Miksi ei tunnu onnelliselta, vaikka kaikki on hyvin? Se voi johtua kierteestä, jonka voi opetella pysäyttämään - Hyvä fiilis - Ilta-Sanomat

Miksi ei tunnu onnelliselta, vaikka kaikki on hyvin? Se voi johtua kierteestä, jonka voi opetella pysäyttämään

Onnen avaimia on etsitty niin kauan kuin on ollut ihmisiä, mutta onko niitä vieläkään löydetty?

12.9. 13:30

Keväällä oli taas syytä röyhistää rintaa. Suomi on maailman onnellisin maa kolmatta kertaa putkeen!

Mutta entä jos ei tunne itseään yhdeksi maailman onnellisimmista? Ei, vaikka YK sen vakuuttavasti ja uskottavasti osoittaakin.

Suomen hieno tulos YK:n vertailussa voi aiheuttaa yksilötasolla jopa paineita.

– Yksilö tietenkin itse määrittää miltä oma elämä tuntuu, ja onko se onnellista vai ei. Tällaisen tutkimustuloksen kuullessaan ihminen saattaa ajatella, että minunkin kuuluisi olla onnellinen, vaikka en olekaan, sanoo kasvatustieteen professori, vararehtori Satu Uusiautti Lapin yliopistosta.

Uusiautti on tutkinut yksilöiden hyvinvointia. Hän on tyytyväinen Suomen sijoitukseen, mutta muistuttaa, että laajat kansakuntia koskevat tutkimukset eivät välttämättä resonoi tavallisessa arjessa ja ihmisten kokemuksissa omasta onnellisuudestaan.

Jos olo on onneton muiden onnelliseksi oletettujen keskellä, saattaa käydä jopa niin, että tulee vielä onnettomammaksi.

Viheliäinen vertailu

Naapurin Lissulla on huomaavainen aviomies, reippaat lapset, nousujohteinen ura, täydellisesti sisustettu koti ja tip top ulkonäkö. Voi kunpa minäkin voisin olla yhtä onnellinen!

– Vertailu muihin on yksi suurimmista onnellisuutemme esteistä, kertoo videollaan Yalen eliittiyliopiston psykologian professori Laurie Santos. Hänen huippusuosittu kurssinsa ’The Science of Well-Being’ avautui keväällä verkkoversiona kenen tahansa suoritettavaksi.

Me mielellämme vertaamme itseämme muihin ihmisiin ja haluamme pärjätä heitä paremmin tunteaksemme olomme hyväksi. Tällaiset ajatusvinoumat ovat Santosin mukaan hyvin yleisiä. Siitä seuraa, että asetamme oman onnellisuutemme riippuvaiseksi toisten ihmisten tekemisistä.

Mittaamme onnea tikulla, jota ei ole tarkoitettu sen mittaamiseen.

Kuulostaa pelottavan tutulta.

Mutta mitä onnellisuus edes on? Elämään kuuluu väistämättä ylä- ja alamäkiä, eikä kukaan ei ole onnellinen koko ajan.

Psykologi, professori Ed Diener on tutkimuksissaan ehdottanut, että onnellisuuden sijasta puhuisimme henkilökohtaisesta hyvinvoinnista, sillä ihminen, joka voi hyvin, on väistämättä myös onnellinen.

Diener edustaa positiivisen psykologian suuntausta, joka ongelmien ja häiriöiden sijaan keskittyy ihmisten potentiaaliin ja kukoistukseen. Hänen mukaansa hyvinvointi koostuu esimerkiksi sosiaalisten suhteiden laadusta, omista vaikutusmahdollisuuksista, merkityksellisyyden kokemuksista ja positiivisista tunteista. Näiden avulla on mahdollista selviytyä elämän vaikeammistakin vaiheista.

Yksi Dienerin keskeisistä väitteistä on, että aidosti hyvinvoiva ihminen tuntee itsensä onnelliseksi riippumatta siitä, millaisena muut ihmiset hänen elämänsä kokevat.

Toisin sanoen onnellisuuden kannalta on täysin yhdentekevää, kuinka kadehdittavana tai nolona elämä ulospäin näyttäytyy.

Naapurin Lissu saattaakin oikeasti olla onneton, vaikka kaikki vaikuttaa ulkopuolisen silmään olevan täydellisesti. Ja jos hän on onnellinen, se ei ole pois kenenkään muun onnesta.

Miksi onni usein pakenee?

