla tavalla. Mania on yksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön oire.

Päivystyksessä Ida suostui jäämään osastolle yöksi. Hän oli varma siitä, että aamulla hän pääsisi kotiin.

– Ajattelin, että aamulla lähden lentokentälle ja otan halvan lennon jonnekin.

Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Ida määrättiin tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon.

Kansankielellä tahdosta riippumatonta hoitoa kutsutaan myös ”pakkohoidoksi”.

Tarkat kriteerit

Tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta säädetään mielenterveyslaissa. Hoitoon määräämisen kriteerit on määritelty tarkkaan.

Täysi-ikäisellä potilaalla on lähtökohtaisesti oltava sellainen vakava mielenterveyden häiriö, jota voidaan pitää psykoosina. Kyse voi olla esimerkiksi skitsofreniasta tai vakavasta masennuksesta, johon liittyy psykoottisia oireita.

Pelkkä diagnoosi ei kuitenkaan riitä.

– Henkilön on oltava psykoottisen häiriönsä vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen sairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan tai vakavasti vaarantaisi muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta, kertoo professori, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri Nina Lindberg HUSista.

Lisäksi vaaditaan, etteivät mitkään muut mielenterveyspalvelut sovellu tilanteessa käytettäviksi tai ne ovat riittämättömiä.

Ihminen voi esimerkiksi olla niin huonossa psyykkisessä voinnissa, että hän ei enää kykene huolehtimaan itsestään.

On tavanomaista, että esimerkiksi skitsofreniaa sairastava potilas on lopettanut itsenäisesti lääkityksensä, minkä jälkeen hänen vointinsa on huonontunut.

Tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset

Mielenterveyslain mukaan täysi-ikäinen henkilö voidaan määrätä psykiatriseen sairaalahoitoon tahdostaan riippumatta vain seuraavissa tapauksissa:

1. Hänen todetaan olevan mielisairas.

2. Hän on mielisairautensa vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti: pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vaarantaisi vakavasti hänen terveyttään tai turvallisuuttaan tai vaarantaisi vakavasti muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta

3. Mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä henkilön hoidossa.

Kaikkien edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti.

Mielisairaudella tarkoitetaan sellaista vakavaa mielenterveyden häiriötä, johon liittyy selvä todellisuudentajun häiriintyminen, ja jota voidaan pitää psykoosina.

Lähde: Valvira

Perustuslaki suojaa

Se, että tahdosta riippumattoman hoidon kriteerit on määritelty niin tarkkaan, juontuu perustuslaista.

Perustuslaissa turvatut perusoikeudet ovat vankat.

– Perustuslaki suojaa vahvasti kansalaisten koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta, Nina Lindberg sanoo.

Kynnys esimerkiksi vapauden riistämiselle on korkea.

Toisaalta lisäksi on säädettävä, millaisin kriteerein potilasta voidaan hoitaa, vaikka hän sitä vastustaisikin. Kansalaisilla on myös oikeus asianmukaiseen hoitoon.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on jatkovalmistelussa uusi itsemääräämisoikeutta koskeva lainsäädäntö. Siihen on tarkoitus koota itsemääräämisoikeutta tukevia ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia säännöksiä.

Mielenterveyslain tahdosta riippumattoman hoidon kokonaisuus on paikoin vaikeaselkoinen Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) lääkintöneuvoksen Helena Vorman mielestä. Mielenterveyslaki on tullut voimaan vuonna 1990, ja siihen on tehty vuosien saatossa useita muutoksia.

– Monet eri vuosina tehdyt muutokset ovat tehneet lakitekstistä monimutkaista ja vaikeaselkoista, Vorma sanoo.

– Lainsäädäntöä on ilman muuta ajantasaistettava ja päivitettävä. Sen on oltava sosiaali- ja terveydenhuollossa selkeästi ymmärrettävissä ja noudatettavissa.

Hoidosta apua

Tahdosta riippumattomasta hoidosta kuullessaan Idasta tuntui kuin hänet olisi laitettu vankilaan.

– Olin tosi vihainen kaikille, ja ajattelin, että tämä on yksi iso väärinkäsitys. Meni pari kolme viikkoa, ennen kuin aloin ajatella, että olen sairaalassa ihan syystä, Ida muistelee.

Hoidossa Idan maniajakso oli vaihtunut raskaalta tuntuneeseen masennusvaiheeseen. Sen jälkeen hänen olonsa oli alkanut tasaantua.

– Hoidosta oli apua. Vauhti hidastui, ja sain toimivat lääkkeet.

Tutkimuksissa varmistui, että Idalla on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Muutamaa vuotta aiemmin hänellä oli todettu vakava masennus, epävakaa persoonallisuushäiriö sekä adhd. Ida sairastaa myös syömishäiriötä.

Ida oli ollut ennen tahdosta riippumatonta hoitoa kolme kertaa osastohoidossa omasta tahdostaan. Tahdosta riippumaton hoito ei hänen mukaansa siitä juurikaan eronnut, mutta kolmeen ensimmäiseen viikkoon Ida ei saanut poistua osastolta.

Kolmen viikon jälkeen Ida sai luvan poistua suljetulta osastolta kahdeksi tunniksi.

