Eeva-Maria laihdutti 35 kiloa ketogeenisellä dieetillä – söi koko ajan samannäköistä ruokaa kuin muu perhe - Hyvä fiilis - Ilta-Sanomat

Eeva-Maria laihdutti 35 kiloa ketogeenisellä dieetillä – söi koko ajan samannäköistä ruokaa kuin muu perhe

Eeva-Maria Lisko laihtui syömällä perheen suosikkiruokia: lasagnea, pannaria, pastaa, lämpimiä voileipiä ja pizzaa – ketoversioina. Nyt hän kertoo, miten se onnistui.

Eeva-Maria Lisko pudotti painoaan ketoosin avulla. Hän soveltaa ruokarakkauttaan vaalivia reseptejä ketogeenisen ruokavalion puitteissa.­

21.2. 16:00

Ensimmäiseen muistikuvaani ketogeenisestä ruokavaliosta liittyi joku huippuvirittynyt fitnessmestari. Vähähiilihydraattinen elämäntapa tuntui kuuluvan vain niille, jotka eivät sallineet kehossaan grammaakaan ylimääräistä ja joille herkkuhetki tarkoitti suunnilleen parsakaalin haistelua.

Nyt mielikuva on rajusti toinen: somekuplassani ketoilustaan kertovat ihan tavalliset kanssatallaajat, jotka lataavat postauksiinsa kuvia perjantaipitsoistaan. Monet näistä mässyttäjistä ovat perheellisiä, lapsilleen kokkaavia vanhempia. Mitä kurinalaiselle ketoilulle oikein tapahtui?

Samaa muutosta todistaa ruokaharrastaja Eeva-Maria Lisko, jonka uusi keittokirja Keveämmät kattilat on suunnattu perhearjen keskellä keventäville. Eeva-Marian oma loikka ketogeeniseen ruokavalioon juontaa laihdutustarpeeseen ja elämänmuutokseen, joka alkoi syksyllä 2019.

– Minulle oli kertynyt parisuhdekiloja, tupakoinninlopettamiskiloja, mammakiloja kahdesti ja sitten vielä kierukkakilojakin kaiken päälle – yhteensä lähes 40 kiloa ekstraa. Ei se henkisesti niinkään häirinnyt, mutta fyysisesti kyllä, kun paikat alkoivat prakailla. Tuntui vaikealta olla liikkuva, iloinen ja aktiivinen esimerkki lapsilleni, Eeva-Maria kertoo.

Muutos alkoi hyvinvointiyrityksen valmennuspaketilla ja VHH-dieetillä, josta Eeva-Maria siirtyi ketogeeniseen ruokavalioon. Siinä hiilihydraatteja syödään niin vähän, että elimistö kuluttaa loppuun energiavarastonsa, menee ketoosiin ja alkaa käyttää omia rasvavarastojaan sekä ravinnosta saatavaa rasvaa polttoaineenaan. Pysyäkseen ketoosissa aikuisen hiilihydraattien saanti rajoitetaan noin 50–70 grammaan vuorokaudessa.

 Eihän sillä tavalla kukaan voi elämäänsä muuttaa.

Alussa niukka raaka-ainevalikoima oli tuskaa hyvän ruuan rakastajalle. Eeva-Maria tajusi, ettei pysyvää elämäntapamuutosta saanut aikaan pelkkää salaattia puputtamalla.

– Eihän sillä tavalla kukaan voi elämäänsä muuttaa.

Eeva-Marian keittiössä mukariisi tehdään kukkakaalista.­

Eeva-Maria alkoi kokata dieetissä suositellut raaka-aineet salaatin sijaan muihin muotoihin: jauhelihat kastikkeiksi, kasvikset sosekeitoiksi. Perheen yhteiset suosikkiruoat löytyivät uudestaan.

– Meillä ruoka kuuluu vahvasti arkeen ja yhteisiin hetkiin. En halunnut antaa tyttärilleni mallia laihduttavasta ja kaikesta kieltäytyvästä äidistä, joka punnitsee ja mittaa itseään, eikä voi syödä mitään samaa kuin he. Ei sellainen kuulu pienten tyttöjen elämään.

Vieraat eivät huomaa ketoilevansa

Eeva-Maria kehitti ketoilusta omannäköisensä version. Kun perhe nyt kokoontuu syömään, kaikki periaatteessa syövät samaa – tai ainakin samannäköistä ruokaa. Keitetään yhteinen keitto, johon lapsille lisätään perunaa tai tehdään porukalla pitsaa, aikuisille mantelijauhopohjalla. Perheen arkisuosikkeja ovat edelleen lasagnet, pannarit, pastat ja hodarit, ketoilijoille eri ainesosilla. Heidän ruokiinsa käytetään esimerkiksi mukakermaa (tehdään pähkinöistä) tai mukapastaa (syntyy kesäkurpitsasta tai munakoisosta).

– Suurin haaste on ajankäytössä, varsinkin jos on tottunut käyttämään eineksiä tai puolivalmisteita. Ruokien tekeminen alusta asti tai varioiminen eri syöjille vie enemmän aikaa, Eeva-Maria sanoo.

