Miksi suklaan syöntiä ei pysty lopettamaan yhden palan jälkeen? Asiantuntija kertoo, mitä sokeri tekee aivoillemme - Hyvä fiilis - Ilta-Sanomat

Miksi suklaan syöntiä ei pysty lopettamaan yhden palan jälkeen? Asiantuntija kertoo, mitä sokeri tekee aivoillemme

Makeaa voi olla vaikeaa syödä kohtuudella. Syy piilee aivokemiassa – mutta sokerikoukusta irti opettelu on mahdollista kaikille.

18.1. 7:00

Oletko muuten miettinyt, miksi makean herkun syömistä ei melkein ikinä voi jättää vain yhteen suupalaan?

Dilemma on tuttu jokaiselle makean ystävälle: ensimmäinen suupala lempiherkusta maistuu aina taivaalliselta. Se yksi suklaapala tai irtokarkki periaatteessa riittäisi, mutta käsi työntää suuhun lisää makeaa – joka harvemmin enää saa samanlaisia tuntemuksia aikaan.

Pian koko karkkipussi tai suklaalevy onkin syöty, eikä olo ole enää välttämättä pelkkää euforiassa pyörimistä.

Jälkikäteen saattaa tulla hetkellisesti jopa paha olo; toisilla se ilmenee fyysisenä ällötyksenä, toiset voivat kärsiä henkisestä morkkiksesta.

Kysyimme asiantuntijalta, miksi makeaa on niin vaikea vastustaa. Entä miksi se koukuttaa joitakin enemmän kuin toisia?

1. Miksi makean syöntiä ei pysty lopettamaan yhteen palaan, sosiologi ja diplomiravintoneuvoja Leeni Viio?

”Sokeri maistuu hyvältä ja se vaikuttaa aivojemme palkitsemisjärjestelmään. Se pilkkoutuu nopeasti elimistössä, ja prosessiin liittyvät myös mielihyvähormonit. Sokeri laukaisee esimerkiksi dopamiinisysäyksen, joka tuo hyvän olon.

Pitkään kestänyt runsas sokerin käyttö voi altistaa hakemaan mielihyvää sitä kautta kerta toisensa jälkeen.

Kun aivot ovat oppineet sokerisen palkitsemistavan, ne ikään kuin toivovat ”tätä lisää, kiitos”. Siksi hakeudumme nopean mielihyvän eli sokerin äärelle yhä uudelleen ja otamme suklaapalan toisen jälkeen.

 Kun aivot ovat oppineet sokerisen palkitsemistavan, ne ikään kuin toivovat ”tätä lisää, kiitos”.

Ihmisellä on lisäksi luontainen mieltymys makeaan ja osaamme etsiä mielihyvää makeasta syntymästä lähtien.

Meihin vaikuttaa myös geneettinen perimä: kun sokeria on saatavilla, sitä syödään. Kivikaudella ihmisten piti turvata riittävä energiansaanti luonnonantimilla, mikä tarkoitti sokerin syömistä luontaisista lähteistä, kuten hedelmistä ja marjoista. Tässä ajassa nuo fysiologiset taipumukset ohjaavat meitä karkkihyllyille ja valkoisen sokerin pariin.”

2. Miksi suklaa ja muut sokeriset herkut koukuttavat toisia enemmän kuin toisia?

”Koskaan ei kannata verrata omia mielihalujaan kaveriin, koska jokaisen tilanne on yksilöllinen.

Sokeri vaikuttaa aivokemiaamme ja jokaisen herkkyys on erilainen myös siihen. Ylipäätään ihmisillä on eri alttius koukuttua eri asioista.

Jos ihmisellä on esimerkiksi paljon univelkaa, nopea energia houkuttaa ja sokeri vetää helposti puoleensa nopeana piristysruiskeena. Tai jos on ankea olo, on helpompi ottaa lähellä oleva suklaapatukka kuin mennä lenkille, vaikka lenkistä tulee pidempikestoinen mielihyvä.

 Jos ihmisellä on univelkaa, nopea energia houkuttaa ja sokeri vetää helposti puoleensa nopeana piristysruiskeena.

Energiavajekin voi vaikuttaa siihen, että kaipaa koko ajan lisää herkkuja. Nälkä näyttäytyy myös makeanhimona ja silloin herkut tuovat nopeasti ison määrän energiaa sekä mielihyvää.”

3. Jos herkuttelu kaipaa ryhtiliikettä, miten tilannetta kannattaa alkaa muuttaa?

”Ensimmäiseksi kannattaa pohtia, millaisen elämäntavan haluaa ja mihin on valmis keskittymään. Osa haluaa täysin sokerittoman elämän, ja toisille sopiikin nollatoleranssi paremmin kuin toisille.

Mutta mustavalkoinen ajattelutapa ei ole pidemmän päälle hyväksi. Kieltojen sijaan olisi hyvä keskittyä itsensä ravitsemiseen monipuolisesti terveellisellä ruoalla. Säännöllinen ja riittävä ruokailu on tärkeää.

Univajeeseen ja stressiin on syytä kiinnittää huomiota ja tuoda elämään asioita, joista tulee hyvä olo.

 Kohtuuden opetteleminen on mahdollista kaikille.

Omalla kohdalla voi miettiä syitäkin, jotka ajavat herkuttelemaan. Onko kyse esimerkiksi tunnesyömisestä tai tapasyömisestä?

Kohtuuden opetteleminen on mahdollista kaikille. Se voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Joku saattaa vaihtaa maitosuklaan tummaan suklaaseen tai pitää karkkipäivän kerran viikossa jokapäiväisten herkuttelujen sijaan.”

Kerro meille, mikä mietityttää!

Oletko muuten miettinyt -juttusarjassa etsimme vastaukset askarruttaviin kysymyksiin. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen annakaisa.vaaraniemi(at)sanoma.com.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?