Oletko ylisuorittaja? Psykoterapeutti kertoo 5 merkkiä, joista liian itsekontrollin tunnistaa - Hyvä fiilis - Ilta-Sanomat

Oletko ylisuorittaja? Psykoterapeutti kertoo 5 merkkiä, joista liian itsekontrollin tunnistaa

Itsekin suorittajaksi tunnustautuva psykoterapeutti Emilia Kujala vinkkaa keinoja, joiden avulla ylikontrollitaipumuksen kanssa voi opetella tulemaan toimeen.

Somestakin tuttu psykoterapeutti Emilia Kujala tunnustautuu suorittajaksi.

29.12.2021 18:00

Korkea itsekuri, mikä ihailtava luonteenpiirre! Suurella itsekurin määrällä varustetut ovat niitä, jotka paiskivat töitä opintojen ja uran eteen, käyvät väsymättä salilla ja heräävät viikonloppuisinkin tehokkaina puurtamaan.

Yhteiskunta arvostaa tämän tyyppisiä menestyjiä. Siitä esimerkki ovat median tarinat sankareista: vaikeuksista voittoon selvinneistä ja mehevän osakesalkun vain vuodessa kasvattaneista puurtajista.

Mutta onko korkea itsekuri se ylivertainen ominaisuus, jollaisena sitä on pidetty? Voiko sitä olla liikaa?

Tätä pohtii psykoterapeutti, sosiaalipsykologi ja tietokirjailija Emilia Kujala tuoreessa kirjassaan Suorittajan mieli — Vapaudu ylikontrollista (Otava).

– Vaara on se, että korkeaan itsekuriin tai -kontrolliin taipuvainen alkaa pikkuhiljaa rakentaa itsetuntoaan suorittamisen varaan. Ylikontrolloijan koko elämästä voi tulla suorittamista. Liian korkea itsekontrolli voi myös sairastuttaa, Kujala kertoo.

Jos standardit ovat jatkuvasti korkeat, se voi uuvuttaa.

Lue myös: Emilia Kujala on lyhyessä ajassa noussut uuden ajan julkkisterapeutiksi – päätti ryhtyä psykoterapeutiksi sen jälkeen, kun oli itse tarvinnut ammattiapua

Suorittaminen on Kujalalle läheinen aihe, sillä hän tunnustautuu itsekin suorittajaksi. Jo lapsena hän kävi koevastaukset huolella läpi monta kertaa ja töissä hän saattaa syynätä sähköposteja uudestaan ja uudestaan kirjoitusvirheiden varalta.

– Nämä ovat tietysti harmittomia, hyödyllisiäkin asioita, mutta jos standardit ovat jatkuvasti korkeat, se voi uuvuttaa.

Kujala kertoo suorittamisen näkyneen myös siinä, että hän rakensi nuorena itsetuntoaan sen varaan, miten hyvin menestyi ja miltä näytti.

– Kun sairastin syömishäiriötä, keskeinen mittari kelpaavuudelle oli kehon muoto ja paino. Minulla on ollut myös pakko-oireita lapsesta asti, tarkistelua siitä, onko hella pois päältä ja ovi varmasti lukossa. Ylikontrollitaipumukseen liittyy vaikeus sietää epävarmuutta.

Ylikontrolliin taipuvaiselle ominaista on myös tunteiden kontrollointi ja niiden ilmaisemisen vaikeus. Suorittaja on taipuvainen miellyttämään muita.

Ylikontrollille voivat altistaa biologia, perhe tai elämänkokemus

Suorittamisen taustalla on usein neurobiologinen alttius: toiset ovat yksinkertaisesti taipuvaisia poikkeuksellisen hyvään itsekuriin. Heidän on helpompi sietää epämukavuutta pitkän aikavälin tavoitteeseen päästäkseen.

Myös erilaiset perheympäristöt voivat vaikuttaa. Jos koti on turvaton ja lapsi joutuu ottamaan varhain aikuisen roolin, se pakottaa laittamaan omat tunteet taka-alalle. Vastuunkantajan roolista saa usein myös kiitosta, joten se palkitsee.

Suorituskeskeinen ympäristö, jossa lapselta vaaditaan paljon koulussa ja harrastuksissa, voi sekin altistaa suorittamiselle. Lapsi voi oppia kelpaavansa, kun suoriutuu hyvin ja muita paremmin.

Suorittaminen on inhimillinen keino yrittää selvitä mahdottomien ja ristiriitaisten vaatimuksien ja normien maailmassa.

Kolmas esimerkki on perhe, jossa vanhemmat ovat itse taipuvaisia ahdistukseen ja ylihuolehtivaisuuteen. Lapsi voi oppia vanhemmilta, että elämässä on koko ajan oltava varuillaan, jottei mitään pahaa tapahdu. Lapsen voi olla vaikea oppia sietämään epävarmuutta, joten hän kompensoi sitä suorittamalla asioita etukäteen.

