Manipuloitko huomaamatta itseäsi? 4 merkkiä, jotka paljastavat haitallisen ajatusmaailman – ja miten siitä pääsee eroon

Tiedätkö, mitä on self-gaslighting? Itsemanipuloija vähättelee jatkuvasti omia tunteitaan ja saavutuksiaan. Itsensä sabotoimisesta voi onneksi opetella eroon.

17.9.2021 18:00

Olet ehkä jo kuullut gaslightingista. Paljon tapetilla oleva termi kuvaa psykologista manipuloimista ja aivopesua, joka saa uhrin epäilemään itseään, muistiaan ja pahimmillaan menettämään itsetuntonsa.

Gaslighting on henkistä väkivaltaa, joka tekee uhrista erittäin haavoittuvaisen. Sitä voi esiintyä niin parisuhteessa kuin työelämässäkin.

Lue myös: Asiantuntija listaa 5 hälytysmerkkiä, joista vaarallisen manipuloinnin voi tunnistaa

Mutta tiedätkö, mitä on self-gaslighting?

Termillä kuvataan henkilön itse itseensä kohdistamaa manipulointia ja aivopesua. Sitä voitaisiin kutsua myös itsensä sabotoimiseksi.

Itsensä manipulointi on vahingollista, koska se saa epäilemään itseään, omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Se saa uskomaan, ettei ansaitse elämässä parempaa ja voi siten tuhota itseluottamuksen.

Itsesabotaasi voi myös estää ihmistä tekemästä positiivisia muutoksia elämässään: jos jatkuvasti uskottelee itselleen, ettei oma tilanne ole niin paha, ei sitä myöskään pyri muuttamaan. Se voi estää pyrkimästä kohti onnellisuutta ja omia tavoitteita.

Terve itsensä kyseenalaistaminen on tietenkin eri asia. Terveystalon vastaava psykologi-psykoterapeutti Lotta Heiskanen totesi aiemmin Ilta-Sanomille, että itsekriittisyys parhaimmillaan auttaa ihmistä kehittymään. Sen rinnalle tarvitaan kuitenkin ystävällistä ja kannustavaa suhtautumista itseen. Heiskasen mukaan käsitys itsestä arvottomana ja huonona on aina jostakin opittu kokemus, ja omaan historiaan tutustuminen auttaa saamaan perspektiiviä.

Itsemanipulointi menee haitallisen puolelle, jos sen vuoksi vähättelee jatkuvasti tunteitaan ja saavutuksiaan ja lakkaa arvostamasta itseään. Hälytysmerkki on myös se, jos kaltoin kohdelluksi joutuessaan syyttää ennemmin itseään kuin muita eikä kykene puolustamaan itseään.

Mistä itsemanipuloinnin tunnistaa?

Itsemanipuloija tarkastelee elämäänsä negatiivisesta näkökulmasta. Samalla hän kuitenkin ajattelee, että asiat voisivat aina olla huonommin tai että kaikki ikävät asiat ovat vain hänen päänsä sisällä.

Itsemanipuloinnin tunnistaminen saattaa olla vaikeaa siksi, että ajattelutapa on usein hyvin tiukkaan pinttynyt. Forbesin ja Popsugarin artikkeleissa listataan merkkejä, jotka voivat kieliä itsemanipuloinnista:

  1. Vähättelet omia tunteitasi. Se voi olla aluksi hienovaraista, mutta erityisen vahingollista on, jos vähättelee omia tunteitaan niin rajusti, ettei lopulta tunnista niiden vakavuutta. Saatat sanoa itsellesi, että ylireagoit tai ettei sinun kuuluisi tuntea näin. Jos joku kohtelee sinua huonosti, saatat todeta, että hänellä oli huono päivä ja syytät itseäsi liian herkäksi.

  2. Kyseenalaistat itseäsi, myös muistiasi. Toisen ihmisen manipuloinnin kohteeksi joutuminen saa epäilemään omia ajatuksiaan. Saatat ajatella, että jokin asia on vain omassa päässäsi, vaikka tiedät sen tapahtuneen oikeasti.

