Haukotuttaako? Psykologi kertoo 7 mahdollista selitystä iltapäivisin iskevälle väsymykselle

Syvään hengittelystä voi olla apua iltapäiväväsymyksen taltuttamisessa – tai sitten voi ihan mennä päiväunille.

Haukotuttaako? Syy voi piillä esimerkiksi stressissä, jota et edes tiedosta.

18.8. 16:00

Hohhoijjaa!

Lounaasta on kulunut vasta muutama tunti ja kahvia on juotu jo niin paljon kuin vatsa kestää, mutta töitä tai opiskelua olisi vielä pari tuntia jäljellä. Silmät uhkaavat painua kiinni. Pää ei toimi. Väsyttää.

Iltapäiväkoomanakin tunnettu työ- tai koulupäivän loppupuolella iskevä väsymyksen tunne voi johtua useastakin eri syystä, kertoo työterveyspsykologi Sari Valavuori Mehiläisestä.

– Usein ihmisillä on jonkinlaista vainua siitä, mistä väsymys johtuu. Monesti syynä on liian vähäinen, katkonainen tai huonolaatuinen yöuni yhden tai useamman yön ajalta.

Aina syy ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen. Etenkin jos väsymys on toistuvaa, sen aiheuttaja kannattaa selvittää.

Stressi väsyttää

Yksi yleinen syy iltapäivisin väsähtämiselle on stressi.

Jos esimerkiksi töissä tapahtuu liikaa tai toisaalta liian vähän, se väsyttää mieltä. Samoin jos työ tai vaikkapa opiskelu tuntuu liian vaativalta.

Mutta miksi stressi väsyttää?

– Stressi on työtä kehollemme ja aivoillemme siinä missä mikä tahansa muukin kuormitus, Valavuori selittää.

Silloin kun ihmisellä on huolia, niin mylly pyörii koko ajan, vaikka ei tietoisesti havahtuisi huoliinsa.

Toisinaan emme edes tajua olevamme stressaantuneita. Jos huomaa hyvin nukutuista öistä huolimatta olevansa jatkuvasti iltapäivisin väsynyt, syy voi silti piillä stressissä.

– Silloin kun ihmisellä on huolia, niin mylly pyörii koko ajan, vaikka ei tietoisesti havahtuisi huoliinsa. Mieli tekee silti koko ajan työtä, kun se pyrkii ratkomaan ja työstää asioita.

Tärkeää on myös palautua töistä työpäivän jälkeen ja vapaapäivinä, jotta voimavaransa saa palautettua ennalleen.

Jos kokee itsensä jatkuvasti väsyneeksi, Valavuori neuvoo pysähtymään hetkeksi ja miettimään, mitkä asiat tuovat voimavaroja itselle ja mitkä sen sijaan syövät niitä.

– Kun elämässä on riittävästi mielekkäitä ja itselle merkityksellisiä asioita, jaksaminenkin tutkitusti paranee.

Etätyö saattanut lisätä väsähtämistä

Valavuori kertoo havainneensa vastaanotollaan, että etätyö on lisännyt ihmisten väsymystä.

Yhtenä syynä voi olla se, että etätöissä taukoja tulee pidettyä vähemmän.

Työpaikoilla tulee noustua hakemaan kahvia ja kenties käveltyä lounaalle. Kotona etäisyydet ovat tyypillisesti lyhyempiä. Moni myös potee huonoa omatuntoa taukojen pitämisestä, vaikka niistä on tutkitusti hyötyä esimerkiksi työteholle.

Kotona yksin puurtaminen voi väsyttää myös etenkin silloin, jos asuu yksin, eikä pääse rupattelemaan muiden kanssa päivän aikana.

– Nauru vapauttaa kehoa ja tuo vireyttä. Myös muille jutteleminen piristää.

Näyttöpäätetyötä tekevillä on usein parempi ergonomia työpaikoilla kuin kotona. Sekin voi väsyttää.