Toisille suorittaminen on biologian, ympäristön ja elämäntapahtumien yhdistelmän kautta opittu selviytymiskeino.

– Suorittaminen on inhimillinen keino yrittää selvitä mahdottomien ja ristiriitaisten vaatimuksien ja normien maailmassa. Se on usein se, mikä pitää ylikontrollitaipumusta yllä.

Kiinnostavana Emilia Kujala pitää sitä, että ylikontrollin käsitettä tutkinut professori Thomas Lynch puhuu suorittamisesta myös yksinäisyysongelmana. Moni suomalainen kokee emotionaalista yksinäisyyttä – sitä, että on yksin vaikka on toisten ympäröimä.

– Tällainen altistaa usein etsimään turvallisuuden ja kelpaavuuden kokemusta siitä, miten hyvin suoriutuu. Kääntöpuoli on se, että todellisuudessa turvallisuuden tunne syntyy parhaiten yhteydestä toisiin ja siitä, ettei tarvitse pärjätä yksin.

Milloin suorittaminen menee överiksi? 5 merkkiä

Korkea itsekuri ei ole lähtökohtaisesti huono piirre. Päin vastoin: ihmiset, joilla on verraten hyvä itsekuri kykenevät noudattamaan helpommin terveellisiä elämäntapoja, sitoutuvat pitkäjänteisemmin ihmissuhteisiin, menestyvät opiskeluissa ja päätyvät usein töissään vastuullisiin esihenkilötehtäviin.

Mutta jos joustamaton itsekontrolli näkyy monella eri elämän alueella samaan aikaan ja lisäksi rentoutuminen tuntuu vaikealta, ollaan usein ongelmissa.

Mistä voi tunnistaa, että suorittaminen menee niin sanotusti överiksi? Kujala nimeää viisi tyypillistä merkkiä:

1. Ansaintalogiikan noudattaminen. Ajattelet, että saat levätä vasta sen jälkeen, kun olet hoitanut to do -listalta kaikki asiat valmiiksi. Saatat huomata, että lista on loputon – ja vaikka saisitkin hommat hoidettua, et silti osaa pysähtyä.

2. Asioiden etukäteen murehtiminen. Teet asiat hyvissä ajoin ennakkoon, ettet vain myöhästy tai ettei tule yllätyksiä.

3. Oma arvo perustuu suoriutumisen varaan. Perustat omanarvontuntosi etupäässä siihen, miten hyvin menestyt opinnoissa tai työssä tai miltä näytät.

4. Korkeat standardit. Ylikontrolliin taipuvaiset ovat tunnollisia perfektionisteja, jotka vaativat paljon itseltään ja toisilta. Saatat huomata olevasi pettynyt muihin, jos he eivät tee asioita standardiesi mukaisesti.

5. Heittäytymisen vaikeus. Monella ylikontrolliin taipuvaisella on jatkuvasti käsijarru päällä. Otat itsesi ja elämäsi melko vakavasti.

Vaarana mielenterveyden ongelmat ja uupuminen

Ylikontrolli ja suorittaminen voivat pahimmillaan johtaa mielenterveyden ongelmiin. Tyypillisiä ovat esimerkiksi pakko-oireet, syömishäiriöt ja uupumus sekä korkean toimintakyvyn masennus ja ahdistus. Korkean toimintakyvyn masennusta voi olla vaikea tunnistaa, sillä siitä kärsivä voi vaikuttaa ulospäin pärjäävältä ja ahkeralta, vaikka voikin tosiasiassa huonosti.

Ylikontrolliin taipuvaisia suorittajia voi olla vaikea auttaa. Ylikontrolliin taipuvainen ottaa nimittäin yleensä itsensä ja elämän hyvin vakavasti, eikä ankaruus ei auta suorittamisesta luopumisessa. Sen sijaan suorittamisesta pois opettelevan olisi hyvä rentoutua, hakea yhteyttä toisiin ja harjoitella heittäytymistä sekä hyväksyvää, myötätuntoista itselle nauramista.

– Kontrollin tilalle tarvitaan kokemus siitä, että voi olla turvassa vaikka kaikki langat eivät olisikaan omissa käsissä. Ja että vaikka näyttää haavoittuvuutta, se ei ole vaarallista, vaan toisiin ihmisiin voi tukeutua. Aito avun vastaanottaminen kun on usein vaikeaa tämän tyyppisille ihmisille, Kujala sanoo.

Toipumista ei voi suorittaa, vaan pitäisi pystyä sietämään epävarmuutta ja malttaa pysähtyä vaikeiden asioiden äärelle.

On tyypillistä, että myös hyvinvoinnista ja terveydestä tulee suorituksia. Psykoterapeutin työssään Kujala on huomannut, että ylikontrolliin taipuvaiset suorittaisivat mielellään myös terapian.

