Onko vatsasi kuin ilmapallo? 5 keinoa, joilla pääset eroon vatsavaivoista ja turvotuksesta - Hyvä fiilis - Ilta-Sanomat

Onko vatsasi kuin ilmapallo? 5 keinoa, joilla pääset eroon vatsavaivoista ja turvotuksesta

Onko sinunkin vatsasi kuin ilmapallo? Turvonnut, kipeä ja täynnä ilmaa? Vatsavaivat voi saada kuriin, kun opettelee kuuntelemaan kehoaan.

Tuntuuko sinustakin usein, että vatsassasi on vappupallo?­

1.1. 18:00

Söit vähän huonosti, ja nyt turvottaa? Ja ahdistaa, masentaa ja on yleisesti hankala olla. Kuulostaako tutulta? Suomalaisista jo jopa neljäsosa kärsii vatsansa takia.

Meillä on ärtyvän suolen oireyhtymää ja tulehduksellisia suolistosairauksia, ja koko ajan useampi epäilee itsellään erilaisia herkkyyksiä. Samalla taistelemme ylipainoa, kakkostyypin diabetesta, masennusta ja ahdistusta vastaan. Mikä meissä on vikana?

Ymmärryksen puute, uskoo saksalainen lääkäri Giulia Enders. Hän julkaisi vuonna 2016 menestysteoksen Suoliston salaisuus, joka valaisee ruoansulatuselimistömme toimintaa leikkisästi ja kiehtovasti.

Enders on kirjansa ilmestymisen jälkeen kiertänyt ympäri maailmaa julistamassa toimivan suoliston ilosanomaa. Kun Tiedekeskus Heurekassa avattiin lokakuussa suolistoa käsittelevä näyttely, Enders oli paikalla kertomassa, mitä meidän tulisi juuri nyt tietää kehomme kenties suurimmasta elimestä.

– Tällä hetkellä esimerkiksi probioottien terveysvaikutuksia tutkitaan paljon. Probioottien käyttö voi joidenkin tutkimusten mukaan edistää muun muassa syöpähoitojen tuloksia. Koko ajan tutkitaan myös ulosteensiirtoa, jonka hyödyt on periaatteessa jo todistettu ja menetelmä on otettu onnistuneesti käyttöön, Enders kertoo.

– Suoli-aivoyhteyteen liittyvää uutta tutkimusta on myös paljon, mutta käytännössä tuloksia ei vielä osata täysin hyödyntää. Ihmisten on kuitenkin tärkeää tiedostaa, että masennuksen, ahdistuksen ja muiden oireiden osasyy voi löytyä suolistosta. Suoliston toimintaan on helpompi vaikuttaa, kuin vaikkapa geeneihin.

Suolistosta ”toisina aivoina” on puhuttu viime vuosina paljon, mutta tutkimustieto on vielä melkoisen levällään. Se kuitenkin tiedetään, että suolisto on paljon tiiviimmin yhteydessä koko hyvinvointiimme kuin aiemmin on osattu arvata.

Suolisto on yksinkertaistettuna ikään kuin aivojen sivukonttori, joka raportoi löydöksistään jatkuvasti. Kun suolistomme löytää tulehduksen, se viestii asiasta aivoille. Tässä auttaa suoli-aivoakseliksi kutsuttu järjestelmä, jossa informaatio kulkee muun muassa keskushermoston, suolen immuunijärjestelmän ja mikrobiston välillä.

Ongelma on, että nämä suoliston viestit välittyvät aivoissa niille alueille, jotka käsittelevät epämukavia tuntemuksia. Aivot saavat viestin, jonka mukaan kaikki ei ole kunnossa, mutta eivät sitä, mikä mättää. Seurauksena meillä voi olla alakuloinen tai onneton olo, vaikka mitään näkyvää syytä ei olisi. Emme ehkä lainkaan osaa yhdistää vatsamme vointia tunteisiimme.

Ymmärrys on tässä avainasemassa, ja siksi Enders kiertää luennoimassa kakkaamisesta ja mikrobeista. Suoliston terveyttä ei hoideta ensisijaisesti lääkärin vastaanotolla ja vuositarkastuksissa. Sen vointi riippuu jokapäiväisistä valinnoistamme ja elinolosuhteistamme, ja vain ymmärtämällä suoliston toimintaa voimme auttaa sitä toimimaan paremmin.

Jos haluat huolehtia omasta suolistostasi, tee ainakin nämä:

1. Pidä mikrobit monipuolisina.

Suolistossamme elää bakteereita kahden kilon verran. Lajeja on tuhansia, ja niistä jokainen toimii hiukan omalla tavallaan ja kuluttaa ravinnostamme eri asioita. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että jos syö yksipuolisesti, osa bakteerilajeista kuolee nälkään ja suoliston bakteerikanta köyhtyy.

Kun sitten yrittää syödä jotakin muuta, elimistö protestoi. Sillä ei ole väkeä huolehtimassa uudesta ruoka-aineesta, ja seurauksena on sulamatonta tai vetistä jätettä, tai ainakin ikäviä kaasuja.

Yksi hyvä keino bakteerikannasta huolehtimiseen on olla kosketuksissa luonnon kanssa. Luonnosta saamme osan niistä bakteereista, jotka paitsi helpottavat vatsan vointia, myös pitävät allergiat ja yliherkkyydet kurissa.