– Ehdotin ystävälleni, että mennään syömään, en kestä enää tätä sairaalaruokaa!

Syömään he menivätkin, ja Ida palasi myötämielisenä takaisin sairaalaan.

Noin kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta Ida sai alkaa harjoitella yksin kotona olemista viikonlopun ajan.

– Pari ensimmäistä päivää olivat hankalia, kun kukaan ei ollutkaan enää katsomassa eikä ollut ketään, jolle puhua. Laitostuminen tapahtuu niin äkkiä.

Olo tuntui turvattomalta ja epävarmalta.

Ida asuu yksin, mutta joka toinen viikko hänen 6- ja 9-vuotiaat lapsensa ovat Idan luona pitkän viikonlopun. Ida erosi lastensa isästä noin vuosi sitten.

Ida on kertonut lapsilleen avoimesti, että hänellä on sairaus – eikä sen tarvitse olla mikään salaisuus.

– Nuorempi lapsi sanoi kerran, että äidillä on aivoväsymys, ja että äidin pitää mennä välillä sairaalaan lepäämään.

Vapaaehtoisuus lähtökohta

Nina Lindberg pitää mielenterveyslakia tahdosta riippumattoman psykiatrisen sairaalahoidon osalta varsin toimivana.

– Se korostaa hyvällä tavalla ihmisen itsemääräämisoikeutta. Vapaaehtoisuus on kuitenkin aina hoidon lähtökohta, ja potilaan oikeusturvan tulee luonnollisesti toteutua, Lindberg sanoo.

Päätös tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta sairaalahoidosta on aina useamman lääkärin arvioinnin lopputulos. Lähetteen hoitoon tekee usein terveyskeskuslääkäri tai sairaalan päivystävä lääkäri. Sen laatimiseen riittää epäily mielisairaudesta ja muiden kriteerien täyttyminen.

Hoidon tarve arvioidaan tarkemmin psykiatrisessa sairaalassa, jonne potilas on saanut tarkkailulähetteen. Tarkkailuaika on korkeintaan neljä vuorokautta. Sen aikana selvitetään, täyttyvätkö tahdosta riippumattoman hoidon kriteerit.

Lopullisen päätöksen hoidosta tekee sairaalan psykiatrisesta hoidosta vastaava ylilääkäri.

– On hyvä asia, että prosessissa on mukana useampi arvioiva lääkäri. Se lisää varmuutta siitä, että potilaan tilanne on arvioitu oikein, Lindberg sanoo.

Tahdonvastaista hoitoa koskevasta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen 14 vuorokauden kuluessa siitä, kun on saanut tiedon päätöksestä.

Hoitoa voidaan jatkaa tahdosta riippumatta enintään kolme kuukautta. Tämän jälkeen tilanne on arvioitava uudestaan.

Jos potilas haluaa, hänellä on oikeus saada sairaalan ulkopuolisen lääkärin arvio tahdosta riippumattoman hoidon tarpeestaan.

Lakia voisi laajentaakin

Toisaalta Lindberg voisi ajatella lakia hieman laajennettavan.

Hän kertoo esimerkin: alaikäinen potilas voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon paitsi psykoosisairauden, myös vakavan mielenterveyden häiriön perusteella. Aikuisten kohdalla näin ei ole.

– Minusta lainsäätäjän kannattaisi miettiä aikuistenkin kohdalla, voisiko vakava mielenterveyden häiriö olla tietyissä tilanteissa riittävä häiriö tahdosta riippumattoman hoidon perustaksi, Lindberg sanoo.

Esimerkiksi laihuushäiriö on vakava mielenterveyden häiriö, mutta harvoin psykoottistasoinen sairaus. Alaikäistä laihuushäiriötä sairastavaa henkilöä voidaan siis tietyissä tilanteissa hoitaa tahdosta riippumatta, mutta aikuisten kohdalla se on vaikeaa.

Tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito toimii Lindbergin mukaan akuutissa tilanteessa varsin hyvin. Useimmiten hoitoa vastustelleen potilaan mielipidekin kääntyy hoidon kuluessa.

– Kun potilas saa apua, hänen oireensa lievenevät ja hän kokee tulleensa kuulluksi, suhtautuminen hoitoon muuttuu usein myötämieliseksi. Toki on myös pieni ryhmä niitä, jotka kokevat, että heitä on kohdeltu väärin.

”Olen kiitollinen”

Ida oli sairaalassa kaikkiaan viisi viikkoa, yhden niistä omasta tahdostaan. Hoitoon kuului sekä lääkehoitoa että keskustelua omahoitajan kanssa.

– Olen näin jälkikäteen aika kiitollinen. Olisin pahentanut omaa tilannettani, jos olisin jatkanut samaa touhua, Ida sanoo.

Ida on kertonut mielenterveysongelmistaan avoimesti Ei mikään kiiltokuva -blogissaan sekä sosiaalisessa mediassa. Hän on tällä hetkellä määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä.

– Toivon, että ihmiset saavat kauttani tietoa, ja että mielenterveysongelmat eivät olisi niin tabu asia.

Tahdosta riippumattomaan hoitoon määrätään vuosittain joitain tuhansia ihmisiä.

Lähteitä: Terveyskirjasto, STM, Valvira, THL

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?