Valtaosa Keveämmät kattilat -ruokakirjan ohjeista valmistuu alle 30 minuutissa.

– Tekeminen nopeutuu, kun aineksiin tottuu ja reseptit käyvät tutuiksi. Toiveeni on, että kun ketoilun lainalaisuudet sisäistää, omat tutut arkiherkut oppii tekemään lonkalta ja reseptikirjasta voi päästää irti.

Minuuttisämpylän ohje taipuu pohjaksi lämpimille voileiville.­

Ruokavalion mukana Liskon perheen ruokakaappiin on ilmestynyt uusia raaka-aineita: psylliumia, steviaa, chiansiemeniä, kookosöljyä… Niiden avulla Eeva-Maria on soveltanut tutuista herkuista ketoversioita tinkimättä mausta tai suutuntumasta.

– Alkuun pyöritin tuttuja perusraaka-aineita ja tein minuuttisämpylää varmaan vuoden ennen kuin uskaltauduin kokeilemaan muuta ja monipuolistamaan reseptejä. Nykyään fiilistelen ruokalehtiä ja -kirjoja ja mietin, miten ohjeita voi tuunata ketoiluun sopiviksi, Eeva-Maria sanoo.

– Meillä syövät vieraat eivät tiedä syövänsä ketoruokaa. Siitä ei tehdä numeroa eikä maku kärsi. Ehkä juuri siksi ketoilusta on tullut tavallisempaa.

Ketoosi, ketogeeninen – mitä näitä nyt on

Ketogeeniseen ruokavalioon mielletään myös varoituksia. Haittalistaan törmää helposti nettipalstoilla: elimistö happamoituu, hiuksia lähtee ja iho halkeilee, palelee, hengitys haisee, ravinnosta ei saa tarpeeksi vitamiineja ja suoja-aineita. Kovien rasvojen suosiminen altistaa sydäntautiriskille, ja kuitujen riittämätön saanti heikentää suoliston mikrobistoa, on ummetusta tai närästystä.

Laillistettu ravitsemusterapeutti ja Terveystalon asiantuntija Päivi Lassila tunnistaa ne kaikki. Alkuun hän kuitenkin muistuttaa termien eroavaisuuksista: ketogeenisen ruokavalion rinnalla on olemassa myös ketoosiruokavalio.

– Ketogeeninen ruokavalio on runsasrasvainen, kun taas ketoosi itsessään ei edellytä runsasta rasvan saantia. Esimerkiksi lihavuuden käypähoitosuosituksenkin mukainen VLCD-dieetti on ketoosiruokavalio mutta ei ketogeeninen dieetti, Päivi selvittää.

– Siksi on hyvä ymmärtää, että ketoosi sinällään ei ole haitallinen, mutta voi alkuvaiheessa aiheuttaa oireita, kuten päänsärkyä tai närästystä. Ruokavalion epäterveellinen toteuttaminen voi pitkässä juoksussa puolestaan altistaa sydänsairauksille tai suolistomikrobiston epätoivotuille muutoksille. Haittojen osalta ratkaisevaa on, mistä aineksista ruokavalio koostetaan ja etenkin mitä siitä puuttuu.

 Ketoosiin pääsee myös syömällä terveellisesti. Se ei edellytä kaslerin puputtamista.

Ketogeenisen ruokavalion voi siis koostaa terveellisistä tai hyvinkin epäterveellisistä aineksista. Dieetin mainoskuvissa näkee usein pekonia, punaista lihaa ja jopa rasvaisia makkaroita. Päivi Lassilan mukaan runsas lihansyönti ei kuulu perinteiseen ketogeeniseen ruokavalioon.

– Sellainen mielikuva puhuttelee helposti niitä, joiden makumieltymykset ovat rasvaisessa ja suolaisessa ruossa, ja dieetistä otetaan se, mikä itsestä tuntuu kivalta. Jos syömisensä sitten perustaa vain kovien rasvojen ja runsaan proteiinin ympärille, ongelmia on luvassa. Proteiinia on hyvä olla riittävästi, mutta ei siinä pidä mennä överiksi, Päivi Lassila sanoo.

– Ketoosiin pääsee myös syömällä terveellisesti. Se ei edellytä vaikkapa kaslerin tai voin puputtamista.

Eeva-Maria sanoo keskittyneensä omissa resepteissään nimenomaan keventämiseen. Kun perheessä lapset syövät muutakin, ei yhteinen ruoka-aines voi olla överirasvaista pekonia ja juustoa.

– Omalla kohdallani ei ole tullut vastaan sellaisia terveyshavaintoja, joista olisin ollut huolissani. Olen kyllä ajatellut, että olisi mielenkiintoista mittauttaa veriarvot ja nähdä, onko ruokavalio aiheuttanut niissä muutoksia. Tähän mennessä muutokset voinnissa ovat olleet positiivisia: paino on pudonnut, vatsa toimii paremmin, ilmavaivat ovat poissa. Unen laatu on parantunut, ja jaksamista on paljon enemmän kuin ennen.