– Etunojassa oleminen puristaa vatsan alueen hermoja. Se voi vaikuttaa vireyteen sekä mielialaan ja lisätä jopa ahdistusta.

Ryhdin oikaiseminen, pieni kävelylenkki, hetken venyttely tai taukojumppa voivat auttaa piristymään ja vapauttamaan vatsan alueen hermoja.

Väsymyksen iskiessä lyhyet päiväunet, hetken pötköttely sohvalla tai syvään hengittely voivat tuoda kaivattua piristystä.

Muita mahdollisia syitä

Ruokailuillakin on suuri merkitys jaksamiselle. Aamupala on tärkeä, jotta keho saa polttoainetta heti aamusta, joten sitä ei kannata jättää väliin.

Lounaalla sen sijaan kannattaa välttää syömästä liian raskaasti.

– Vatsa on toiset aivot. Jos vatsan täyttää yli tarpeen ja liian raskaalla ravinnolla, niin energiat menevät sinne.

Raskas lounas voi johtaa myös verensokerien heittelyyn. Kun verensokeri sitten iltapäivästä romahtaa alas, se tuntuu väsymyksenä.

Lääkäri voi tutkia esimerkiksi kilpirauhasen, rauta-arvot ja ferritiinin, jotka kaikki vaikuttavat vireyteen.

Kuten arvata saattaa, myös liikunta voi auttaa parantamaan jaksamista.

Jos väsymys iskee jatkuvasti, vaikka on nukkunut, syönyt ja liikkunut hyvin eikä koe stressiä, Valavuori neuvoo kääntymään lääkärin puoleen.

– Monet sairaudet aiheuttavat väsymystä. Lääkäri voi tutkia esimerkiksi kilpirauhasen, rauta-arvot ja ferritiinin, jotka kaikki vaikuttavat vireyteen. Psykologit puolestaan ovat hyviä käymään keskustelua siitä, onko elämässä jotain liikaa tai liian vähän, jotta voimavarat saadaan kohdilleen.

Ensiapua iltapäiväväsymykseen

Toisinaan väsymys iskee ilman selkeää syytä. Riippuu ihmisestä, mikä silloin auttaa. Valavuori neuvoo kokeilemaan esimerkiksi pientä kävelylenkkiä tai sohvalle oikaisemista.

– Jos on mahdollisuus ottaa pienet torkut, niin siitä voi olla apua. Etätyössä se on tavallaan mahdollisempaa.

Joidenkin kohdalla lyhyetkin päiväunet syövät kuitenkin yöunia. Silloin päikkärien sijaan kannattaa pyrkiä menemään aikaisemmin nukkumaan. Nokosten sijaan voi kokeilla myös syvään hengittämistä.

– Syvähengitys tasaa stressiä, mutta tuo myös energiaa. Sillä saa levon elementtejä ilman, että varsinaisesti nukkuu päiväunia.

Jos yhden iltapäivän kokeilee ottaa vähän iisimmin, harvoin siitä seuraa mitään huonoa.

Musiikkikin saattaa auttaa. Lempikappaleesta tai voimamusiikista voi saada virtaa hoitaa työ- tai koulutehtävän valmiiksi ajallaan.

Kofeiinista voi olla hetkellinen apu, mutta liiallisesti nautittuna se voi johtaa noidankehään: yöunet kärsivät ja seuraavana päivänä väsymystä hoidetaan taas kofeiinilla.

Valavuori kehottaa väsymyksen iskiessä pohtimaan, onko sitä edes tarve taklata.

– Toki on joitain työtehtäviä, jotka on pakko tehdä, jolloin väsymyksestä on haittaa. Mutta jos yhden iltapäivän kokeilee ottaa vähän iisimmin, niin harvoin siitä seuraa mitään huonoa.

Tehtäviin ja asioihin voi nimittäin aina palata myöhemmin.

Lue lisää: Kannattaako työpäivän jälkeen lähteä liikkumaan vai vastata sohvan kutsuun? Asiantuntija kertoo – eikä oikea vastaus aina ole treeni

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?