Ahdistus on normaali tunne, jota jokainen kokee ainakin joskus elämässään. Yleensä se on kuitenkin väliaikaista ja menee itsekseen ohi.
Jos ahdistus on voimakasta, hallitsematonta sekä pitkäaikaista ja vaivaa ulkoisesta tilanteesta riippumatta, kyse saattaa olla yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. Siitä kärsii noin 5 prosenttia ihmisistä elämänsä aikana.
Yleisestä ahdistuneisuudesta kärsivää piinaa jatkuva huoli, joka valtaa mielen, rajoittaa elämää ja haittaa arkipäiväisten asioiden tekemistä. Monilla huolenaiheet voivat liittyä esimerkiksi terveyteen, raha-asioihin, ihmissuhteisiin ja opinnoissa tai työssä menestymiseen. Huolet voivat saada välttelemään sosiaalisia ja ahdistavia tilanteita.
Ahdistuneisuushäiriöön liittyy usein keskittymis- ja univaikeuksia sekä uupumusta. Lisäksi moni kokee fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä, vatsakipua, sydämentykytystä ja lihasjännitystä. Moni häiriöstä kärsivä ei tiedä oireidensa johtuvan ahdistuneisuudesta, vaan saattaa epäillä niiden syyksi jotain fyysistä sairautta.
10 ajatusta, jotka voivat viestiä ahdistuneisuudesta
Oletko joskus epäillyt, että saattaisit kärsiä ahdistuneisuudesta? Sen tunnistamisessa voi auttaa alla oleva lista.
Poimimme Mielenterveystalon ahdistuksen omahoito-ohjeista esimerkkejä huolista ja automaattisista ajatuksista, joita usein ilmenee yleistyneessä ahdistuneisuudessa.
1. Kiinnität huomiota kielteisiin asioihin ja suodatat mielestäsi myönteiset asiat.
"Sain somessa paljon aivan ihania kommentteja ja yhden kriittisen huomion. Sivuutin kehut ja mieleen jäi vain se yksi kielteinen kommentti.”
2. Ajattelet mustavalkoisesti. Näet asiat vain joko erittäin huonoina tai erittäin hyvinä.
"Hävettää. En osaa mitään tai kelpaa kenellekään. Muut onnistuvat aina kaikessa, mihin ryhtyvät.”
3. Teet liiallisia yleistyksiä yksittäistapauksista.
”Uutisissa kerrottiin pahoinpitelystä julkisella paikalla. Pelkään, että ystäväni joutuu pahoinpidellyksi, jos en vie häntä autolla kotiin meiltä.”
4. Uskot tietäväsi, mitä muut ajattelevat ja tuntevat.
"Tuo tyyppi katsoi minua pitkään. Hän varmasti arvosteli minua mielessään.”
5. Olet taipuvainen katastrofiajatteluun: oletat, että pahin mahdollinen vaihtoehto tapahtuu.
"Päätäni on särkenyt viime aikoina. Minulla on varmaan aivokasvain tai joku muu vakava sairaus.”
6. Suurentelet asioita ja näet vaikeudet todellista pahempina.
"Epäonnistuin yhdessä tentissä. En osaa mitään enkä sovi tälle alalle, kun en pärjää edes opinnoissa.”
7. Otat asiat henkilökohtaisesti. Oletat, että toisten reaktiot kohdistuvat aina juuri sinuun ja vertaat itseäsi toisiin.
"Työpaikalla sanottiin, että koko tiimin työteho on laskenut. Kommentti koski varmasti vain minua, vaikka tiedänkin työskennelleeni ahkerasti.”
8. Mietit aina, miten jokin asia pitäisi tehdä. Kun arvioit omaa ja toisten käyttäytymistä, käytät ehdottomia ja jäykkiä sääntöjä.
"Minun pitäisi jaksaa olla pirteämpi ja huolellisempi. Minun pitäisi pärjätä kaikissa tilanteissa.”
9. Syytät itseäsi herkästi. Uskot, että ikävät tapahtumat ovat aina omaa syytäsi.
"Koirani sairastui syötyään ulkona maasta jotain sopimatonta. Minun olisi pitänyt olla huolellisempi ja pystyä estämään tilanne. Sairastuminen on minun syytäni.”
10. Et anna tunnustusta itsellesi, vaan ajattelet, että hyvät asiat johtuvat tuurista tai ne ovat muiden ansiota. Koet, ettie omalla ponnistelullasi ole vaikutusta myönteisiin lopputuloksiin.
"Töissä saamani myönteinen palaute oli vain sattumaa. Sain paljon apua työkaverilta, joten esihenkilön olisi pitänyt kiittää häntä. Ehkä pomo kannusti minua vain säälistä, jotten tuntisi itseäni epäonnistuneeksi.”
On hyvä muistaa, että jokainen tekee joskus hätäisiä tulkintoja ja päätelmiä, jotka tarkemmin ajateltuna osoittautuvat epäloogisiksi. Ahdistuneisuus voi kuitenkin heikentää kykyä ajatella asioita monipuolisesti ja joustavasti, jolloin näiden virhetulkintojen todennäköisyys kasvaa.
Mikä avuksi?
Jos yllä olevan listan lauseet kuulostivat tutuilta, kannattaa ahdistuneisuushäiriöön tutustua tarkemmin. Omia oireita voi arvioida Mielenterveystalon ahdistuneisuuskyselyn avulla. Löydät sen täältä.
Hyvä uutinen on se, että omia huolia voi opetella haastamaan. Mielenterveystalon sivuilta löytyy tehtävä, jossa harjoitellaan arvioimaan omien huolien todennäköisyyttä. Tehtävässä valitaan yksi asia, joka itseä huolettaa, ja sitten pohditaan seuraavia asioita:
Mikä on pahinta, mitä voisi käydä?
Mikä on parasta, mitä voisi käydä?
Mikä on todennäköisin lopputulos?
Jos pahin tapahtuisi, mitä voisit tehdä päästäksesi tilanteen yli?
Ahdistuneisuutta voi koettaa helpottaa itse Mielenterveystalon omahoito-ohjelmalla. Jos siitä ei ole apua tai oireet ovat vakavia, on hyvä olla yhteydessä ammattiauttajiin. Yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä voidaan hoitaa psykoterapialla ja masennuslääkkeillä.
Lähteet: mielenterveystalo.fi, mieli.fi
