Ihme kyylä!
Näin tapaamme ajatella tyypistä, joka urkkii ja tunkee nokkansa joka paikkaan kuin Ulla Taalasmaa Salkkareissa konsanaan.
Uteliaisuus on kuitenkin paljon muutakin kuin vain nuuskimista, kertoo psykologi Hanna Siefen kirjassaan Uteliaisuuden taito.
– Perinteisesti uteliaisuus liitetään turhaan uteluun, huonoihin käytöstapoihin ja yksityisyyden rajojen ylittämiseen. Tämä on hirveän kapea näkökulma, sillä uteliaisuus ulottuu myös itsetuntemukseen ja koko ympäröivään maailmaan, ei vain muihin ihmisiin.
Kiteytettynä uteliaisuus on halua oppia, kertoo psykologi Hanna Siefen kirjassaan Uteliaisuuden taito.
Kiteytettynä uteliaisuus on halua oppia. Keskeinen haaste muihin ihmisiin kohdistuvassa uteliaisuudessa on välttää kompastumista minäkeskeisen ajattelutavan sudenkuoppaan.
Sen sijaan, että lähestyisimme muita vain omaa tiedonjanoamme tyydyttääksemme, tulisi pyrkiä tunnistamaan, haluaako toinen ylipäätään ruokkia uteliaisuuttasi.
– Uteliaisuus toisia ihmisiä kohtaan on sosiaalinen taito. On melkoista nuoralla tanssimista osata tunnistaa, mitä keneltäkin voi kysyä ja milloin toinen haluaa jakaa asioita itsestään.
Uteliaisuus tuo oppimisen iloa
Siefenin mukaan urkkimista ja tiedonjanoa parjataan usein suotta, sillä yleensä ihmiset nauttivat päästessään kertomaan itsestään muille. Aito kiinnostus toisen elämää kohtaan ja pyrkimys oppia tuntemaan hänet paremmin muovaa ihmissuhteista syviä ja kestäviä.
Siispä kyseleminen kunniaan, sillä uteliaisuudessa on myös hyötynsä. Uteliaasti maailmaan suhtautuva pitää silmänsä auki uusille toiminta- ja ajattelutavoille, ja varsinkin työelämässä tällaista sinnikästä itsensä kehittämistä arvostetaan.
”Rohkaisisin jokaista katsomaan ympäröivää maailmaa uteliaasti, että wau, opinpa taas jotakin uutta.
Uteliaisuuden parasta antia ovat ennen kaikkea se riemu ja nautinto, jota uuden oivaltaminen saa aikaan. Suurin osa ihmisistä leipiintyy arkeen, jossa ei ole yhtään uuden oppimista tai vaihtelua.
– Useimmilla ihmisillä uteliaisuus kukoistaa edes jollakin elämän osa-alueella. Innokas kokkailija testailee uusia reseptejä siinä missä toinen pyrkii kehittymään ja oppimaan jatkuvasti uutta liikuntaharrastuksensa parissa.
Livauta kysymysmerkkejä ajatteluusi
Uteliaisuuden taitoa voi harjoittaa aktiivisesti. Siefen neuvoo aloittamaan pienin askelin, ujuttamalla omaan puheeseen ja ajatteluun huutomerkkien sijaan kysymysmerkkejä.
– Uteliaisuus on alihyödynnetty luonnonvara. Sen sijaan, että suhtautuisimme uuteen ja tuntemattomaan epäilevästi tai vähätellen, rohkaisisin jokaista katsomaan ympäröivää maailmaa uteliaasti, että wau, opinpa taas jotakin uutta.
3 vinkkiä arjen uteliaisuuden ruokkimiseen:
1. Opi kiinnostumaan kohtaamastasi tietotulvasta. Tartu jopa niihin asioihin, jotka herättävät ennakkoluuloja tai voimakkaita vastareaktioita. Usein näissä aiheissa oppimisen mahdollisuus on kaikkein suurin.
2. Myös omaan pääkoppaan kannattaa suhtautua uteliaisuudella. Pysähdy tutkimaan omia kokemuksia ja ajattelua: miksi toimin kuten toimin, miksi jokin asia aiheuttaa minussa vahvoja tunteita.
3. Uteliaisuutta voi harjoittaa myös toiminnan kautta. Kokeile uutta harrastusta tai suorita jokin arjen askare eri tavalla kuin yleensä.