”Moni hyötyy jo yhdestä kerrasta” – tästä on kyse psykoterapeuttisessa kertakonsultaatiossa, jonka avulla lyhenisivät myös terapiajonot - Hyvä fiilis - Ilta-Sanomat

”Moni hyötyy jo yhdestä kerrasta” – tästä on kyse psykoterapeuttisessa kertakonsultaatiossa, jonka avulla lyhenisivät myös terapiajonot

Yhä useampi kaipaa apua mielenterveyden ongelmiin, mutta terapiajonot vain venyvät. Ongelmaan olisi tarjolla ratkaisu: psykoterapeuttinen kertakonsultaatio. Psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Ben Furmanin mukaan jo yksi terapiakerta voisi auttaa monia.

Psykoterapeuttisessa kertakonsultaatiossa terapeutti auttaa asiakasta hyödyntämään omia voimavarojaan.­

18.11. 16:00

”Minulla on omakohtainen kokemus siitä, kuinka yksi ainoa tapaaminen ammattilaisen kanssa selvitti vyyhdin, joka oli jo päässyt niin pahaan takkuun, että en uskonut siitä millään selviäväni.”

Näin kirjoitti Sikke Sumari Instagram-tilillään. Tekstillään hän kommentoi Helsingin Sanomissa perjantaina julkaistua mielipidekirjoitusta, jossa psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Ben Furman kertoo psykoterapeuttisesta kertakonsultaatiosta.

Mielenterveyspalvelujen kysyntä on kasvanut viime vuosina nopeasti, minkä myötä palvelut ovat ruuhkautuneet. Psykoterapeuteista on pula, eikä pitkäkestoista terapiaa ole tarjolla kaikille. Suomessa ratkaisuksi on ehdotettu muun muassa psykoterapian lisäresursointia, matalan kynnyksen lyhytterapiaa ja hoitotakuuta.

Toinenkin ratkaisu olisi, Furman sanoo: psykoterapeuttinen kertakonsultaatio.

Psykoterapeuttisen kertakonsultaation idea on nimensä mukaisesti se, että asiakas käy terapeutin luona kerran tai pari. Englannin kielessä käytetään termiä single session therapy tai walk-in clinic. Furman käyttää termiä psykoterapeuttinen kertakonsultaatio.

– Kertaterapia on hieman huono termi siksi, että joskus konsultaatiokäyntejä voi olla kaksi tai kolme, Furman kertoo Me Naisille.

 Entä, jos asiakas saisi tarvitsemansa avun jo ensimmäisellä tai toisella terapiakerralla?

Kertakonsultaatiossa sekä asiakas että terapeutti tietävät, että asiakasta yritetään auttaa jo parin konsultaatiokäynnin aikana. Se on täysin erilainen lähestymiskulma kuin millaisena terapiaa on totuttu ajattelemaan, Furman sanoo.

– Suomessa ensimmäiset terapiakäynnit ovat arviointikertoja. Arvioidaan, millaista työstämistä asiakkaan ongelmat vaativat, millainen hoito sopii ja onko kyseinen terapeutti sopiva juuri tälle asiakkaalle, Furman sanoo.

– Tuntuu, että ne arviointikerrat menevät usein vähän hukkaan. Entä, jos asiakas saisi tarvitsemansa avun jo ensimmäisellä tai toisella kerralla?

Tarjolla käytännöllisiä ratkaisuja

Usein terapiaan mennään sillä ajatuksella, että siellä käydään läpi koko elämä ja henkilöhistoria. Asiakkaalla ei välttämättä ole selkeää tavoitetta, vaan toiveena on yleisesti voida paremmin.

Kertakonsultaatiossa asiakas ja terapeutti asettavat käynnille selkeän tavoitteen. Asiakasta autetaan löytämään käytännöllisiä ratkaisuja johonkin tiettyyn, mieltä painavaan ongelmaan. Tapaaminen on usein kestoltaan pidempi kuin perinteinen terapiakäynti, esimerkiksi puolitoista tuntia 45 minuutin sijaan.