Liskon perheessä aikuiset ketoilevat, lapset syövät kaikkea.­

Myöskään Päivi Lassila ei suosittele lapsille pelkkää ketogeenistä ruokavaliota.

– Hiilihydraatit ovat hyvin tärkeä energianlähde kasvavalle ja liikkuvalle lapselle, ja sitä energiamäärää on vaikea saada syömällä ketogeenistä ruokaa. On myös huono juttu, jos suolistobakteeristo jää köyhäksi jo lapsena. Ruokatottumukset ja makumieltymykset muodostuvat lapsuudessa, ja pienet olisi siksi syytä opettaa syömään monipuolisesti ja noudattaen kohtuutta eikä tiukkaa ehdottomuutta ns. höttöhiilihydraattien syömisessä. Ajattelen, että ehdottomuus on yleensä huono sekä lapsille että aikuisille, Päivi Lassila pohtii.

– Ketogeeniseen ruokavalioon sisältyy paljon kasviksia ja on huippuhyvä, jos lapsi oppii syömään niitä monessa muodossa.

Päivi on työskennellyt ravitsemusohjauksessa 20 vuotta ja tottunut seuraamaan trendien vaihtumista.

– Vähähiilihydraattinen ja runsasrasvainen dieetti on tullut vastaan monet kerrat eri nimillä. Samaa ajatusta on myyty Atkinsin dieettinä, VHH:na, karppauksena ja viime vuosina ketogeenisenä ruokavaliona, Päivi sanoo.

– Nykyään monet asiakkaat kertovat karttavansa leipää lounaalla, kun välttelevät hiilareita. Kun he sitten valittelevat näläntunnetta ja mielitekoja iltaisin, ja ehdotan syömään lounaalla kunnon kuitupitoista leipää, ilta menee paljon mukavammin. Parjattujen hiilareiden pelossa jätetään syömättä myös tarpeellista ja hyvää tekevää.

Ketolla(kaan) ei laihdu jatkuvasti

Ensimmäisen dieettivuotensa aikana Eeva-Maria pudotti 35 kiloa. Se on saman verran kuin ottaessaan 2- ja 5-vuotiaat tyttäret nyt syliinsä. Paino laski pikkuhiljaa, ja oma kehokäsitys seurasi viiveellä perässä.

– Pitkään ostin liian isoja vaatteita.

Muutoksesta seurasi se, mitä Eeva-Maria vähiten odotti: intoa ja helppoutta liikkumiseen.

– En ole koskaan oikein tykännyt liikunnasta. Lykkäsin laihduttamista, koska en ruuhkavuosien kiireissä halunnut nipistää aikaa perheeltä salille. Havahduin, kun ystäväni sanoi, että liikunta on yliarvostettua ja 80 prosenttia laihduttamisesta on kiinni ruokavaliosta, Eeva-Maria paljastaa.

– Nyt kevyempänä liikkuminen onkin helpompaa, ja energiaa riittää pidemmälle.

 Syömällä yli energiatarpeensa, ihminen ei laihdu. Ihan sama, minkä nimisellä dieetillä hän on.

Tammikuussa myös puoliso siirtyi ketogeeniselle ruokavaliolle. Eeva-Maria suunnittelee rypistävänsä vielä muutaman kilon ihannemittoihinsa.

– Ketolla ei suinkaan laihdu koko ajan. Jos syö enemmän kuin kuluttaa, ketoillessakin lihoo.

Samaa muistuttaa Päivi Lassila. Jos ketogeenisen dieetin aikana tottuu syömään paljon rasvaa ja myöhemmin palaa entisiin tottumuksiin, paino nousee nopeasti takaisin.

– Syömällä yli energiatarpeensa, ihminen ei laihdu. Ihan sama, minkä nimisellä dieetillä hän on.

Minuuttisämpylä (tai pikapaahtoleipä)

Ohjeesta tulee 1 sämpylä tai 2 paahtoleipäsiivua

  • 1 muna

  • 2 reilua rkl mantelijauhoa (25g)

  • 1 reilu tl erilaisia siemeniä (5g): seesaminsiemen, auringonkukansiemen

  • ¼ tl leivinjauhetta

  • ripaus suolaa

Mittaa ainekset teekuppiin ja sekoita kunnolla. Paista mikrossa 1 minuutti täydellä teholla (tarkista kypsyys keskeltä puutikulla ja lisää paistoaikaa 15 sekuntia, jos keskus tuntuu löysältä). Kumoa sämpylä kupista, jäähdytä, halkaise ja nauti aamupalana paistetun kananmunan ja vihreiden vihannesten kera.

Jos haluat sämpylän sijaan paahtoleivän, tee leipä ilman siemeniä neliönmalliseen, mikronkestävään pakasterasiaan ja halkaise mikropaistettu leipä kahdeksi viipaleeksi paiston jälkeen. Paahtamalla leipä saa hieman rapeutta eikä koostumus ole niin pesusienimäinen.

Sama resepti käy muotista riippuen lämppäreiden pohjaksi, hotdogin kääreeksi ja hampurilaissämpylöiksi.

Resepti on lainattu Eeva-Maria Liskon kirjasta Keveämmät kattilat (readme).

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?