Kysyimme Me Naisten lukijoilta uupumuksesta ja jaksamisen ongelmista alkuviikosta.
Vastaukset voisi tiivistää seuraavaan lauseeseen:
Aina ei jaksa.
Yhdessä päivässä noin sata uupunutta kertoi kokemuksistaan. Ne kertovat voimakasta tarinaa siitä, kuinka uupumus ei katso – eikä karta – elämäntilannetta, ikää, terveydentilaa, taloudellista tilannetta tai professiota.
Pyysimme lukijoita kertomaan myös, millaisia ratkaisuja he ovat löytäneet uupumuksen helpottamiseen.
Kokosimme niistä kymmenen:
1. Teen nelipäiväistä viikkoa pienemmällä palkalla
”Ongelmat alkoivat, kun hallitus vapautti kauppojen aukiolon. Työpaikallani se tarkoitti sitä, että samalla työntekijä- ja työtuntimäärällä tehtiin enemmän töitä. Työuupumus paheni hiljalleen. Lopulta toivoin jääväni työmatkalla auton alle, jotta pääsisin sairauslomalle. Töissä purskahtelin itkuun, kotona en tehnyt muuta kuin kiukuttelin puolisolle. Keskustelu esihenkilön kanssa ei auttanut, eikä minua otettu vakavasti.
””Lopulta toivoin jääväni työmatkalla auton alle, jotta pääsisin sairauslomalle.”
Ratkaisin tilanteeni siirtymällä osastomyyjästä kassamyyjäksi. Nykyään teen myös vain neljän päivän työviikkoa. Samalla palkka tietysti pieneni. Olen oivaltanut sen, että ihminen on muutakin kuin työnsä, eikä raha tuo onnea. Vähemmän töitä tekemällä ehtii ja jaksaa harrastaa vapaa-ajalla itselle mieluisia asioita joihin ei välttämättä tarvitse rahaa. Kuka tahansa voi kuolla myös koska tahansa, joten älä odota sitä, että jäät eläkkeelle. Tee nyt sitä mitä haluat tehdä.” –Nainen, 42. Myyjä.
2. En yritä sopia muotteihin
”Tuntuu, että yhteiskunta vaatii suorittamaan. Kaikilla pitäisi olla jokin suuri unelma, jota tavoitella, harrastus , jota harrastaa suurella intohimolla . Pitäisi olla koira, puoliso, älykkäitä lapsia ja koti kuin sisustuslehdestä. Kaiken lisäksi pitäisi näyttää hyvältä.
””Tuntuu, että yhteiskunta vaatii suorittamaan.”
Mutta vaatimukset eivät tarkoita, että minun pitäisi tehdä niin. Tämä on minun elämäni ja minun kuuluisi tehdä asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi. Oman itsensä kuunteleminen on erittäin tärkeää. Ja sen muistaminen, että minun ei tarvitse sopia yhteenkään muottiin. Voin nikkaroida oman muottini ja sopia siihen vaikka viikon, kuukauden tai vuoden, ja sen jälkeen nikkaroida taas uuden. Tärkeintä on, että minä itse teen muottini.” –Nainen, 27, Työmaainsinööri.
3. Tiedostan, että työpaikasta voi lähteä, se on kiinni omasta päätöksestäni
”Raskainta on ollut huomata, että omaa potentiaalia ei pääse hyödyntämään huonon johtamisen ja johtamiskulttuurin takia. Alallani on tullut selväksi, että työntekijä on vain rivi Excelissä, ja se rivi edustaa kuluja. Rakastan alaani, mutta on väsyttävää joutua hyppimään työpaikasta toiseen. Jatkuva alusta aloittaminen ja itsensä tsemppaaminen jo yli viiden vuoden ajan on saanut minut tuntemaan itseni henkisesti 10 vuotta vanhemmalta. Samaan aikaan yritän suorittaa logistiikka-alan AMK-opintoja etänä. Olen todella poikki.
””Alallani on tullut selväksi, että työntekijä on vain rivi Excelissä, ja se rivi edustaa kuluja.”
