Kun Emilia sai kymppejä koulussa, hän valehteli saavansa kaseja – kateuden kohteena oleminen voi aiheuttaa huijarisyndrooman ja ajaa uupumiseen - Hyvä fiilis - Ilta-Sanomat

Kun Emilia sai kymppejä koulussa, hän valehteli saavansa kaseja – kateuden kohteena oleminen voi aiheuttaa huijarisyndrooman ja ajaa uupumiseen

Kateuden kohteena oleminen voi tuntua yllättävän ikävältä. Sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti Emilia Kujala kertoo, mistä se johtuu.

Kadehdittuna oleminen voi johtaa jopa uupumukseen, kertoo psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi Emilia Kujala.­

31.8. 16:00

Kateutta pidetään nolona ja ikävänä tunteena. Harvasta tuntuu mukavalta, kun tajuaa olevansa kateellinen kaverille tai puolitutulle.

Harvemmin puhutaan siitä, että kateus voi olla yllättävän vaikea ja kipeä tunne myös kateuden kohteelle.

Sitä se kuitenkin on, kertoo sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti Emilia Kujala. Hänen kirjansa Tunteella – Kateus ilmestyi 14. elokuuta.

Kateuden kohteeksi saattaa joutua, kun pääsee osalliseksi jostakin, mitä myös muut tavoittelevat. Esimerkiksi kehujen saaminen koulussa tai työpaikalla voi herättä kateutta.

Emilialla on omakohtaista kokemusta kateuden kohteena olemisesta jo lapsuudesta. Hän on aina ollut hyvä koulussa, mutta oppi peittelemään sitä varhain, koska ei halunnut muiden olevan kateellinen itselleen.

– Minulle oli tärkeää saada hyviä numeroita, ja tein paljon töitä koulumenestyksen eteen. Sosiaalisen statuksen näkökulmasta ei kuitenkaan ollut siisti juttu olla hyvä koulussa, Emilia sanoo.

Kun kaverit kyselivät, minkä numeron Emilia sai kokeesta, hän ei kehdannut kertoa saaneensa kympin ja valehteli numeronsa alaspäin.

– Aluksi yritin olla puhumatta numeroista, mutta kun muut kuitenkin niistä kysyivät, kerroin saaneeni kasin. Sitä pidettiin normaalina arvosanana, Emilia muistelee.

 Kateus on meille uhka, koska kateuden kohteena oleminen tarkoittaa, että joudumme pois porukasta.

Varsinkin lukioaikana Emilian koulumenestys alkoi erottua joukosta. Häntä hävetti, kun opettaja luki ääneen hänen tekstejään. Emilian saama huomio johti siihen, että hän joutui muutamien tyttöjen silmätikuksi.

– Esimerkiksi juoruilu ja pahan puhuminen selän takana voivat olla kateuden ilmentymiä.

Vasta yliopistossa Emilia oppi olemaan häpeämättä hyviä arvosanojaan.

– Siellä ympärillä oli ihmisiä, jotka olivat myös hyviä koulussa. Silloin lakkasin pelkäämästä, että joutuisin kadehdinnan kohteeksi ja sen vuoksi lauman ulkopuolelle.

Huijarisyndrooma ja uupumus

Emilia kertoo, että kadehtimisen kohteena oleminen voi saada aikaan huijarisyndrooman. Kun hän sai koulussa hyviä arvosanoja, luokkatoverit naljailivat niiden johtuvan siitä, että Emilian äiti oli opettaja.

– Minulle sanottiin, että odotapa, kun kirjoitat ylioppilaaksi ja haet yliopistoon, niin et pärjääkään. Pian aloin itsekin ajatella, että olen ihan paska, mitä minä oikein esitän, oikeasti tiedä mistään mitään.

Emilian kohdalla huijarisyndrooma johti uupumukseen työelämässä.

– Minulla oli koko ajan olo, etten ole älykäs, vaan olen menestynyt vain sattumalta tai siksi, että ihmiset pitävät minusta. Olin kuitenkin oppinut pärjäämään yksin, enkä uskaltanut pyytää apua, vaikka sitä tarvitsin. Kun ei voi töissä tukeutua keneenkään vaan selvittää kaiken itse, sitä uupuu pidemmän päälle.

Miksi kateuden kohteena oleminen sitten tuntuu niin vaikealta?

– Kateudessa on kyse sosiaalisesta vertailusta. Kun joku kadehtii, hän pitää toista erilaisena kuin itseään. Ei välttämättä parempana, mutta kateuden kohteella on jotain, mitä itseltä puuttuu tai mitä itseltään on kieltänyt, Emilia selittää.

Kateutta on sekä haitallista että hyödyllistä. Hyödyllinen kateus inspiroi. Haitallista kateutta kokeva saattaa puolestaan käyttäytyä tuhoisasti kateuden kohdetta kohtaan ja pyrkiä sulkemaan tämän ulos joukosta.

