Miksi huutaa ja hyökätä? Eihän se auta mitään.
Huutaminen, kiroileminen, karjuminen ja hyökkääminen riidan tullen ovatkin yritystä selvitä omasta sisäisestä tunnemyrskystä, jonka kokee uhkaavana. Toiset taas vetäytyvät tai pakenevat paikalta selvitäkseen tunnemylläkästä, jonka riita laukaisee.
Riita nostaa esiin niin temperamenttimme kuin traumammekin. Myös tunteiden säätelyn taidot punnitaan.
Eloisa, aktiivinen ja ulospäinsuuntautuva tuo tavallisesti voimakkaasti esille omia mielipiteitään. Vetäytyvä, pohdiskeleva ja herkkä kokee vahvan mielipiteen ilmaisun uhkaavana eikä itsekään korota ääntään.
Eniten reagointiimme ja käyttäytymiseemme vaikuttavat kuitenkin lapsuudessa opitut riitelytavat sekä mahdolliset traumaattiset tunnemuistot, jotka riita saattaa laukaista.
Suuttumus on hyvä tunne
Suuttumus on perustaltaan hyödyllinen tunne. Se on voima, jonka avulla toimimme jämäkästi, puolustamme tarpeitamme, asetamme rajoja ja sanomme ei. Suuttumusta tarvitaan, jotta emme olisi liian sopeutuvaisia ja miellyttämisenhaluisia, ohjautuisi toisten tarpeiden mukaan tai alistuisi huonolle kohtelulle.
”Jos pitkään pyrkii suitsimaan suuttumusta, se saattaa pikkuhiljaa kasvaa.
Jos pitkään pyrkii suitsimaan suuttumusta, se saattaa pikkuhiljaa kasvaa. Kun sitten räjähtää, muut ihmettelevät, mikä nyt tuli.
Parempi on ilmaista harmitus silloin, kun se on vielä lievää. Jos on taipumus räjähtää, on riskinä, että pidätelty suuttumus purkautuu väkivaltaisesti.
Saitko suuttua? Saitko lohtua?
Riitelyn tapoihin ja sen herättämiin tunteisiin vaikuttaa muun muassa se, onko lapsuudessa saanut suuttua. Onko lähellä ollut aikuinen, joka olisi lohduttanut ja tukenut. Vai onko joutunut selviämään yksin?
Lapsi oppii pitämään kielteisten asioiden ilmaisemista vaarallisena. Jos kasvuympäristö ei salli minkäänlaista kiukuttelua, lapsi sulkee suuttumuksen kehoonsa.
Lapsi kokee myös eleettömän, puhumattoman ja passiivisen aikuisen pelottavana. Hän ei saa tietää, mitä aikuinen hänestä ajattelee vaan joutuu tulkitsemaan, mistä tämä on vihainen. Siksi mykkäkoulu aikuisena herättää ahdistusta ja raivoa.
Väkivaltaisessa tai muuten turvattomassa kasvuympäristössä varttuneen keho ja mieli ovat herkistyneet ennakoimaan vaaraa toisen ilmeissä, eleissä, asennoissa ja puheen sävyssä. Kun riitatilanteessa jokin muistuttaa traumasta, vaikutus on automaattinen ja niin nopea, että on vaikea huomata mitä itsessä tapahtuu.
Menneisyys tunkee mukaan
Riitatilanteessa nykyhetki ja lapsuudessa koetut tunteet, tunnelmat ja tapahtumat sekoittuvat. Keho muistaa pelottavan tilanteen menneisyydestä ja pelkotila virittyy automaattisesti: sydän hakkaa, lihakset kiristyvät. Tuntuu, että täytyy päästä pakoon.
”Haju, maku tai kosketus voivat palauttaa traumaattisia muistoja – joskin myös hyviä muistoja.
