Onko yo-todistuksella mitään väliä? 3 laudaturia kirjoittanut ja ulkomaille hiihtokeskustyöntekijäksi päätynyt Hanni, 30, kertoo tarinansa

Asiantuntijan mukaan lukiolaisilla on enemmän paineita kuin koskaan. Aina lukion arvosanat eivät kuitenkaan ratkaise elämän suuntaa. Välivuosien kautta Uuteen-Seelantiin töihin päätynyt Hanni Hopsu kertoo oman kokemuksensa.

Hanni Hopsu kuvattuna Uudessa-Seelannissa Tititea / Mount Aspiring -vuoren huipulla, 3033 metrin korkeudessa.

22.1. 15:00

Kello on neljä aamuyöllä. Uuden-Seelannin Queenstownissa sijaitsevan hiihtokeskuksen asiakkaat ovat vielä unten mailla, mutta Hanni Hopsu on jo kokoontunut tiimiläistensä kanssa hiihtokeskuksen päämajaan Coronet peak -vuoren huipulle. Tehtäväjaon jälkeen Hopsu tiimeineen rakentaa pienessä varastossa muutaman räjähteen ja pakkaa valmiit räjähteet reppuihin.

Sitten tiimi ryhtyy laskemaan vuoren rinnettä alas, ja Hopsu heittää repustaan räjähteen ennalta päätetylle paikalle. Kahden minuutin kuluttua rinteessä räjähtää, ja irtolumi pöllähtää pehmeästi liikkeelle. Hopsun tiimin tehtävä on onnistunut.

Kun kello lyö kymmenen ja hiihtokeskus aukeaa, rinteet ovat turvallisia laskijoille.

Lumivyörykontrolli on yksi Hopsun, 30, työtehtävistä laskettelukeskuksessa. Hän kuuluu keskuksen ski patrol- eli ensihoitotiimiin, jonka tehtävä on taata laskettelijoiden turvallisuus. Kontrolloitujen lumivyöryjen aiheuttamisen lisäksi työhön kuuluu muun muassa loukkaantuneiden laskettelijoiden hakeminen rinteestä.

Hopsu kirjoitti aikanaan lukiossa erinomaiset kolmen laudaturin paperit, mutta tässä työssä niillä ei ole mitään merkitystä. Hän toivoo, että olisi ymmärtänyt sen jo lukion alussa.

Kuvassa Hanni Hopsu on Remarkables-vuoriston Single cone -huipulla. Hän aloitti työt laskettelukeskuksessa vuonna 2015.

Pakko saada hyvät paperit

Hopsu vastaa videopuheluun Uuden-Seelannin Eteläsaarella sijaitsevasta Twizelin kylästä. Eteläisellä pallonpuoliskolla on nyt keskikesä, ja Twizelissa on vielä alkuillasta 30 astetta lämmintä.

Hopsu valmistui ylioppilaaksi Helsingissä sijaitsevasta Mäkelänrinteen urheilulukiosta vuonna 2011. Hän kuvailee olleensa lukiossa äärimmäisen tunnollinen opiskelija. Lukion hyvät arvosanat eivät tulleet itsestään, vaan Hopsu teki niiden eteen paljon töitä. Koulun ohella Hopsu pelasi salibandyä, ja treenejä saattoi olla 30 tuntia viikossa.

– Tein läksyjä bussissa, kun matkasin koulusta kotiin Nurmijärvelle.

Vielä lukion kaksi ensimmäistä vuotta Hopsu piti jatko-opintoja yliopistossa selvänä.

– Ajattelin, että pitää saada hyvät paperit, vaikka en edes tiennyt, mitä olisin lukion jälkeen halunnut opiskella.

Isovanhemmat olivat varmoja, että Hopsu palaa pian kotiin ja aloittaa opiskelun “oikeaan ammattiin”.

Ylioppilaskokeessa Hopsu kirjoitti neljä ainetta. Äidinkielestä, matematiikasta sekä maantiedosta rapsahti arvosanaksi laudatur.

Viimeisenä lukiovuonna Hopsu oli väsähtänyt opiskeluun, ja lukion jälkeen hän päätti pitää välivuoden matkustellen. Hopsun vanhemmat tukivat tyttären päätöstä. Isovanhemmat olivat varmoja, että Hopsu palaa pian kotiin ja aloittaa opiskelun “oikeaan ammattiin” – olihan hän suoriutunut kirkkain tuloksin läpi lukionkin.

Niin ei kuitenkaan käynyt.

Kriisin keskellä

Tuoreimmasta kouluterveyskyselystä selviää, että lukiolaisten paineet ovat kovat. Kyselyn mukaan Helsingissä joka neljäs lukio-opiskelija kokee uupumusta. Koko Suomessa uupumusta kokee 21 prosenttia opiskelijoista.

