Tuhannen taalan kysymys: miksi liikkeelle lähteminen on usein niin vaikeaa?
– Pelkkä tieto liikunnan positiivisista terveysvaikutuksista ei aina kannusta treenaamaan. Jonkinlainen motivaatio on kuitenkin välttämätön edellytys liikkumiselle, muistuttaa liikuntaepidemiologian dosentti Sari Aaltonen.
– Sisäisesti motivoitunut seuraa omia mielenkiinnon kohteitaan, tuntee nautintoa ja osaamisen iloa liikkuessaan.
Kipinän säännölliseen liikuntaan voi synnyttää myös oman terveyden horjuminen, halu selvitä sairaudesta tai ainakin pärjätä sen kanssa.
Liikuntalääketieteen dosentti Katriina Kukkonen-Harjula uskoo, että rutiinit ovat avain säännölliseen liikuntaan. Kun lyhyen kävelyn tai minijumpan tekee aina jossain tietyssä tilanteessa, se juurtuu helpommin tavaksi. Liikkeelle lähteminen on vaivattomampaa, sillä oma ajattelukin kääntyy kannustavaksi ja ratkaisukeskeiseksi.
– Silloin ei pähki, voiko sateessa pyöräillä, vaan millaiset varusteet sitä pyörälenkille tarvitsee, Kukkonen-Harjula toteaa.
Kahvitauolla kävelylle
Hyvä keino on merkitä liikuntahetket kalenteriin. Silloin energiaa ei kulu sen miettimiseen, lähdenkö tänään vai huomenna.
Miten rutiini sitten syntyy?
Kukkonen-Harjula ehdottaa, että etätyöläinen voi totutella tekemään pikku kävelyn ennen iltapäivän kahvitaukoa ja läsnätyöläinen kiipeämään lounaalta portaita pitkin työpisteelle. Illalla kotona voi vaikka venytellä televisiota katsoessa.
– Päivän treenin voi pilkkoa pieniin osiin ja liikkua monessa välissä.
Soimaamisen sijaan katse huomiseen
Nykyelämän hektisyys ja digitalisoituminen veltostavat. Kiireessä tulee hypättyä autoon ja suunniteltu jumppatunti voi jäädä ylitöiden jalkoihin. Jos treeni jää väliin, siitä ei kannata soimata itseään vaan ajatella, että teen sen sijaan pienen kävelylenkin ja menen jumppaan ensi kerralla.
Liikunnan voisi Kukkonen-Harjulan mukaan rinnastaa terveelliseen syömiseen. Joka päivä tulee tehtyä monta fiksua ruokavalintaa, miksi ei liikuntavalintaakin?
Liikunta hoitaa kaikkia kansansairauksia
Motivaatiota kannattaa hakea myös terveydestä.
Liikunnalla voi ehkäistä ja hoitaa monia sairauksia: tyypin 2 diabetesta, sepelvaltimotautia, kohonnutta verenpainetta, astmaa, keuhkoahtaumatautia, nivelrikkoa, nivelreumaa, sydämen vajaatoimintaa, niska- ja alaselkävaivoja sekä masennusta. Näin sanovat lukuisat tutkimukset.
– Esimerkiksi liikuntapainotteinen sydänkuntoutus vähentää sydänkuolemia noin 30 % enemmän verrattuna tavanomaiseen jatkohoitoon. Liikunta ehkäisee myös aivoinfarktien aiheuttamia kuolemia, ja siksi se onkin keskeinen osa aivoinfarktipotilaiden kuntoutusta, toteaa Katriina Kukkonen-Harjula.
Joskus liikunta voi jopa korvata lääkkeet.
– Kestävyysliikuntaharjoittelu vähentää kohonnutta lepoverenpainetta viitisen elohopeamillimetriä. Muutos on lähes yhtä suuri kuin yhdellä verenpainelääkkeellä, kertoo Kukkonen-Harjula.
Voit kerätä treenin pienissä pätkissä
Uusimpien liikkumissuositusten mukaan sydämen sykettä kohottavaa liikettä eli reipasta liikkumista olisi hyvä olla viikon mittaan vähintään 2 tuntia 30 minuuttia. Samat terveyshyödyt saa puolet lyhyemmässä ajassa, jos liikkumisen teho on rasittavaa. Silloin riittää siis 1 tunti 15 minuuttia viikossa.
Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta tehoaa myös pienissä pätkissä. Kaikki parinkin minuutin mittaiset pyrähdykset ovat hyvästä.
Treenin voi tehdä salilla, mutta myös kotijumppa on aloittelijalle hyvä.
Juttu on julkaistu alun perin Hyvä Terveys -lehdessä vuonna 2018.