Konsultaatiossa terapeutti kysyy asiakkaalta pari olennaista kysymystä: Minkä asian toivot muuttuvan tämän käynnin seurauksena? Jos tästä keskustelusta olisi sinulle hyötyä, mistä huomaisit sen jo viikon tai viimeistään kuukauden kuluttua?

– Konsultaatiossa voidaan etsiä apua vaikkapa siihen, jos ei uskalla pitää esitelmää töissä, haluaisi hakeutua enemmän ihmisten seuraan tai parantaa välejä puolisoon. Jos on esimerkiksi esiintymiseen liittyviä pelkotiloja, terapeutti auttaa miettimään pieniä askelia siihen, miten pelkoa voisi helpottaa, Furman sanoo.

 Terapiasta ajatellaan helposti, että mene terapiaan, se parantaa sinut. Kertakonsultaatiossa ei ole kyse parantamisesta.

Psykoterapeuttisessa kertakonsultaatiossa olennaista on Furmanin mukaan se, että terapeutti auttaa asiakasta oivaltamaan, miten hän voi jatkaa eteenpäin omin avuin.

– Terapiasta ajatellaan helposti, että mene terapiaan, se parantaa sinut. Kertakonsultaatiossa ei ole kyse parantamisesta. Tarkoitus on auttaa ihmistä laatimaan itselleen toimintasuunnitelma eri apukeinoja hyödyntäen.

Apukeinoina käytetään asiakkaan omia voimavaroja, tukiverkostoa ja esimerkiksi kirjallisuutta sekä yhteiskunnan muita palveluita. Terapiatapaamisessa saattaa olla läsnä myös asiakkaan läheisiä, esimerkiksi ystävä, puoliso, tukihenkilö tai nuoren tapauksessa vanhempi.

Kertakonsultaation juju piilee kenties juuri sen konkreettisuudessa. Kun asiakas tietää, että hänen ongelmaansa yritetään löytää apua yhden tai parin käynnin aikana, hän todennäköisesti asennoituu konsultaatiokäyntiin tarmolla.

Moni hyötyy jo yhdestä käyntikerrasta

Ensimmäinen kirja psykoterapeuttisesta kertakonsultaatiosta julkaistiin jo 30 vuotta sitten. Tuolloin yhdysvaltalainen terveyspalveluyritys pani merkille, että merkittävä osa psykoterapiaan ohjatuista asiakkaista kävi terapeutin luona vain kerran tai pari ja jätti sitten hoidon kesken.

Kun tutkijat haastattelivat hoidon keskeyttäneitä asiakkaita, kävi yllättäen ilmi, että suurin osa heistä oli ollut niin tyytyväisiä saamaansa apuun, ettei kokenut tarvitsevansa enempää käyntejä.

– Sen myötä alettiin pohtia, että jos suuri osa asiakkaista joka tapauksessa käy terapiassa vain kerran tai pari, kannattaisiko heitä yrittää auttaa tehostetusti jo heti ensimmäisellä käynnillä, Furman kertoo.

 Tosiasia on se, että aika moni hyötyy ihan yhdestä tai parista terapiakerrasta.

Furman huomauttaa, että psykoterapeuttinen kertakonsultaatio ei ole terapiamenetelmä, vaan matalan kynnyksen palvelumuoto.

– Tarkoitus ei ole kilpailla siitä, mikä menetelmä on paras, vaan tarjota vaihtoehtoja. Kertakonsultaatio ei myöskään sulje muita hoitomuotoja pois, eikä se välttämättä riitä kaikille. Asiakas voidaan tarvittaessa ohjata jatkohoitoihin.

Ennen vanhaan ajateltiin, että jos ihminen keskeytti terapiakäynnit vain muutamaan kertaan, se johtui motivaation puutteesta. Osa ajattelee yhä niin. Suomessakin vallitseva ajattelutapa on, että terapiassa on käytävä säännöllisesti ja pitkään, jopa vuosien ajan. Se harmittaa Furmania.