Tyttöjen kohdalla lukemat ovat hälyttävät. Helsingin yliopiston akatemiaprofessorin Katariina Salmela-Aron mukaan paineet ovat tällä hetkellä sukupuolittuneet: tytöt kokevat riittämättömyyttä kaksi kertaa poikia enemmän.

Syynä on suhtautuminen koulunkäyntiin.

– Pojat kokevat, että heissä itsessään ei ole vikaa, vaan vika on kontekstissa. Tytöt puolestaan ottavat huonot tulokset itseensä, Salmela-Aro sanoo.

Menestyksen ihannointi on myös yksi lukiolaisten uupumista lisäävä tekijä.

Moni haluaa pärjätä paremmin kuin opiskelutoverinsa, ja sosiaalisen median myötä saavutusten vertailu on helpompaa kuin koskaan.

– Se edesauttaa uupumista ja paineiden muodostumista. Jos taas ensisijainen tavoite on oppiminen, tutkimusten mukaan se suojaa nuorta liiallisilta paineilta.

”Paineita on enemmän kuin koskaan aiemmin.”

Salmela-Aro on tutkinut nuorten jaksamista useita vuosia. Hänen mukaansa lukion kovat paineet ja niiden alle uupuminen ei ole täysin uusi ilmiö, mutta pandemia-aika on lisännyt kuormittumista dramaattisesti.

– Nyt ollaan kriisivaiheessa: paineita on enemmän kuin koskaan aiemmin.

Paineet hyvistä arvonsanoista valuvat opiskelukentällä nimenomaan lukioon. Syitä on useita.

Lukion opintosuunnitelma uudistui viime vuonna kokonaan. Uuden opintosuunnitelman käyttöönotto tarkoittaa uusien käytäntöjen opettelua, niin oppilaille kuin opettajille.

Nyt myös lukion päättötodistuksella on aiempaa suurempi merkitys jatko-opintojen kannalta. Vuonna 2020 voimaan tulleen uudistuksen myötä jatko-opintopaikka saattaa irrota pelkästään todistuksen arvosanoista saatavilla pisteillä.

Muuttuvan opiskeluympäristön lisäksi lukiolaisilla on paljon ympäristöstä kumpuavia vaatimuksia.

Hanni Hopsun kohdalla lukion hyvät arvosanat eivät kummunneet menestyksen ihailusta, vaan tunnollisuudesta ja halusta lukea.

– Asetin itse itselleni suurimmat paineet.

Joskus laskettelukeskuksen hissit menevät jumiin. Tällöin ski patrol -tiimin jäsen kiipeää hissitorniin ja auttaa laskettelijan alas. Kuvassa Hopsun hiihtokeskuskollega.

Ketteryyttä tarvitaan

Me Naiset kysyi verkkosivuillaan, millainen merkitys lukion päättötodistuksella on ollut elämässä. Kyselyyn vastasi reilut 900 lukijaa. Heistä 65 prosenttia kertoi, että ylioppilastodistuksen arvosanalla ei ole ollut elämässä mitään merkitystä.

Suomalaisessa kulttuurissa hyvää koulumenestystä on painotettu ja pidetty arvossa, mutta entä tulevaisuudessa? Ratkaisevatko työelämässä koulutus vai kokemus?

Koulutuksessa opittavista taidoista on ehdottomasti hyötyä jatkossakin, sanoo työelämän muutoksia tutkiva Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen.

– Halu oppia, motivaatio ja keskittymiskyky tulevat olemaan tärkeitä. Keskittymiskykyä ja pitkäjännitteisyyttä tarvitaan niin koulussa kuin monessa ammatissakin, hän arvioi.

Tulevaisuudessa pelkkä akateeminen osaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan työelämässä tarvitaan muitakin taitoja.

Sosiaaliset taidot korostuvat tulevaisuuden työelämässä.

Työterveyslaitoksen Hyvinvointia työstä 2030 –raportin mukaan luova ja sosiaalinen älykkyys on ihmiselle turvaksi työelämän digitalisoituessa. Teknisten taitojen rinnalla sosiaaliset ja emotionaaliset taidot korostuvat tulevaisuuden palvelu- ja tietotöissä.

Nämä taidot auttavat myös verkostojen luomisessa. Joustavuus ja kyky toimia erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ovat hyödyksi. Ketteryyskin on hyvästä: ne pärjäävät, jotka oppivat nopeasti hallitsemaan uusia järjestelmiä. Moni yritys arvostaa tulevaisuudessa entistä enemmän yrittäjälle tärkeitä taitoja, kuten oman työn ohjaamista ja päätöksenteko- sekä reagointikykyä.