Huomaan ajattelevani, ovatko ihmisten omatkaan arviot onnellisuudestaan täysin luotettavia.

Tutkimustulosten perusteella eivät.

Yalen videoluennolla professori Santos latelee nimittäin vakuuttavaa näyttöä siitä, että me emme aina todellakaan tiedä, mitä tarvitsemme tullaksemme onnellisemmiksi. Me vain luulemme.

Santos kertoo tutkimuksesta, jossa kysyttiin ihmisiltä, mikä lisäisi heidän onnellisuuttaan. Vastausten kärkipäässä komeilivat esimerkiksi parempipalkkainen työ, uusi auto, hieno talo ja rakastuminen.

Kun näiden asioiden todellista vaikutusta sitten mitattiin, selvisi, että mikään edellä mainituista ei nostanut onnellisuutta pysyvästi. Uusi parempipalkkainen työ tai auto lisäsi onnellisuutta hetkeksi, mutta jo vuoden kuluttua onnellisuus oli laskenut takaisin samalle tasolle kuin aiemmin. Samoin kävi jopa rakkaudessa. Kahden vuoden kuluttua avioliiton solmimisesta onnellisuus oli laskenut avioliittoa edeltävälle tasolle.

 Mitä paremmin pärjäämme, sitä enemmän haluamme ja sitä kauemmas onni karkaa.

Satu Uusiautti tunnistaa ilmiön.

– Ihmisen on toisinaan vaikeaa erottaa halujaan tarpeistaan. Usein se, mitä haluamme, on jokin konkreettinen asia kuten vaikkapa uusi työ, mutta sisimmässämme tarvitsemme merkityksellisyyttä ja onnellisuutta. Uusi hieno työ ei välttämättä vastaa tähän tarpeeseen, ja se johtaa pettymykseen.

Tästä seuraa kierre. Kun saavutettu asia ei tuokaan onnea, jatkamme etsimistä aina vain kauempaa ja luulemme tarvitsevamme jatkuvasti enemmän.

Laurie Santos antaa videollaan esimerkin. Amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin palkan vaikutusta ihmisten onnellisuuteen. Jos vuosiansio oli 30 000 dollaria, ihmiset arvelivat, että he tulisivat onnellisiksi, jos palkka nousisi 50 000 dollariin. Kun tämä saavutettiin, samat ihmiset kokivat, että tulisivat onnellisiksi, jos saisivatkin 100 000 dollaria. Sen saavutettuaan onnen arveltiin tulevan, jos vuosipalkka olisi 250 000 dollaria.

Toisin sanoen mitä paremmin pärjäämme, sitä enemmän haluamme ja sitä kauemmas onni karkaa.

Onni löytyy läheltä

Jos onni ei löydy kaukaa, sen on oltava lähellä. Entä jos onnen avaimet olleet koko ajan käsissämme, mutta emme vain osaa käyttää niitä?

Palataan sivistyksen alkujuurille. Kreikkalainen filosofi Demokritos määritteli jo noin neljäsataa vuotta ennen ajanlaskun alkua onnen näin: ”Se on onnellinen, joka ei sure sitä mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on.”

Satu Uusiautti vahvistaa, että tässä ollaan jo oikeilla jäljillä. Hän on monien muiden positiivisen psykologian edustajien ohella tutkinut ihmisten yksilöllisiä vahvuuksia. Ajatus perustuu siihen, että kun löytää vahvuutensa ja hyödyntää niitä, ihminen tuntee tyytyväisyyttä ja merkityksellisyyttä – toisin sanoen onnellisuutta.

– Henkilökohtaiset vahvuudet ovat eri asia kuin vaikkapa lahjakkuudet, joita joko on tai ei ole. Kyse ei myöskään ole opituista taidoista. Henkilökohtaiset vahvuudet ovat osa jokaisen persoonaa, eli niitä löytyy ihan kaikilta.

– Vahvuuksia on monia erilaisia ja ne voivat liittyä vaikkapa huumoriin, sosiaalisiin taitoihin tai periksi­antamattomuuteen.

Uusiauttin mukaan omat vahvuudet on suhteellisen helppo hahmottaa, jos ihminen on jo itsekin huomannut, millaisen tekemisen äärellä on ikään kuin omimmillaan.

– Omat vahvuudet tulevat ilmi useimmiten tilanteissa, joissa tuntee syvää tyytyväisyyttä, helppoutta ja jopa flow’ta. Kokeakseen niitä kannattaa käyttää enemmän omia vahvuuksiaan. Silloin onnellisuus lisääntyy ihan oikeasti.

