Kärsitkö korkean suorituskyvyn masennuksesta? Jos arki on pelkkää suorittamista, kysy itseltäsi nämä 5 kysymystä

Moni ei tunnista oireitaan masennukseksi eikä siksi saa oikeanlaista apua, psykologian tohtori Katri Kanninen kertoo.

Masennus ei aina näy ihmisestä ulospäin.

27.1.2022 18:00

Ärsyynnyt helposti ja nukut huonosti. Väsyttää, eikä mikään määrä unta tunnu riittävän. Ajatus sosiaalisesta kanssakäymisestä uuvuttaa. Asioihin tarttuminen ja niihin keskittyminen on vaikeaa, eivätkä vanhat intohimon kohteet jaksa innostaa. Oikeastaan mikään ei innosta.

Tai ehkä päiväsi täyttyvät tekemisellä. Hoidat työn, perheen ja harrastukset. Vaadit jatkuvasti itseltäsi enemmän, vaikka palkitsevat ja innostavat kokemukset loistavat poissaoloaan. Tunnet jatkuvasti olosi riittämättömäksi. Et voi joustaa rutiineistasi, treeneistäsi tai to do -listoistasi. Pysähtyminen tai edes ajatus siitä tuntuu mahdottomalta, ahdistavaltakin.

Ensimmäisen kuvauksen tunnistaa masennukseksi helposti. Harvempi sen sijaan ajattelee, että myös jälkimmäinen oirekuvaus on masentuneelle tyypillistä käytöstä.

Kun masennusoireet näkyvät ihmisen arjessa ylisuorittamisena, puhutaan usein high function - masennuksesta eli korkean suorituskyvyn masennuksesta.

Masennus on oireiden kimppu, psykologian tohtori ja kouluttajapsykoterapeutti Katri Kanninen sanoo. Sitä esiintyy niin monessa eri muodossa kuin meitä ihmisiäkin.

– Olennaisin asia masennuksessa on, ettei sillä ole yhtä esiintymismuotoa. Se voi näyttäytyä kognitiivisina oireina, kuten keskittymisvaikeuksina ja vaikeuksia tehdä päätöksiä, mutta se voi aiheuttaa myös univaikeuksia tai painon muutoksia.

Suorituskeskeiseen elämään totutellaan jo kouluikäisenä

Ylisuorittava masentunut saattaa esimerkiksi purkaa pahaa oloaan töihin tai urheiluun, ja kuluttaa itseään sitä kautta. Hän ei salli itselleen lepoa, vaan vaatii itseltään, että kulissien pitäisi olla kunnossa.

Masennukseen sairastuu elämänsä aikana noin 10–15 prosenttia väestöstä. Heistä suurin osa sairastaa lievää tai keskivaikeaa masennusta. Maailmanlaajuisesti masennus aiheuttaa toiseksi eniten sairaana elettyjä elinvuosia heti alaselkäkivun jälkeen.

Noin puolet masennukseen sairastuneista sairastuu siihen elämänsä aikana uudelleen, osa useitakin kertoja elämänsä aikana.

Kanninen uskoo, että suorituskeskeisellä kulttuurilla on suora yhteys korkean suorituskyvyn masennuksen lisääntymiseen.

– Vaikka tästä väsymykseen asti puhutaan, niin aikaamme leimaa suorituskeskeisyys. Pyrimme tilanteesta riippumatta viestimään muille, että meillä menee hyvin. Vertailu lisää kokemusta siitä, että itsellä menee huonommin kuin muilla.

Kanninen huomauttaa, että ihmisten arvostus ulkoisten määreiden – kuten menestyksen, suoritusten ja ulkonäön – kautta on viime vuosikymmeninä selvästi korostunut.

– Suorituskeskeiseen elämään totutellaan jo kouluikäisenä. Meille tulee hakemaan apua paljon nuoria, jotka ajattelevat, että tavallinen elämä tai tavalliset työpaikat eivät olisi haluttavia. Mutta kun me ihmiset olemme kuitenkin todella tavallisia.

Kanninen toteaa, että erikoisuuden ihannoinnista on pitkä ja kivulias matka siihen, että haluaa ja arvostaa ihan tavallista elämää.

