Tiedätkö tunteen, kun puuduttavan työpäivän jälkeen tekisi mieli vain lysähtää sohvannurkkaan loppuillaksi? Mielellään sipsipussin kanssa. Ah, niin ihanan rentouttavaa, moni ajattelee.
Viikonloppuna sen sijaan nukutaan muutama tunti tavallista pidempään, jotta arkena kertynyt univelka saadaan pois.
Pötköttäminen on ihanaa, mutta ei kuitenkaan yksiselitteinen ratkaisu siihen, mitä väsyneeltä tuntuva keho saattaa oikeasti kaivata.
Moni ei välttämättä tiedä, että tapoja palautua on monta erilaista, ja nukkuminen on vain yksi tapa muiden joukossa huolehtia jaksamisesta. Sohvalle jääminen ei välttämättä edistä palautumista lainkaan, jos asiantuntijoilta kysytään.
Yhdysvaltalainen huippututkija ja kirjailija Saundra Dalton-Smith on tutkinut lepäämistä ja sitä, millainen palautuminen on aidosti laadukasta. Havaintojaan hän esittelee tietokirjassaan Sacred Rest: Recover Your Life, Renew Your Energy, Restore Your Sanity.
Ted Ideas -sivustolla hän on tiivistänyt kirjansa teesit, eli millaista lepoa me kaikki tarvitsemme – ja vain yksi niistä on nukkuminen.
1. Fyysinen lepo – eli nukkuminen tai kehonhuolto
Fyysistä lepoa on kahta eri sorttia: passiivista ja aktiivista.
Passiivinen lepo tarkoittaa tietysti nukkumista ja torkkujen ottamista, kun taas aktiivinen lepo tarkoittaa palauttavaa liikuntaa ja kehonhuoltoa, kuten joogaa, venyttelyä tai rentouttavaa hierontaa.
– Hyvää ja riittävää unta ei voi korvata millään muulla. Se on palautumisen kannalta tärkeintä, palautumista tutkinut Anniina Virtanen sanoo Työterveyslaitoksen sivuilla.
2. Psyykkinen lepo – väsyttääkö, vaikka juuri heräsit?
Etkö saa päivän askareita käyntiin ilman kolmea kahvikupillista? Se voi kieliä psyykkisestä väsymyksestä.
Väsynyt mieli ei pysty keskittymään tehtäviin ja unohtelee helposti asioita. Nukkumaan mennessä päivän tapahtumat, huolet ja stressi pyörivät päässä. Seuraavana aamuna saattaa tuntua siltä, ettei olisi nukkunut ollenkaan.
Virtanen toteaa TTL:n sivuilla, että palautumista vaikeuttavat muun muassa kiire, huono työilmapiiri, teknologian käyttöön liittyvä stressi, epäselvät asiat, epävarmuus ja paine olla koko ajan tavoitettavissa.
No, pitääkö ottaa lopputili, jotta mieli ehtii oikeasti palautua? Ei sentään.
Sen sijaan keskity tauottamiseen: aikatauluta työpäivän keskelle muutaman tunnin välein lyhyt tauko, jolloin nouset työkoneen ääreltä ja teet jotain ihan muuta. Työpäivän jälkeen on hyvä tehdä mielekkäitä asioita, jotka saavat ajatukset muualle.
3. Aistien lepo – levoton olo työpäivän jälkeen
Myös aistimme kaipaavat lepoa. Niiden väsymistä aiheuttavat kirkkaat valot, taustamelu, tietokoneen sinivalo tai vaikkapa palaveriputki toimistolla tai Zoomin välityksellä. Olo saattaa tuntua levottomalta.
Dalton-Smithin mukaan tähän väsyyn saattaa tuoda helpotusta jo se, että sulkee silmät minuutiksi työpäivän aikana.
4. Luova lepo – ideat syntyvät inspiraation kautta
Tämä levon muoto on erityisen tärkeää sellaiselle, joka joutuu olemaan töissä varsinainen ideakone.
Yksi hyvä tapa huolehtia luovuuden palautumisesta on esimerkiksi kulkea lähipuistossa ja nauttia kauniista maisemasta – tai vaikkapa selata inspiroivia kuvia. On vaikea tuottaa uusia ideoita tyhjältä pöydältä, jos ei ensin inspiroidu jostain.
5. Emotionaalinen lepo – eli pura sisälle padotut asiat
Tiedätkö sen yhden tyypin, joka on aina mukava, avulias eikä koskaan sano ei? Hän hoitaa töissä tunnollisesti kaikki hänelle esitetyt tehtävät, vaikka joskus tekisi mieli kieltäytyä.
Kun hän jää yksin, hän saattaa tuntea olonsa uupuneeksi ja hyväksikäytetyksi. Kuulostaako tutulta?
Silloin olisi tarvetta emotionaaliselle levolle. Se tarkoittaa sisälle patoutuneiden asioiden purkamista. Jos mielen päällä on asioita, joista on ollut hankala puhua, kannattaa rohkaistua. Puhuminen keventää mieltä välittömästi. Ja on myös hyvä muistaa, että on täysin ok sanoa, että nyt en jaksa.
6. Sosiaalinen lepo – joskus ihmissuhde on taakka
Ystävät ovat ihania, tiedetään. Mutta joskus ystävyys ottaa enemmän kuin antaa, ja silloin ihmissuhde voi olla tosiasiassa uuvuttava. Ympäröi itsesi ystävillä, jotka tuovat positiivisuutta ja iloa elämääsi. Silloin myös jaksat paremmin.
Sosiaalinen väsymys voi tarkoittaa nykyään myös notifikaatioiden tulvaa. Kun vietät aikaa ystäväsi kanssa, sulje puhelimesi näytöllä vilkkuvat notifikaatiot. Näin on helpompi keskittyä yhteen ihmiseen.
7. Henkinen lepo
Viimeiseksi levon muodoksi Dalton-Smith mainitsee henkisen levon. Kun ihminen on hyvin levännyt henkisesti, hän tuntee syvää tunnetta yhteenkuulumisesta, rakastetuksi tulemisesta ja merkityksellisyydestä. Yksi keskeinen tapa huolehtia henkisestä levosta on meditaatio.
Saanko lepoa tarpeeksi?
Mistä sitten tietää, onko palautunut ja levännyt tarpeeksi? Fysiikkavalmentaja Marko Yrjövuori mainitsi Me Naisille aiemmin muutaman tunnusmerkin.
– Tärkeintä on, että herää aamulla virkeänä ja että iltapäivällä ei tule romahdusta.
Karmea väsymys herätessä ja päivästä selviäminen vain kahvin voimalla ovat ilman muuta varoitusmerkkejä. Yrjövuoren mukaan hyvin levännyt ihminen ei nuupahda iltapäivällä, vaan pysyy virkeänä iltaan asti. Myös univaikeudet ja vuorokausirytmin meneminen sekaisin kertovat tietysti siitä, etteivät lepoasiat ole kunnossa.
Juttu on julkaistu aiemmin helmikuussa 2021.
Lue lisää: Haluaisitko saada paremmat yöunet? Harva tietää, että hyvä uni rakennetaan jo päivän aikana
