Ekstro- ja introvertin aivot himoitsevat eri kemikaaleja – psykologi selittää, miten tämä näkyy käyttäytymisessä - Hyvä fiilis - Ilta-Sanomat

Ekstro- ja introvertin aivot himoitsevat eri kemikaaleja – psykologi selittää, miten tämä näkyy käyttäytymisessä

Ektroverttien aivot ovat herkempiä mielihyvähormonina tunnetulle dopamiinille kuin introverttien. Tämä selittää osittain sitä, miksi ekstro- ja introvertit suhtautuvat ympäristöönsä ja muihin ihmisiin niin eri tavalla.

Ihmiset on harvoin selkeästi joko ektro- tai introverttejä. ”Piirteet voivat vaihdella ja ilmetä eri tavoin eri tilanteissa ja muuntua elämänkokemuksien myötä”, psykologi Jari Lipsanen sanoo.­

11.9. 10:30

Millaisia ajattelet ekstroverttien olevan? Ehkä vauhdikkaita, impulsiivisia ja sosiaalisia persoonia?

Moni voisi kuvitella, että eloisien ekstroverttien aivot käyvät jatkuvasti ylikierroksilla. Toiset yhdistävät ulospäinsuuntautuneisuuden tyhjäpäisyyteen.

Kummatkin oletukset menevät pieleen.

Kaiken takana on dopamiini

Useissa tutkimuksissa on voitu osoittaa, että ekstroverttien ja introverttien välinen ero johtuu siitä, että näiden ihmistyyppien aivoissa eri välittäjäaineiden toiminta on erilaista.

Ekstroverttien aivot ovat huomattavasti herkemmät dopamiini-nimiselle välittäjäaineelle kuin introverttien. Tämä mielihyvä- ja palkitsemishormonina tunnettu välittäjäaine aktivoituu ekstroverteillä helpommin, ja sen vuoksi he kokevat ihmiskontaktit ja uudet jännittävät kokemukset kutkuttavina palkintoina.

– Ulospäinsuuntautuneilla ihmisillä yksi keskeisimmistä välittäjäaineista on dopamiini, joka vaikuttaa aivojen palkitsemisjärjestelmässä ja on ratkaiseva esimerkiksi riippuvuuksien synnyssä, tietää psykologi ja Helsingin yliopiston psykologian yliopisto-opettaja Jari Lipsanen.

– Dopamiinin määrissä ei ole ulos- ja sisäänpäin suuntautuvilla ihmisillä juurikaan eroja. Ne palkitsemisjärjestelmät, joissa dopamiini kulkee, ovat heillä vain erilaiset, Lipsanen täsmentää.

Erot dopamiinin toiminnassa ja mielihyvän lähteissä selittävät melko paljon sitä, miksi ekstrovertit ja introvertit suhtautuvat ympäristöönsä ja muihin ihmisiin hyvin eri tavoin.

Ulospäinsuuntautuneen ihmisen aivot siis saavat parhaiten virtaa ja hyvää oloa ulkoisen ympäristön virikkeistä: ekstrovertti nauttii eniten saadessaan heittäytyä antaumuksella sosiaalisiin tilanteisiin.

Introvertin aivot suosivat rauhoittumishormonia

Samassa tilanteessa, jossa ekstrovertti saa mielihyvää tuottavan palkintonsa, introvertti sen sijaan väsyy, hermostuu ja käpertyisi mieluiten kotisohvalle.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö kemiat hyrräisi myös introvertin aivoissa.

Lipsanen kertoo, että verrattuna suulaampiin kavereihinsa, introverteillä erittyy herkemmin puolestaan asetyylikoliini-nimistä välittäjäainetta.

– Asetyylikoliini saa ihmisen rauhoittumaan, vetäytymään omiin ajatuksiin ja keskittymään pitkäkestoiseen toimintaan, Lipsanen sanoo.

– Sen sijaan ekstrovertillä tämä rauhoittumishormoni ei toimi yhtä tehokkaasti ja tuota samanlaista mielihyvää kuin ulkoisesta ympäristöstä saadut virikkeet.

Pulmana joko–tai -ajattelu

Ekstro- ja introverttien välinen kuilu tuntuu kiinnostavan ihmisiä aina vain enemmän.

Lipsanen kertookin, että tutkimuspiireissä on onnistuttu havaitsemaan persoonallisuustyyppien välillä muitakin fysiologisia eroavaisuuksia: introverteilla ja ekstroverteillä on vaihtelua hermostojärjestelmissä ja siinä, millä aivoalueilla veri virtaa vikkelimmin.

Lipsanen kuitenkin painottaa, että ulos- ja sisäänpäin suuntautuneiden henkilöiden välisiä eroja tulisi tarkastella aina vain keskiarvoina, eikä yksittäisiä tutkimustuloksiakaan ole aina uskominen.

– Harvemmin ihmiset asettuvat vain jompaankumpaan persoonallisuustyyppiin, vaan ekstro- ja introvertit piirteet voivat vaihdella ja ilmetä eri tavoin eri tilanteissa ja muuntua elämänkokemuksien myötä.

– Myös se, onko ekstroverttia vai introverttia tyyppiä, ei välttämättä lopulta heijastu ihmisen käyttäytymiseen. Moni artisti esimerkiksi on kertonut olevansa introvertti, vaikka nauttiikin esiintymisestä suurille yleisöille, Lipsanen huomauttaa.

Luetuimmat

Tuoreimmat Me Naiset