  3. Olet itsesi pahin kriitikko. Vertailet itseäsi, kokemuksiasi ja saavutuksiasi muihin. Saatat myös ajatella, ettei sinulla ole oikeutta tunteisiisi, koska muilla menee paljon huonommin. Kritisoit jatkuvasti myös sitä, miten reagoit tilanteisiin.

  4. Epäilet omaa arvoasi. Kun on jatkuvasti kriittinen itseään ja omia tunteitaan kohtaan, voi lopulta menettää itsetuntonsa eikä itseään pidä enää missään arvossa. Itsemanipuloija kyseenalaistaa, ansaitseeko hän saavuttamiaan asioita ja saattaa vähätellä niitä.

Itsemanipulointi voi johtua menneisyyden traumoista

Psykologi Ingrid Clayton kuvailee Psychology Todayn artikkelissa, että jos on joutunut toisten manipuloimaksi elämänsä aikana, saattaa ihminen lopulta kohdistaa manipuloinnin itseensä. Itsesabotoija saattaa huomata ajattelevansa toistuvasti esimerkiksi näin:

  • “Kokemani asia ei oikeasti ollut niin paha.”

  • ”Kokemani trauma ei ollut todellinen.“

  • ”Jos olisin vahvempi ihminen, en tuntisi näin.”

  • ”Minua ei uskottu, koska en ole luottamuksen arvoinen.”

  • ”Minun pitäisi päästä tästä jo yli, mutta annan sen vaikuttaa elämääni.”

Claytonin mukaan omien traumojen ja haavojen kyseenalaistaminen saattaa lopulta johtaa siihen, että ihminen alkaa kyseenalaistaa kaikkea itsessään.

Miten itsemanipuloinnista voi päästä eroon?

Lisensoitu sosiaalityöntekijä ja traumaan erikoistunut terapeutti Sonia Martin kertoo Popsugarin artikkelissa keinoja, joilla omaa ajatusmaailmaa voi lähteä muuttamaan.

  1. Tunnista itsemanipulointi ja pohdi, mistä se voisi johtua. Vahingollisista ajattelutavoista eroon pääseminen vaatii aluksi sen, että ne tiedostaa. Jos olet tunnistanut itsesi tätä juttua lukiessasi, hälytyskellojen pitäisi ehkä jo soida. Hyväksy, että saatat vähätellä kokemuksiasi ja tunteitasi. Mieti, mistä se voisi johtua. Oletko joutunut elämässäsi jonku toisen ihmisen manipuloimaksi?

  2. Ala puhua itsellesi positiivisesti. Omien kokemusten ja tunteiden vahvistaminen on tärkeää. Apuna voi käyttää toistoa ja ääneen puhumista. ”Sano itsellesi: ’tunteeni ovat aitoja, ja minulla on oikeus tuntea näin’. Se voi tuntua aluksi epämukavalta tai jopa valehtelulta, mutta mitä enemmän mantraa toistaa itselleen, sitä useammin omia tunteita alkaa uskoa”, Martin neuvoo.

  3. Kirjoita tunteesi ylös rehellisesti. Kirjoittaminen auttaa monia tunteiden tunnistamisessa. Kun kirjoitat ajatuksiasi ja tuntemuksiasi tuomitsematta paperille, se voi auttaa ymmärtämään ja jäsentämään niitä.

  4. Käänny ammattilaisen puoleen. Jos haitallisista ajatusmalleista on vaikeaa päästä eroon omin avuin, voi olla järkevää hakeutua keskustelemaan ammattilaisen kanssa.

Lue myös: Jos nämä 10 lausetta kuulostavat tutuilta, olet saattanut joutua sekä petetyksi että manipuloinnin uhriksi

Lue myös: ”Minulla on oikeus karsia elämästäni ne ihmiset, jotka kohtelevat minua huonosti” – 13 naista kertoo nyt tärkeimmät terapiassa saamansa opit

Lue myös: Jos vastaat näihin 12 väittämään kyllä, saatat olla keskivertoa neuroottisempi – ei hätää, piirre voi olla myös vahvuus

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?