Kun työpalikka ei pysy kasassa, on muuta elämää vaikeaa suunnitella kauhean pitkälle. Olen oppinut, että mikään työpaikka ei ole oman henkisen tai fyysisen työkyvyn ja jaksamisen menettämisen arvoinen. Työpaikasta on aina täysi lupa lähteä, se on omasta päätöksestä kiinni eikä tarvita lupaa keneltäkään.” –Nainen, 26. Pakettiauton kuljettaja.
4. Olen huomannut tarvitsevani kahdenlaista palautumista
”Olen painanut menemään stressissä tajuamatta kehoni tarpeita levolle ja palautumiselle. Sitten olen jäänyt lomalle ja ollut täyslevossa tekemättä mitään koko loman.
””Jos lepo ei auta, niin puuhastelu auttaa.”
Olen huomannut sekä ennaltaehkäisyssä että ongelmien jo ilmetessä, että palautumista on kahdenlaista: Sellaista, jossa pitää oikeasti ottaa aikaa levolle sekä sellaista, jossa väsymys menee ohi ainoastaan tekemällä mielekkäitä asioita ja lähtemällä ulos puuhastelemaan. Jos lepo ei auta, niin puuhastelu auttaa. Asiat pitää tehdä itseään kuunnellen ja kunnioittaen.” –Nainen, 30. IT-ala.
5. Kun jaksamisen kanssa on ongelmia, teen asioita, joista tulee hyvä mieli
”Vakituisen työn puute ja siitä aiheutunut huono rahatilanne vaikuttivat kaikkeen. Ei ollut varaa kunnon ruokaan, kivoihin vaatteisiin tai elämyksiin. Huono työtilanne vaikutti perhekokoon ja avioliittoon asti. Työtöntä ei otettu työhaastatteluissa vakavasti, jos niihin edes pääsi.
Lopulta sain vakipaikan omalta alaltani kaverin suosituksesta. Ahdistus on vähentynyt sitä mukaa kun elämän taso on noussut ja turvallisuuden tunne lisääntynyt.
””Hermoni eivät ole koskaan olleet niin riekaleina kuin silloin, kun rahasta oli jatkuvaa stressiä.”
Ihmiset ajattelevat, että työtön on koko ajan lomalla. Hermoni eivät ole koskaan olleet niin riekaleina kuin silloin, kun rahasta oli jatkuvaa stressiä. Mutta sen ymmärtää vasta, kun itse kokee sen ahdingon ja muiden ihmisten vähättelyn.
Kun on jaksamisen kanssa ongelmia, on todella tärkeää tehdä asioita, joista tulee hyvä mieli. Lue iloinen kirja, kuuntele iloista musiikkia, nauti hyvällä omallatunnolla vaikka suklaata. Ongelmat ja ahdistus eivät poistu, mutta saat hetken aikaa olla huoleton. Se vaikuttaa jaksamiseen. Älä pakota itseäsi suorittamaan, se vain vaikeuttaa jaksamista. Laita energia tärkeisiin asioihin ja laske rimaa.” –Nainen, 43. Fyysikko.
6. Vaihdoin työhön, jossa voi vaikuttaa työpäivän sisältöön ja pituuteen
”Hoitotyössä käytin maskia, muovitakkia, hanskoja ja visiiriä joka päivä koko työpäivän ajan. Olin likomärkä hiestä ja erittäin uupunut. Vaihdoin lopulta erikoissairaanhoitajan vastaanottotyöhön, jossa minulla on mahdollisuus vaikuttaa työpäivän sisältöön ja pituuteen. Perjantaisin teen lyhennetyn päivän.
””Olin likomärkä hiestä ja erittäin uupunut.”
Nyt en täytä työpäivää ääriään myöten, vaan jätän pelivaraa keskusteluille asiakkaan tai kollegan kanssa.” –Nainen, 56. Muistihoitaja.
7. Puhun ja vedän rajoja
”Kun keho oli liian pitkään "taistele tai pakene" -tilassa, yöuni muuttui katkonaiseksi ja nukahtaminen vaikeaksi. Väsyneenä kiinnostus ei riitä muuhun kuin päivästä selviämiseen. Jos tämä oravanpyörä jatkuu pitkään, ihminen uupuu. Minulla vasta fyysiset oireet, kuten lihaskireydet, sydämentykytykset, vatsakivut ja hengenahdistukset herättivät tilanteen vakavuuteen.