Ja koska tulevaisuudessa työympäristöt ovat entistä monikulttuurisempia, kielitaidosta ja erilaisuuden ymmärtämisestä on hyötyä. Tekoälystä ja digitalisaatiosta huolimatta kaikkea ei voi jatkossakaan ulkoistaa, mistä esimerkiksi tuhansien hoivatyöntekijöiden tarve kertoo, Väänänen korostaa.

Katariina Salmela-Aro muistuttaa, että työelämän lisäksi hyvät sosioemotionaaliset taidot kuten uteliaisuus, sisukkuus, resilienssi ja sosiaaliset taidot ovat myös avuja, jotka suojaavat ihmistä uupumiselta. Tästä on saatu viitteitä muun muassa pandemia-aikana tehdyissä tutkimuksissa.

Hopsulle onnea on se, että hän tuntee elävänsä. Kuvassa Hopsu Bonar-jäätiköllä.

Useita reittejä onneen

Hanni Hopsu on reissannut ulkomailla kymmenen vuotta. Ylioppilasjuhlien jälkeen hän lähti Yhdysvaltoihin ja ajatteli aluksi tulevansa kotiin muutaman kuukauden päästä. Sitten hän varmasti jo tietäisi, mihin suuntaan elämässä lähtisi.

Reissu kuitenkin venähti kahdeksaksi kuukaudeksi, ja Suomeen päästyään Hopsu päätti jatkaa matkustelua, sillä hän ei edelleenkään tiennyt, mitä haluaisi opiskella. Uuteen-Seelantiin ja hiihtokeskukseen Hopsu päätyi vuonna 2014. Sekä maa että työ tuntuivat heti omilta.

Matkustelun myötä oma alakin lopulta löytyi. Hoitaessaan rinteissä loukkaantuneita laskettelijoita Hopsu tajusi hoitoalan olevan hänen juttunsa, ja nyt hän opiskelee toista vuotta sairaanhoitajaksi. Tulevaisuudessa Hopsun tavoitteena on työskennellä puolet vuodesta hiihtokeskuksessa ja puolet vuodesta sairaalan päivystyksessä.

”Hyvät arvosanat eivät tee onnelliseksi vaan se, että tunnen eläväni.”

Tunnollisuus nostaa edelleen päätään opinnoissa. Mutta nyt Hopsu jo tietää, mikä on tärkeää.

– Hyvät arvosanat eivät tee minua onnelliseksi, vaan se, että tunnen eläväni: minulle eläminen on laskettelua, kiipeilyä ja vuorilla reissaamista, mutta myös ihmisten auttamista, Hopsu toteaa.

Nyt Hopsulla on kesäloma. Tämä on Hopsulle toinen kesä, kun hän asuu kaksi kuukautta autossaan Eteläsaarella reissaten. Tämän päivän nuorille Hopsulla on yksi viesti: lukioikäisenä ei tarvitse tietää, mitä elämässään haluaa tehdä.

Samaa sanoo Katariina Salmela-Aro.

– Nuorille laitetaan paljon paineita siihen, että ratkaisut tulisi tehdä lyhyessä ajassa. Asioita voi kutienkin tehdä eri ikäisenä – se on rikkaus! Ei ole vain yhtä polkua, vaan reittejä onnistumiseen ja hyvinvointiin voi olla erilaisia. Koskaan ei ole liian myöhäistä.

Tällä viikolla Me Naisten teemana on jaksaminen. Julkaisemme aiheeseen liittyviä juttuja joka päivä 17.–23.1. ja keskustelemme jaksamisesta somessa. Aiemmat jutut:

Lue lisää: ”Toivoin jääväni auton alle, jotta pääsisin sairauslomalle” – 10 uupumuksen kanssa paininutta kertoo tarinansa ja sen, mikä sai tilanteen helpottumaan

Lue lisää: Kolumni: Sinulla on elämäntehtävä, josta et edes tiedä – ja siinä epäonnistuminen maksaa yhteiskunnalle miljoonan

Lue lisää: Tuntuuko töissä jaksaminen vaikealta? 7 keinoa pitää työhyvinvoinnista itse huolta

Lue lisää: Onko nykyaika oikeasti uuvuttavaa – vai oliko ennen yhtä rankkaa ja ihmiset reippaampia? Kysyimme asiantuntijoilta, miten elämästä tuli tällaista

Lue lisää: Oletko vaarassa uupua? 12 kysymyksen testi kertoo, mikä on jaksamisesi tila

Lue lisää: Millaisen arvosanan antaisit jaksamisellesi? Sinikka, 71, täräytti täydet pisteet ja kertoi oman reseptinsä onneen

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?