Meidän ei siis tarvitsekaan paikata vajeitamme tullaksemme onnellisemmiksi, vaan päinvastoin satsata vahvuuksiimme.

Yalen kurssilla professori Santos opettaa huomaamaan olemassa olevan onnen, sillä useimmilla sitä jo on. Tässä auttaa esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen asiois­ta, jotka ovat hyvin. Niihin keskittymisestä seuraa usein oivallus, että elämään ei välttämättä tarvitse saada mitään lisää voidakseen paremmin. Samaan asiaan auttaa se, että pysähtyy nauttimaan hyvistä hetkistä sen sijaan että mieli askartelisi jo tulevassa tehtävässä.

Myös perusteellisempi pysähtyminen eli meditointi ja hyvien tekojen tekeminen toisille ihmisille eli kiltteys ovat asioita, joiden on osoitettu lisäävän yksilöllistä onnellisuutta.

Monien eri tutkimusten perusteella läheiset ihmissuhteet ovat yksi tärkeimmistä onnellisuuden avaimista. Sen sijaan että kilpailisimme siitä, kuka menestyy parhaiten, olisi tärkeämpää, että tuntisimme kuuluvamme joukkoon. Sananlasku, jonka mukaan jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, näyttää siis pitävän paikkansa.

– Näyttää siltä, että vastavuoroiset sosiaaliset suhteet vaikuttavat paljon onnellisuuteen. Lisäksi vaikuttaa siltä, että toisiin ihmisiin suuntautuminen kohottaa merkittävästi onnellisuutta ja hyvinvointia, Satu Uusiautti vahvistaa.

Maailman onnellisin kansa

Päätän vielä kysyä asiaa Me Naisten lukijoilta: suomalaisilta – eli maailman onnellisimmilta – naisilta.

Naisten Facebookissa antamat vastaukset ovat pysäyttäviä. Käy ilmi, että kun menemme konkreettisten asioiden tasolle, onni todella löytyy aivan läheltä, omasta elämästä. Monilla on paitsi onnea, myös taitoa havaita se. Vastauksissa toistuvat kesään heräävä luonto, omat lapset, puoliso, ihanat työkaverit ja terveys.

Ne ovat aarteita, joista on syytä olla kiitollinen ja joiden menettäminen todella vähentäisi onnellisuutta.

Tähän liittyy yksi Laurie Santosin Yalessa opettamista tekniikoistakin. Jos ei muuten huomaa, miten paljon olemassa olevat asiat tuovat onnea, voi kuvitella, miltä tuntuisi menettää ne.

Aivan.

 Todellista onnea ei voi sysätä kenenkään muun vastuulle.

Suomalaisten naisten vastauksista voi huomata myös sen, että todellista onnea ei voi sysätä kenenkään toisen vastuulle. Se on omissa käsissä.

”Onni on sisäistä tyyneyttä ympärillä vallitsevasta tilanteesta riippumatta. Onnea on, että reissussa ollessa tulee ikävä lapsia. Se on iso osoitus siitä, että vaikka arki tuntuisi rankalta, kaaokselta, vaatimuksilta ja lankojen käsissä pitämiseltä, silti se on se, mitä ei pois vaihtaisi.”

”Onni on osata kaivaa jokaisesta päivästä jotain hyvää ja mieltä ilahduttavaa.”

YK:n onnellisuusraportissa suomalaisten onnellisuutta on selitetty esimerkiksi bruttokansantuotteella, vapaudella tehdä valintoja, vähäisellä korruptiolla, ympäristön puhtaudella, tasa-arvolla ja luottamuksella. Kuulostaa kaukaiselta.

Mutta myönnettävä se on. Vaikka ne eivät yksin riittäisikään avaimeksi onneen, ne kuitenkin mahdollistavat sen, että voimme nauttia juuri siitä mitä elämässämme on. On helpompi käyttää energia kaikkein tärkeimpiin juttuihin, kun perusta on kunnossa. Kuten yksi lukijoista kirjoittaa:

”Onni on iloa jokapäiväisistä asioista – terveydestä, perheestä, kodista, luonnosta, ruoasta, ystävistä. Lämmin tuulenvire, valoa luova aurinko, vastaantulijan tervehdys, ystävän hymy, rakkaan halaus, lähikirjastosta lainattu kirja.”

Me todella taidamme olla maailman onnellisin kansa. Kunhan vain tajuamme sen.

Luetuimmat

Tuoreimmat Me Naiset