Niinan, 37, vatsalihasten erkauma korjattiin leikkauksessa – kriteerit pääsemiseen ovat tiukat - Hyvä fiilis - Ilta-Sanomat

Niinan, 37, selkä oli kuntoutuksesta huolimatta jatkuvasti kipeä – helpotus löytyi vasta leikkauspöydältä

Raskaus venyttää vatsanpeitteitä ja vatsalihaksia, ja joskus haitta jää pysyväksi. Niinan, 37, vatsalihasten erkauma korjattiin leikkauksessa, ja samalla loppuivat selkäkivut.

Kuvituskuva.­

12.1. 7:00

Niina, 37, oli potenut selkävaivoja jo useamman vuoden ajan. Hän asioi kipujen vuoksi työterveyshuollossa, josta hänet ohjattiin pilates- ja selkäryhmiin. Aktiivinen kuntoutus ei kuitenkaan tuonut helpotusta oireisiin.

Niinalla oli takanaan kolme raskautta ja saman verran sektioita. Esikoinen syntyi vuonna 2004, keskimmäinen 2009 ja kuopus 2012. Selkäoireet pahenivat selkeästi kolmannen raskauden jälkeen.

– Olin epäillyt vatsalihasten erkaumaa jo pidemmän aikaa. Arvelin, että lihasten tilanteella on jonkinlainen yhteys selkäkipuihin.

Niina ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään asian henkilökohtaisuuden vuoksi.

Kolmisen vuotta sitten Niina hakeutui yksityisen plastiikkakirurgin vastaanotolle. Alun perin ajatuksena oli saada lähete rintojenpienennysleikkaukseen, mutta kriteerit julkisen terveydenhuollon puolella tehtävää leikkausta varten eivät täyttyneet. Niina hoksasi ottaa samaisella käynnillä puheeksi vatsalihastensa tilanteen.

– Tutkimus oli yksinkertainen: olin puolimakuulla penkillä ja nostin päätä pienesti ylös niin, että vatsalihakset supistuivat. Lääkärin arvio lihasten erkaumasta oli neljä senttiä. Sain lähetteen arviokäynnille Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS).

Leikkaukseen tiukat kriteerit

Raskauden jälkeisiä vatsalihaserkaumatoimenpiteitä tehdään kaikkinensa melko vähän, arvioi Helsingin sairaanhoitopiirin (HUS) gastrokirurgian erikoislääkäri Jaana Vironen.

HUSin alueella leikkauksia tehdään kuitenkin enemmän kuin muualla Suomessa. Sairaanhoitopiirissä on parhaillaan käynnissä tutkimusprojekti, jossa pyritään selvittämään, kuinka monessa tapauksessa toimenpide helpottaa potilaan kokemaa toiminnallista haittaa.

– Kolmen viimeisen vuoden aikana kyseisen tutkimuksen puitteissa leikkauksia on tehty koko ajan lisääntyvä määrä. Tämänhetkinen leikattujen potilaiden määrä on 70–80.

Julkisessa terveydenhuollossa tehtävään leikkaukseen ei marssita noin vain – tiettyjen kriteerien tulee täyttyä, jotta leikkaus voidaan tehdä. Virosen mukaan vatsalihaserkauman täytyy aiheuttaa potilaalle konkreettista toiminnallista haittaa.

Vatsalihasten erkaumassa suorat vatsalihakset – ne, jotka muodostavat niin sanotun sixpackin – erkanevat esimerkiksi raskauden tuoman venytyksen vuoksi keskilinjasta, ja oikean ja vasemman puolen väliin muodostuu rako. Kaikissa tapauksissa se ei palaudu raskauden jälkeen, vaan erkaumasta voi seurata esimerkiksi notkoselkä tai selkäsärkyjä. Joillakin voi olla hankaluuksia seistä pitkiä aikoja paikoillaan tai pitää urheillessa yllä keskivartalon hallintaa.

Vironen kertoo, että alle kolmen senttimetrin levyisiä erkaumia ei pääsääntöisesti hoideta leikkaamalla. Erkaumaa voidaan kuntouttaa esimerkiksi fysioterapeutin ohjauksessa.

Kuuden viikon sairausloma ja iso arpi

Arviokäynnin jälkeen Niina odotteli kutsua leikkaukseen vajaan puolen vuoden ajan. Leikkauksessa Niinan vatsalihasten erkauma korjattiin. Leikkauskertomuksesta hänelle selvisi, että erkauman pituus oli lopulta reilut viisi senttiä.

– Olin todella kipeä leikkauksen jälkeen. Suurimmat kivut kohdistuivat ylävatsaan, mistä lihaksia kursittiin kokoon.

Niinalle tehtiin erkaumakorjauksen lisäksi abdominoplastia eli vatsanahan kiristys, jossa löystynyttä vatsanahkaa poistettiin noin 400 grammaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilaston mukaan vatsanahan kiristysleikkausten määrä on ollut viime vuosien aikana nousujohteinen: vuonna 2008 leikkauksia tehtiin noin 100 kappaletta, vuonna 2018 määrä oli kiivennyt jo lähelle 400:aa.

Leikkauksesta toipumista helpotti epiduraalipuudutus, ja vuodeosastolta Niina kotiutui viiden päivän jälkeen särkylääkereseptin kanssa. Sairauslomaa kirjoitettiin kuusi viikkoa. Vatsan päälle asetettavaa tukiliiviä Niina käytti koko sairausloman ajan.

Leikkauksesta on kulunut nyt reilu puolitoista vuotta. Kookkaan arven lisäksi leikkauksesta muistuttavat ihon tuntopuutokset. Niina kertoo vatsan tuntuvan osittain hieman panssarimaiselta, mutta vastapainoksi lihakset saa nyt paremmin aktivoitua.

Vaikka leikkaus oli iso ja toipuminen vei aikaa, Niina olisi valmis tekemään kaiken uudelleen.

– Vatsan alue tuntuu nyt tiiviiltä, minkäänlaista rakoa ei enää huomaa. Keskivartalon tuki on leikkauksen jälkeen selkeästi parempi.

Ohjaus voi ennaltaehkäistä

Niina pohtii, voisiko synnytyksen jälkeisellä ohjauksella ennaltaehkäistä suurempien erkaumien syntymistä.

– Sain hyvin ohjeistusta sektion jälkeiseen toipumiseen. Äidin ohjaus loppuu neuvolassa aika lailla siihen – kun vauva syntyy, kaikki huomio kiinnittyy luonnollisesti lapseen.

Jaana Vironen tunnistaa, että tarkemmalle ohjaukselle olisi kysyntää. Sen avulla synnyttäneitä voisi auttaa löytämään kohtuullisen keskitien – osa naisista urheilee liian rajusti, osa ei puolestaan uskalla tehdä vatsalihaksillaan mitään ikiaikoihin, jolloin lihasvoima ei palaudu raskauden jälkeen.

– Raskauden ja synnytyksen jälkeen vatsan lihasten pitää antaa toipua rauhassa. Lihaksia voi toipumisvaiheessa aktivoida pienillä, supistavilla liikkeillä normiaskareiden lomassa, hän vinkkaa.

Virolainen muistuttaa myös, että mikään toimenpide ei tuo takaisin kehoa, joka naisella oli ennen raskautta. Joskus potilaan odotukset voivat olla epärealistisia.

– Sekin pitää hyväksyä, että elämä jättää kaikkiin jälkensä.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?