– Tutkittu tosiasia on se, että aika moni hyötyy ihan yhdestä tai parista terapiakerrasta. Suomessa on alettu vasta nyt uskoa, että niin kutsuttu 10–20 käynnin lyhytterapia voisi auttaa. Jos sanoo, että jo 1–2 kertaa voisi auttaa, moni ei halua sitä uskoa.

Ratkaisu jonoihin ja terapiakammoon?

Psykoterapeuttisen kertakonsultaation liittäminen osaksi julkista palveluvalikoimaa olisi Furmanin mukaan äärimmäisen hyödyllistä monestakin syystä. Tärkein on se, että se purkaisi jonoja.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki on alkanut tarjota palveluseteleitä lyhytpsykoterapiaan. Furman huomauttaa, että sekin kattaa 10–20 käyntikertaa, mikä vaatii yhä paljon resursseja.

– Tällaisen avoimien ovien kertaterapian tarjoaminen sen sijaan voisi oikeasti purkaa jonot.

Toinen hyöty on se, että moni aiemmin terapiaa karttanut hakeutuisi avun piiriin. Furman kertoo italialaisesta kollegastaan, joka alkoi tarjota vastaanotollaan muutaman käyntikerran terapiaa. Uusia asiakkaita alkoi tulla valtavasti, etenkin miehiä.

– Monella on tarve hakea apua, mutta on hirveästi ihmisiä, jotka inhoavat ajatusta siitä, että pitäisi alkaa käydä joka viikko terapiassa mahdollisesti vuosien ajan. Siksi valtava ryhmä ihmisiä on löytänyt avun kertakonsultaatiosta.

 Ihmiset pelkäävät diagnooseja. Kertakonsultaatiossa sellaista ei aseteta.

Kolmas hyöty on Furmanin mukaan se, että kertaluonteisessa konsultaatiossa asiakkaiden tietoturva olisi parempi. Moni välttelee terapiaa, koska ei halua saada itselleen psykiatrista diagnoosia.

– Ihmiset pelkäävät diagnooseja. Ne haittaavat esimerkiksi vakuutusten saamista, jopa työnhakua. Lyhyissä terapioissa ei aseteta diagnoosia, ja se on etu monelle.

Osa on hiljattaisen Vastaamo-tapauksen myötä alkanut pelätä sitä, mitä tietoja omiin sairaskertomuksiin merkitään.

– Kertakonsultaatiossa ei käydä läpi koko elämää ja sukulaissuhteita, eikä siinä ei tarvitse tehdä kummoisempia merkintöjä asiakkaan papereihin.

Myös palvelumenetelmää kokeilleet terapeutit ovat Furmanin kokemuksen mukaan innoissaan siitä.

– Terapiatyö on raskasta. Jos terapeutti tekee tällaisia kertakäyntejä vaikkapa yhden päivän viikossa, työtaakka voi keventyä.

 Tällaisten palvelujen käyttöönotto vaatisi asennemuutosta.

Psykoterapeuttisen kertakonsultaation toteuttaminen edellyttää erityisosaamista, mutta ammattitaitoiset psykoterapeutit oppivat uuden ajattelu- ja lähestymistavan Furmanin mukaan melko lyhyellä täydennyskoulutuksella.

Erilaisia ratkaisuja jonojen purkamiseksi kehitetään Suomessa jatkuvasti. Kaikilla paikkakunnilla alkaa olla jonkinlaisia matalan kynnyksen terapiapalveluita, mutta ne leviävät Furmanin mielestä harmillisen hitaasti.

– Olen tehnyt 35 vuotta töitä sen eteen, että lyhytterapiat tulisivat Suomessa hyväksytyiksi, ja edelleen se herättää paljon vastustelua ja hymähtelyä. Tällaisten palvelujen käyttöönotto vaatisi asennemuutosta ja uudenlaista ajattelua sekä tiedon lisäämistä.

Luetuimmat

Tuoreimmat Me Naiset