– He tekevät tunnollisesti kotitehtävät ja kysyvät, kauanko toipuminen kestää. Usein toipumista ei voi kuitenkaan suorittaa, vaan pitäisi pystyä sietämään epävarmuutta ja malttaa pysähtyä vaikeiden asioiden äärelle.

Emilia on itsekin esimerkki tästä. Hän on aina kärsinyt unettomuudesta. Suorittaja kun on, hän pyrki aiemmin noudattamaan parhaaksi kehuttua unettomuuden itsehoito-ohjelmaa. Kun se ei auttanut, hän marssi unipäiväkirjoineen terapiaan.

– Luettelin, mitä kaikkea olen jo tehnyt ja ihmettelin, miksei mikään auta. Terapeutti otti päiväkirjat ja sanoi, että sinä et tee näillä yhtään mitään. Hän oli tarkkanäköinen ja huomasi, että vaikka unipäiväkirjat auttavat joitakin, minua todennäköisesti auttaisi enemmän se, että päästäisin irti yrittämisestä.

Eroon turhasta suorittamisesta: 4 keinoa

Lopulta ylikontrollin taustalla on neurobiologia, eikä omia lähtökohtia voi muuttaa – eikä tarvitsekaan.

– Kuulemme usein tarinoita tyypeistä, jotka löysivät jonkun tietyn menetelmän, noudattivat sitä ja ovat nyt kuin eri ihmisiä. Mutta tosiasiassa aivoissa ole delete-nappia, jolla voisi muuttaa itseään toisenlaiseksi. Alttius suorittamiseen on osittain asia, joka vain on meissä. Siitä on mahdotonta päästä eroon.

On kuitenkin keinoja, joiden avulla voi oppia tulemaan toimeen oman ylikontrollitaipumuksen kanssa.

1. Ansaintalogiikkaan voi harjoitella päinvastoin toimimista. Vaikka haluaisi siivota kodin heti viikonlopun tai loman alkuun, voi kokeilla levätä ensin vartin sohvalla. Ylikontrolloijan arki pyörii rutiinien varassa, ja niiden rikkominen tekee hyvää.

Itselle voi ja kannattaakin välillä nauraa.

2. Töissä tai opinnoissa voi madaltaa omia standardeja vähemmän tärkeiden asioiden kohdalla. Todennäköisesti huomaa, ettei maailma kaadu, jos ei aina suoriudu sataprosenttisesti kaikesta. Usein suorittajan omat standardit ovat sitä paitsi niin korkeat, että hänen 80-prosenttinen panoksensa on muiden näkökulmasta erinomainen.

3. Myötätuntoa itseä kohtaan voi harjoitella. Se voi tarkoittaa sitä, että päästää irti projektista tai ihmissuhteesta, joka ei enää tee hyvää itselle. Tai sitä, että valitsee sohvan lenkin sijaan.

Lue myös: Hyvä itsetunto ei olekaan avain onneen, sanoo psykologi – ja kertoo yhden harjoituksen, joka auttaa kohtelemaan itseään paremmin

4. Heittäytyminen leikin keinoin tekee hyvää. Ylikontrolliin taipuvainen kontrolloi usein omaa tunneilmaisuaan ja ottaa itsensä vakavasti.

– Itselleni hyvää on tehnyt dancehall-tanssitunneilla käyminen. Siellä vedetään erilaisia rooleja ja osoitetaan tunteet överisti. Se ei ole itselleni lainkaan ominaista, sillä yleensä olen hillitty ja hallittu. Kun yrittää ollakin välillä toisenlainen, voi huomata, ettei elämä ole niin vakavaa.

Kujala on pienen vauvan äiti. Vanhemmuuden koukerot ovat pakottaneet kohtaamaan oman sisäisen suorittajan, kun erilaiset uni- ja syömisohjeet eivät välttämättä pädekään omalla kohdalla.

– Olemme vauva-arjen keskellä ostaneet siivouspalveluita, mikä on ollut hankala paikka, kun haluaisin siivota itse. Siivousfirman käytyä löysin sitten kodista pölyä. Sisäinen ylikontrolloijani kurkkasi esiin, mutta sitten totesin, että ehkä tämä siivoustaso saa tällä kertaa riittää. Itselle voi ja kannattaakin välillä nauraa.

Emilia Kujalan kirja Suorittajan mieli — Vapaudu ylikontrollista (Otava) ilmestyy 29.12.

Lue myös: Kun Emilia sai kymppejä koulussa, hän valehteli saavansa kaseja – kateuden kohteena oleminen voi aiheuttaa huijarisyndrooman ja ajaa uupumiseen

Lue myös: Psykoterapeutti Emilia Kujala varoittaa neuvosta, jota sinäkin olet ehkä toistellut – suorittajalle ohje saattaa olla haitallinen

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?