– Psykologisesti haitallinen kateus on meille uhka, koska kateuden kohteena oleminen tarkoittaa, että joudumme pois porukasta. Kadehditulle tulee olo, että hän erottuu laumasta. Meillä kaikilla on tarve tulla nähdyksi riittävän samanlaisena kuin muutkin.

 Kun kuulin, että hän oli kadehtinut minua, kiusaannuin ja olisin halunnut vaihtaa puheenaihetta.

Emilia kertoo, että kirjaa tehdessään eräs hänen haastateltavistaan kertoi heti haastattelun alkuun kadehtineensa Emiliaa. Kateus oli tuottanut kyseiselle henkilölle kärsimystä ja helpottanut vasta, kun hän oppi tuntemaan Emilian paremmin.

– Kun kuulin, että hän oli kadehtinut minua, kiusaannuin ja olisin halunnut vaihtaa puheenaihetta. Seuraavaksi huomasin keksiväni argumentteja sen puolesta, miksi olen ihan tavallinen tyyppi, eikä minua tarvitse kadehtia. Kerroin mokailuistani ja yritin todistaa olevani hänen kanssaan samanlainen kertomalla, että kadehdin itsekin muita.

Onko kateus erityisen vaikeaa suomalaisille?

Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu se, että omista saavutuksista tai omaisuudesta ei pidetä meteliä. Haluamme olla nöyriä, ja odotamme sitä myös muilta. Sen todistavat jo sanonnat: Kel onni on, se onnen kätkeköön.

Liittyykö suomalaisten itsensä vähättelyyn ajatus siitä, että emme halua muiden olevan meille kateellisia?

– Varmasti tässä on jotain kulttuuristakin. Eräs amerikkalainen kolleegani kehui kerran mekkoani. Ensimmäinen reaktioni oli, että tämähän on kirpparilta ostettu vanha rytky. Hän oli aivan pöyristynyt ja ihmetteli, että miksi te suomalaiset ette osaa sanoa vain, että kiitos, Emilia nauraa.

Moni Emilian haastattelema pohti paljon sitä, miten juoruilu liittyy kateuteen. Pikkupaikkakunnilta tulevat kertoivat, että juoruilu oli heidän kylällään olennainen tapa kohdata toinen ihminen.

– Juoruilu on sosiaalista liimaa. Sen avulla luodaan ryhmähenkeä, ajatus meistä ja sitten niistä toisista, joista juoruillaan. Kateuden kohteena oleminen voi tuntua vaikealta, koska emme halua, että meistä puhutaan selän takana.

Nöyristelyn perinne murtuu

Emilia tunnistaa piirteen myös itsessään. Hän meni hiljattain naimisiin ja huomasi pohtivansa, voiko kertoa asiasta Instagram-kanavallaan, jolla hän yleensä puhuu vain työhönsä liittyvistä asioista.

– Ajattelin, että joku saattaisi olla kateellinen tai kommentoida jotain ikävää. Mutta seuraajistani olikin ihanaa, että kerroin jotain henkilökohtaista itsestäni. Kuvitelemme helposti, että meidän on peiteltävä tiettyjä asioita, mutta se ei välttämättä pidä aina paikkaansa.

 Uskallammeko tulevaisuudessa olla ylpeitä itsestämme silläkin uhalla, että joku tulla kateelliseksi?

Nöyristelyn perinne saattaakin olla pikku hiljaa muuttumassa. Nuorilta omasta menestyksestä iloitseminen ja itsen esiin tuominen käy luontevammin kuin aiemmilta sukupolvilta. Myös sosiaalisten ryhmien ja paikkakuntien välillä on eroja siinä, kuinka helposti saavutuksista puhutaan.

– On kiinnostavaa nähdä vaikkapa 30 vuoden päästä, mitä nöyristelyn kulttuurille on tapahtunut. Pidämmekö yhä arvossaan sanontoja onnen kätkemisestä, vai uskallammeko olla ylpeitä itsestämme ja tekemisistämme silläkin uhalla, että joku tulla kateelliseksi?

Terve ja aito ylpeys omista saavutuksista on oikeastaan kateuden vastavoima, Emilia huomauttaa. Sitä voi ja kannattaa harjoitella, jos haluaa tulla toimeen kateuden tunteiden kanssa. Autenttinen ylpeys voi auttaa myös kateuden kohteeksi joutuvaa.

– Eräässä tutkimuksessa esimerkiksi huomattiin, että kun joku tunnustaa ja tunnistaa somessa oman osaamisensa ja on nöyrä muttei nöyristele, hän herättää hyödyllistä, inspiroivaa kateutta haitallisen sijasta.

Luetuimmat

Tuoreimmat Me Naiset