Miksi puuro maistuu joka aamu, mutta aina samaan lounaaseen kyllästyy? Soitimme tutkijalle - Hyvä fiilis - Ilta-Sanomat

Miksi puuro maistuu joka aamu, mutta aina samaan lounaaseen kyllästyy? Soitimme tutkijalle

Oletko muuten miettinyt, miksi aamupuuroon ei koskaan kyllästy?

Oi puuro, arkiaamujen pelastaja!­

20.2. 7:30

Kaurapuuro. Siinäpä vasta aamupalojen aatelinen.

Kaurapuuro on siitä erikoinen ruoka, että se kuuluu monen suomalaisen aamuihin vuodesta toiseen. Eikä ihme: puuro on paitsi nannaa, sillä on myös monia terveyshyötyjä. Tutkimusten mukaan kaura tasaa verensokerin piikkejä ja voi auttaa laskemaan kolesterolitasoja. Lisäksi kaura auttaa suolistoa pysymään kunnossa.

Mutta oletko koskaan miettinyt, miksi puuro maistuu hyvältä joka aamu, mutta samaa lounasta ei haluaisi puputtaa montaa päivää? Miksei puuro tule jo korvista?

Kysyimme teoriaa Helsingin yliopiston tutkijalta Antti Knaapilalta. Hän on tutkinut aistien toimintaa ja uusiin ruokiin suhtautumista.

– Voisin ajatella, että aamulla voidaan olla väsyneempiä. Ei ole energiaa tai halua miettiä aamupalaa niin paljon, Knaapila arvelee.

Turvallinen ja helppo vaihtoehto on siis valita se ruoka, jota on ennenkin syönyt. Sen voi tehdä ”automaattiohjauksella”.

Aamulla ihmisen energiavarastot ovat tyhjät, joten varsinkin hiilihydraattipitoiset ruuat, kuten puuro ja leipä, maistuvat.

– Odotukset voivat olla pienempiä maun suhteen, jolloin kelpuuttaa saman ruuan vain saadakseen jotain.

Myöhemmin lounaalla on jo enemmän energiaa pohtia eri vaihtoehtoja.

Puuro on erinomaisen hyvä aamupala silloin, kun mukaan lisää jotain proteiinia.­

    Knaapila arvelee, että puuron maistuminen päivittäin voi liittyä myös aistiherkkyyteen: aamulla makuaisti on avoimempi eri mauille eikä mikään vielä kyllästytä.

    – Mutta jos aloittaa päivänsä puurolla, loppupäivästä kaipaa muuta vaihtelua.

    Lue myös: Nainen söi kolmen viikon ajan aamupalaksi kaurapuuroa – 5 asiaa, jotka kokeilu opetti

    Aina tilaa jälkiruualle

    Ihmiselle on tyypillistä kyllästyä tiettyihin makuihin, vaikka ruokahalua riittäisi, Knaapila selittää.

    Esimerkiksi noutopöydässä tulee syötyä kokonaisuutena enemmän, koska tarjolla on montaa erilaista ruokaa ja kaikkea tekee mieli maistaa. Jos tarjolla on vain yhtä, se alkaa tökkiä nopeammin.

    Jälkiruokaa taas jaksaa yleensä syödä täydellä vatsallakin, koska makuaisti on saanut pääruualla tarpeekseen vain suolaisista mauista.

    – Toki tahdolla on myös merkitystä. Jos terveellinen ruoka kyllästyttää ja ajattelee silti, että tämä on hyvä juttu, niin kyllä se sitten maistuu, Knaapila sanoo viitaten ihmisiin, jotka noudattavat tarkkaa ruokavaliota.

    Biologisesti on hyvä asia, että ruokavalio on monipuolinen – eli syödään usein erilaisia ruokia.

    – Siinä mielessä aistit toimivat loogisesti.

    Kerro meille, mikä mietityttää!

    Oletko muuten miettinyt -juttusarjassa etsimme vastaukset askarruttaviin kysymyksiin. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen menaiset(at)sanoma.com.

    Tuoreimmat

    Luitko jo nämä?