””Jos jatkuvasti joustaa ja luopuu itselle tärkeistä asioista, kehokin alkaa oireilla.”
Totesin eläneeni vastoin omia arvojani. Jos jatkuvasti joustaa ja luopuu itselle tärkeistä asioista, kehokin alkaa oireilla. Kun tiedostin tämän, oli helpompi alkaa tekemään myös toisenlaisia valintoja ja vetää rajoja.
Tärkeintä on puhuminen. Läheiset lähtökohtaisesti haluavat, että voin hyvin. Se, että joustan ylittäen omat rajani, ei ole oikeasti muiden toive, vaan minun omaa oletustani siitä, etten halua olla hankala.” –Nainen, 39. Uupumuksen vuoksi työtön.
8. Ryhdyin noudattamaan viittä asiaa, joilla vaalin jaksamistani
”Emotionaalinen uupumus tappoi kaiken toimintakykyni vuosi sitten. Olen huomannut, että läheisriippuvuus oli suuri altistava tekijä uupumukselle. Sen tiedostaminen ja saaminen hallintaan oli minulle silmiä avaavaa.
””Anna itsellesi anteeksi myös silloin, kun voimasi loppuvat.”
Noudatan jaksamiseni vaalimisessa viittä kohtaa: Lepää ja anna itsellesi aikaa olla rauhassa. Anna itsellesi anteeksi myös silloin, kun voimasi loppuvat. Älä kuluta alkoholia: uupumus pahentaa krapulan jälkeistä masennusta. Pyri pohtimaan, mitkä asiat johtivat uupumukseen ja mitkä asettavat sille alttiiksi. Opettele näitä uusia taitoja pikkuhiljaa.” –Nainen, 31. Yrittäjä.
9. Tajusin, ettei oma arvoni ei riipu saavutuksista
”Aloitin uuden kokoaikaisen työn ja samalla intensiivisen produktion, joka vaati kaiken vapaa-ajan. Olin väsynyt, mutta niin innoissani etten malttanut vähentää työtä. Produktio loppui, mutta töissä vauhti kiihtyi.
””Palasin töihin neljäksi kuukaudeksi, mutta irtisanouduin, koska uupumus palasi nopeasti.”
Lopulta yksi pettymys katkaisi kamelin selän. Itkin takahuoneessa ennen aamuvuoroa ja varasin ajan lääkäriin. Sairaslomalle jäätyäni tajusin, että uupumus oli oireillut jo kauan ennen romahdusta: Minulla oli selkä- ja rannekipuja. Päätäni särki ja nukuin paljon. Olin käynyt jopa puheterapiassa, koska puhuminen teki kipeää.
Päädyin olemaan sairaslomalla miltei puoli vuotta. Palasin töihin neljäksi kuukaudeksi, mutta irtisanouduin, koska uupumus palasi nopeasti. Olen tajunnut, ettei oma arvoni ole riippuvainen siitä, mitä työtä teen tai kuinka paljon. Se ei myöskään riipu saavutuksista tai menestyksestä. Elämä tuntuu yksinkertaisemmalla, kun ei tarvitse todistella muille omaa erinomaisuuttaan. –Nainen, 28. Myyjä.
10. Teen asiat levänneenä, enkä toisinpäin
”Elämän kokonaiskuormittavuus ylitti jossain vaiheessa henkisen kantokyvyn täysin.
Siitä opin pienen asennemuutoksen: Lepää ensin, eli tee asiat vain levänneenä, eikä toisinpäin. Eli lepo aina etupainotteisesti. Se toimii, kun sen oivaltaa oikein. Olen myös oppinut hahmottamaan omat rajani ja rajoitteeni. Kun ne tietää ja tuntee, jaksaa myös elää.” –Nainen, 40. Kulttuuriala.
Tällä viikolla Me Naisten teemana on jaksaminen. Julkaisemme aiheeseen liittyviä juttuja joka päivä 17.–23.1. ja keskustelemme jaksamisesta somessa. Aiemmat jutut:
Lue lisää: Oletko vaarassa uupua? 12 kysymyksen testi kertoo, mikä on jaksamisesi tila
Lue lisää: Tuntuuko töissä jaksaminen vaikealta? 7 keinoa pitää työhyvinvoinnista itse huolta