Korkean suorituskyvyn masennusta voi hoitaa myös itse

Monesti ihmiset eivät hae apua masennukseensa, sillä he eivät tunnista sitä. Eikä ihmekään – masennusta kuvataan usein hyvin stereotyyppisesti, Kanninen huomauttaa. Ja jos masennusta ei tunnista, saattaa saada apua kokonaistilanteen sijaan johonkin yksittäiseen oireeseen.

– Useimmiten ihmiset eivät kärsi vain yhdestä oireesta. Vaikuttaa usein siltä, että ihmisten pitäisi valmiiksi tietää, mihin he hakevat apua.

Kysy itseltäsi nämä kysymykset, jos epäilet kärsiväsi korkean suorituskyvyn masennuksesta:

1. Pelkäätkö luopua tehtävistä ja sosiaalisista tilanteista?

2. Tunnetko vähemmän iloa ja onnistumisen tunteita?

3. Ärsyynnytkö tai suututko helpommin?

4. Uuvutko sen alle, että olet täyttänyt elämäsi suorittamisella ja tekemisellä?

5. Tuntuuko, ettet uskalla hidastaa?

Masennusdiagnoosin voi tehdä vain ammattilainen, mutta useat kyllä-vastaukset voivat viitata korkean suorituskyvyn masennukseen.

Vakava masennus vaatii aina ulkopuolista apua, eikä sitä pitäisi yrittää hoitaa yksin, Kanninen muistuttaa. Sen sijaan esimerkiksi korkean suorituskyvyn masennuksesta kärsivä, jonka toimintakyky on edelleen tallella, voi kokeilla itsehoitoa.

Kanninen on kirjoittanut psykologi Liisa Uusitalo-Arolan kanssa aiheesta kirjan Terapian tarpeessa? – Lyhytterapeuttinen itsehoito (Tuuma, 2021). Haastattelimme aiemmin Kannista siitä, mitä terapeuttinen itsehoito on ja miten sitä voi kokeilla.

Jos korkean toimintakyvyn masennuksen merkit kuulostavat tutuilta, Kanninen kehottaa ensimmäiseksi pohtimaan, mikä tunne omaa toimintaa ohjaa: onko kysymys riittämättömyyden tunteesta, tyhjyyden tunteesta, arvottomuuden tunteesta vai menetyksestä?

Kanninen kertoo vastaanotolla huomanneensa, että korkean suorituskyvyn masennusta sairastavat ovat usein hyvin oivaltavia ja itsetietoisiakin. Siksi hän uskoo, että korkean suorituskyvyn masennusta on mahdollista hoitaa myös itse.

– He saavat ideoita siitä, että tunnistavat itsensä ja pääsevät reflektoimaan omaa käytöstään. Olennaista olisikin tunnistaa oma paha olo ja lähteä rohkeasti tutkimaan sitä.

Kannisella on yksinkertaiset neuvot heille, joiden läheinen vaikuttaa kärsivän masennuksen oireista:

– Ole hyvä ystävä. Jos ihminen on masentunut, hän ei yleensä jaksa ottaa yhteyttä. Silloin olisi tärkeää jaksaa ottaa yhteyttä ja pyytää esimerkiksi kävelylle tai kahville. Tehdä tällaisia matalan kynnyksen juttuja, jotka eivät vaadi hirveästi valmistautumista.

– Olisi tärkeää uskaltaa myös kysyä, miten toinen voi. Huomaako tai tiedostaako tämä itse toimintaansa tai sen muutosta? Tarjota sellaista lempeää peiliin katsomista.

Lue lisää: Oletko ylisuorittaja? Psykoterapeutti kertoo 5 merkkiä, joista liian itsekontrollin tunnistaa

Jos voit huonosti, älä jää yksin

Täältä saat apua:

Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää suomeksi ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111, ruotsiksi numerossa 09 2525 0112 ja arabiaksi numerossa 09 2525 0113.

Mieli ry:n Sekasin-chat tarjoaa keskusteluapua nuorille osoitteessa sekasin247.fi.

Lisää tukipalveluita löydät tästä linkistä.

Lähteitä: Duodecim, Terveyskirjasto, Mieli Ry

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?