Traumatisoitunut henkilö ylitulkitsee ilmeitä ja eleitä. Samoin haju, maku tai kosketus voivat palauttaa traumaattisia muistoja – joskin myös hyviä muistoja. Vastaleivottua pullaa, saunavihtaa, nuotiotulta tai muuta itselle turvaa tuovaa tuoksua kannattaa muistella vaikean muiston herätessä.
Jos on aiemmin tullut kohdelluksi kaltoin lähisuhteissa, ihmissuhteisiin liittyvät harmit voivat laukaista hylkäämisen, nöyryytyksen, häpeän, paniikin tai kaipauksen tunteita.
Läheisimmässä ihmissuhteessa vaikuttavat voimakkaimmat tunteet. Tosin traumamuistot hämmentävät myös ystävien ja työkavereitten välejä ja johtavat loukkaantumisiin, mykkäkouluihin ja välirikkoihin. Ystävyyssuhteissa on kuitenkin helpompi säädellä tunteita tai ottaa etäisyyttä ristiriitojen tullen.
Empaattista ymmärtämistä
Kun haluaa oppia ymmärtämään omia ja toisen tunnereaktioita, mielellistäminen auttaa. Se tarkoittaa vaihtoehtojen pohtimista ja voi johtaa itsensä ja toisen empaattiseen ymmärtämiseen. Millaisia asioita omien tunteiden ja tekojen taustalla voisi olla ja miten toisen tunnetila vaikuttaa omaan toimintaan?
Toisen mielellistäminen on sitä, että yrittää pohtia, mitä eri syitä hänen kiukkunsa taustalla voisi olla. Väsymys? Stressi? Nälkä? Kiukku on herkemmässä, jos on nälkäinen ja väsynyt ja töissä on vaikeita asioita.
Empaattinen vaihtoehtojen pohtiminen auttaa viheltämään pelin poikki, kun tunteet kuumenevat liikaa. Voidaan esimerkiksi sopia, että palataan asiaan tunnin päästä.
Jos muutut, toinen muuttuu
Puolisoiden riitelyssä toistuu usein sama kuvio. Toinen huutaa, toinen sulkeutuu kuoreensa. Huutaja tiukkaa, miksei vaikeneva osapuoli sano mitään, ja kun ei sano, huuto jatkuu. Miten päästä pattitilanteesta?
”Riitelijä ei yhtäkkiä enää olekaan tässä hetkessä vaan lapsuudessa.
Saman kuvion toistuessa on hyvä muistaa, että riidan esiin nostamat reaktiot eivät tule tästä päivästä vaan varhaiset tunteet vievät mennessään.
Riitelijä ei yhtäkkiä enää olekaan tässä hetkessä vaan lapsuudessa. Silloin olisi hyvä pysähtyä pohtimaan ja yrittää tunnistaa kuvio. Esimerkiksi mykkäkoulun sijasta ihminen voisi kysyä itseltään, mikä häntä harmittaa, mistä hänelle tuli paha mieli ja puhua siitä.
Jos yrität selvitä uhkaavista tilanteista parisuhteessa huutamalla, haukkumalla ja raivostumalla, mieti, voisitko muuttaa toimintatapaasi ja ryhtyä kuuntelevaksi osapuoleksi. Jos vaihdat tiukan tangon leppoisaan valssiin, toisenkin askeleet muuttuvat.
Kun traumamuisto valtaa mielen, muistuta itseäsi, että juuri nyt ei ole mitään hätää. ”Tunteeni on vain muisto menneisyydestä eikä tapahdu tässä hetkessä.” Maadoittumisessa auttaa taskussa pidettävä ankkuri, kuten pieni kivi, avain tai kangastilkku ja sen koskettelu. Ajattele myös, että olet vahvempi, viisaampi ja kokeneempi kuin lapsena. Sinulla on voimavaroja, joita sinulla ei lapsena ollut.
Asiantuntija psykologi ja traumapsykoterapeutti Marjo Ruismäki.
Artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä maaliskuussa 2022.
Lue lisää: Mistä tietää, onko kokenut trauman? Psykologi vastaa – ja kertoo, mitkä asiat auttavat toipumaan
