Anna kärsi vatsavaivoista pitkään – sitten hän teki oivalluksen, jonka ansiosta olo parani huomattavasti

Anna kärsi pitkään epämääräisistä vatsavaivoista. Sitten hän alkoi kiinnittää huomiota siihen, että saa riittävästi kuitua. Se kannatti.

Pari täysjyväleipää avokadolla ja aimo osuus päivän kuitutarpeesta on jo kuitattu.

5.9.2020 12:30

Olen jo pari vuotta kärsinyt erinäisistä vatsaongelmista. Isoin harmi on ollut jatkuvasti turvonnut olo. Vähintään viikoittain, välillä jopa päivittäin olo on ollut yhdellä sanalla sanoen tukala.

Välillä on ollut hieman parempia kausia, mutta sitten ongelmat ovat taas palanneet. Syön pääasiassa perusterveellistä, monipuolista sekaruokaa ja liikun päivittäin. Herkuttelen toki jonkin verran, mutta esimerkiksi eineksiä ja pikaruokaa ei kulu juuri lainkaan. En myöskään ole tehnyt mitään suuria ruokavaliomuutoksia, jotka voisivat selittää vaivoja.

Jossain vaiheessa tuskastuin tilanteeseen niin paljon, että hakeuduin lääkärin pakeille, mutta mitään selitystä ei löytynyt. Niinpä olen kärsinyt hiljaa.

Paitsi, että vatsa itsessään on tuntunut kurjalta, olo on usein ollut sen verran epämiellyttävä, että olen joutunut liikunnassakin himmailemaan. Monesti pelkkä kävely on tehnyt sen verran tiukkaa, että minun on pitänyt suosiolla hylätä ajatus juoksulenkistä.

Lisäksi alituinen turvonnut olo vaikutti itsetuntooni. On vaikea tuntea oloaan mukavaksi tai kauniiksi, kun vatsa tuntuu siltä kuin olisi niellyt täyteen puhalletun rantapallon.

Tänä kesänä kuitenkin koin oivalluksen, jonka myötä vaivat ovat helpottaneet. Lamppu pääni päällä syttyi, kun haastattelin kesäkuun lopulla ravitsemusterapeutti Kirsi Englundia täysjyväviljojen hyödyistä. Englund kuvaili juuri sellaisia epämääräisiä vatsavaivoja, joista tunnistin itseni, ja kertoi, että syynä voi olla, ettei ravinnosta saa tarpeeksi kuitua.

Selvää kuidun määrästä

Oivalluksen jälkeen kysyin itseltäni, saankohan minä tarpeeksi kuitua. En ole karsinut ruokavaliostani esimerkiksi viljoja, joten en ollut tullut ajatelleeksi, että ongelmien syy voisi olla kuidun määrässä.

Niinpä otin ensi töikseni selvää, kuinka paljon kuitua tulisi saada (25–35 grammaa vuorokaudessa). Koska en ole koskaan tuijottanut ravintosisältöjä sen kummemmin, aloin yksinkertaisesti laskea yhteen päivän aikana syömieni ruokien kuitumäärät, jotta näkisin, täyttyykö saantisuositus. En siis ensin muuttanut syömisiäni mitenkään.

Joinain päivinä kuidun tarve täyttyi helposti, mutta toisina määrä jäi huomattavasti alle suosituksen.

Laillistettu ravitsemusterapeutti Katri Suhonen Ravistamolta kertoo, etten ole tässä yksin: suomalaiset saavat keskimäärin liian vähän kuitua.

– Suomalaisten saanti pyörii päivätasolla noin 20 gramman hujakoilla, hän sanoo.

Jos kuitua ei saa riittävästi, voi seurauksena olla monenlaisia oireita. Niistä yleisin on Suhosen mukaan ummetus, johon voi liittyä myös turvotusta ja kipuja suoliston alueella.

Oireiluni saattoi siis hyvinkin johtua liian vähäisestä kuidun saannista.

– Toki epämääräiset vatsaoireet voivat johtua monesta muustakin syystä, mutta kyllä kuitu on melko olennainen osa vatsan hyvinvointia.

Suhonen tosin lisää, ettei ole maailmanloppu, jos kuidun saanti yksittäisinä päivinä jää hieman alle tavoitteen. Olennaista on, että suositus pääsääntöisesti täyttyy.

– Vaikutus riippuu siitä, kuinka vähäiseksi kuidun saanti niinä satunnaisina päivinä jää. Jos jonakin päivänä saa 15 grammaa kuitua, se ei todennäköisesti aiheuta vatsaoireita, jos pääsääntöisesti saa kuitua noin 30 grammaa päivässä.

Lähtökohtaisesti kannattaa silti pyrkiä saavuttamaan vähintään suositusmäärä, varsinkin jos vatsan kanssa on ongelmia.

Parempaa oloa kohti

Havaintoni myötä aloin kiinnittää tietoisesti huomiota siihen, että vähintään 25 grammaa tulisi täyteen joka päivä. Laskemisessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Fineli-tietopankista tuli minulle uskollinen apuri.

En ole joutunut kokeilun seurauksena tinkimään mistään tai tekemään mitään isoja muutoksia. En ole pudottanut ruokavaliostani mitään pois, enkä lisännyt siihen mitään. Ja koska minulle on tärkeää, että myös nautin ruoasta, en ole edes vaihtanut pastoja ja riisejä täysjyväversioihin, jotka eivät yksinkertaisesti maistu minulle.

Sen sijaan olen satsannut tarvittaessa niihin kuitupitoisiin syötäviin, joista joka tapauksessa tykkään, ja joita minun tulee muutenkin usein syötyä. Yllätyksekseni täysjyväleivän ja myslin lisäksi sellaisia ovat olleet esimerkiksi avokado, päärynä ja maissi.

Nyt, pari kuukautta myöhemmin, voin sanoa, että olo on helpottunut huomattavasti. En sano, etteikö minulla enää ikinä olisi minkäänlaisia vatsavaivoja, mutta uskon, että niin on jokaisella meistä joskus. Kaiken kaikkiaan jatkuva turpea ja tukala olo on kuitenkin pysynyt loitolla, ja se tuntuu pitkän tuskailun jälkeen huojentavalta.

Ravitsemusterapeutti Katri Suhonen vahvistaa, että muutos voi tosiaan olla kuitukokeiluni ansiota.

Hän lisää, että jos tämänkaltainen ruokavaliomuutos ei helpota pitkään jatkuneita oireita, kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Silloin voidaan varmistaa, ettei kyse ole mistään vakavammasta.

Minun tapauksessani yleisvointi parani näin. Oloni on ollut sekä fyysisesti että henkisesti huomattavasti parempi. Enää juoksulenkkejä ei ole jäänyt väliin vatsan takia. Illat eivät kulu murehtien, sairastanko tietämättäni jotain, tai että vatsani olisi muka paisunut jotenkin tolkuttomasti.

Ja vaikka muutos ei oikeastaan ole vaikuttanut ulkomuotooni mitenkään, fyysisesti parempi olo on palauttanut myös itsetuntoni kohdilleen. Kun vatsa ei koko ajan muistuta olemassaolostaan, ei sitä tule myöskään ajatelleeksi.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?