Giulia Enders toteaa, että probioottien eli elävien bakteerien tarkoituksellinen nauttiminen voi olla myös hyödyksi. Aikoinaan probiootteja on lisätty ruokiin paljon nykyistä enemmän. Niitä tarvittiin, jotta saatiin ruoka säilymään, mutta siinä samalla hyödyttiin myös suolistotasolla.

– Probiooteista tehdään parhaillaan paljon tutkimuksia, ja niitä kannattaakin kokeilla, jos vatsassa ei ole meneillään tulehduksia tai herkkyyksiä. Jos kuitenkin tuntuu, ettei muutaman viikon kuluttua näy tuloksia, älä tuhlaa rahojasi, Enders muotoilee.

Tärkeintä mikrobien kannalta on syödä monipuolisesti mutta mieltymyksiään kuunnellen. Ei ole tarpeen rouskuttaa porkkanoita, jos niitä vihaa, mutta jotakin ravintoarvoiltaan vastaavaa kannattaa tankata.

2. Rauhoita kiukutteleva vatsa.

Monet ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivät ovat löytäneet avun FODMAP-ruokavaliosta. Lyhenne tarkoittaa pois jätettäviä ruoka-aineita, jotka aiheuttavat aralle suolistolle haitallisia reaktioita. Yleensä pois jäävät ainakin useimmat viljat, kaalit, pavut ja idut, sipulit ja hiilihapotetut juomat, mutta jokainen räätälöi ruokavalion itselleen sopivaksi.

FODMAPia ei kuitenkaan ole tarkoitus noudattaa orjallisesti loppuelämän ajan.

Kun suoli on ärtynyt, se tarvitsee yleensä keskimäärin muutaman kuukauden rauhoittuakseen. Sen jälkeen on hyvä hiljalleen palauttaa listalle poistettuja ruokia. Kun totuttelun tekee rauhassa ja vointiaan kuunnellen, on mahdollista, että aiemmin haitanneita ruokia pystyy syömään maltillisesti jatkossa.

3. Tutustu siihen, mitä syöt.

Usein tuntuu, että terveellisen syömisen opettelu vaatii valtavia ponnistuksia, mutta totuus on toinen. Kun ymmärrämme, mitä eri ruoat suolistossamme tekevät, näemme selkeämmin, mikä vaikutus pienillä valinnoilla on. Giulia Enders nostaa esimerkiksi pastan, joka tunnetaan epäterveellisenä hiilihydraattipommina. Pastastakin saa jo aavistuksen terveellisemmän, kun sen antaa jäähtyä kertaalleen ennen syömistä.

– Syömisen ajankohta voi määrittää, onko hiilihydraatti terveellinen vai ei, Enders sanoo.

– Kun esimerkiksi pastan antaa jäähtyä, sen sisältämä tärkkelys kiteytyy. Silloin ruoan sulamiseen menee pidempi aika ja se ruokkii useampia mikrobeja.

Tämä ei silti tarkoita, että pasta pitäisi jatkossa puputtaa kylmänä, vaan sen saa lämmittää uudestaan. Muutos on jo tapahtunut.

Kaikkea ruokatietoa ei tarvitse yrittää opetella kerralla. Kun on tottunut jäähdyttämään hiilihydraattilisäkkeet, voi siirtyä tutkimaan leipien kuitupitoisuuksia tai rasvojen laatuja.

4. Kakkaa oikein.

Ei ole aivan sama, miten pöntöllä istuu. Tavallisessa istuma-asennossa suolen loppupää kääntyy niin, että tuloillaan olevakaan uloste ei heti ensimmäisenä pyri ulos.

Luonnollisempi asento olisi kyykky, minkä takia tarpeet on monissa maissa totuttu tekemään lattiassa olevan reiän päällä. Pinnistelystä aiheutuvia peräpukamia ja muita vaivoja esiintyykin lähinnä ihmisillä, jotka käyttävät pyttyä.

Jos toimitusta siis haluaa helpottaa, kannattaa nostaa jalat pienen korokkeen päälle. Tällöin paksusuoli oikenee ja elimistö pääsee helpommalla.

5. Opi kuulostelemaan vatsaasi.

Jotta voi voida hyvin, on opittava kuuntelemaan kehon tuntemuksia. Enders kehottaa tarkkailemaan erityisesti, miltä vatsassa tuntuu pari tuntia ruokailun jälkeen: silloin suolisto alkaa päästä vauhtiin ja viestii löydöksistään eteenpäin.

Enders huomauttaa, että kipujen lisäksi myös väsymys tai koukuttuminen ovat huonoja merkkejä.

– Ravitsevan, terveellisen ruuan ei kuulu tuntua siltä, kuin joku olisi juuri humauttanut sinua kivellä. Jos syöt ravitsevaa ruokaa, tunnet olosi kylläiseksi pidempään.

Jos jokin ruoka-aine aiheuttaa joka kerta kipua, turvottaa tai vetää mielen uupuneeksi ja apeaksi, sen nauttimista on hyvä yrittää rajoittaa. Jos taas huomaat saavasi uutta energiaa ja voivasi hienosti tietyn aterian jälkeen, sitä on syytä käyttää jatkossakin.

Yksinkertaista, mutta vaatii pientä keskittymistä.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?