Levi, Ruka vai Himos? Listasimme 5 suositun hiihtokeskuksen plussat ja miinukset

Hiihtolomien alku on aivan ovella. Vertailimme Ylläksen, Levin, Rukan, Tahkon ja Himoksen rinne-, latu- ja after ski -tarjonnan.

Maittaisiko loma Suomen hiihto- ja laskettelukeskuksissa?

19.2.2022 13:00

LEVI, Kittilä

Suomen vilkkain laskettelukeskus herää talvisin pieneksi kaupungiksi. Vuodessa vierailijoita on peräti 750 000, ja läheiselle Kittilän kentälle pääsee tavallisesti suorilla lennoilla ympäri Eurooppaa.

Levitunturi kohoaa Kittilässä 170 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen. Huippu on 530 metrissä. Naapurikeskus Ylläs on niin lähellä, että uuttera sivakoitsija voi hiihtää noin 60–70 kilometrin päivälenkin.

Rinteet ovat pitkät.

Hiihtokeskus hellii laskettelijoita. Rinteet ovat pitkät ja korkeuserot suomalaisittain suuret. Levi Black -rinteessä on pujoteltu alppihiihdon maailmancupin osakilpailussa vuodesta 2006. Kaksi Suomen neljästä gondolihissistä sijaitsee Levillä.

Suuri talviurheilukeskus on tunnettu after ski -tunnelmastaan ja autottomasta keskustastaan. Keskuksesta löytyy tekemistä, vaikka hiihtojalkaa ei vipattaisi. Moottorikelkka-, patikointi- ja fatbike-reittien lisäksi Levillä on muun muassa suuri kylpylä ja keilahalli.

World Ski Awards on valinnut Levin Suomen parhaaksi hiihtokohteeksi 2020 ja 2021.

Lue lisää: Muutakin kuin biletystä! 12 vinkkiä rauhalliseen lomaan Levillä

FAKTAT

Rinteet: 43

Latuja: 230 km

+ Paljon ravintoloita ja yöelämää

+ Pitkät, monipuoliset runsaat rinteet

+ Todella paljon eri aktiviteetteja hiihtämisen vaihtoehtona

+ Paljon valinnanvaraa majoituksessa

+ Kansainvälinen

+ Lentämällä helppo kohde

+ Hiihtokoulu lapsille ja aikuisille

+ Lapsille 10 rinnettä ja paljon muuta tekemistä

– Pitkiä siirtymiä rinteiden välillä, lumilautailijalle hankalia

– Paljon porukoita, ei niinkään rauhaa rakastavalle

Matkailijoita ja laskettelijoita Levin laskettelu- ja hiihtokeskuksessa 19. joulukuuta 2021.

Moottorikelkkailija Levitunturin laella. Taustalla kohoaa Pallastunturi.

YLLÄS, Kolari

Suomen eteläisin suurtunturi sijaitsee 115 kilometriä napapiirin pohjoispuolella. Huippu on 719 metrissä, ja tunturin laelta näkee yli sadan kilometrin päähän.

Ylläs on pitkien rinteiden kohde. Siellä sijaitsevat Suomen pisimmät, yli kolmikilometriset rinteet. Yli kahden kilometrin rinteitä on kahdeksan ja yli kilometrin mittaisia rinteitä kolmisenkymmentä.

Latuverkosto on Suomen parhaimpia.

Olosuhteet ovat oivat myös maastohiihtoon. Latuverkosto on Suomen parhaimpia ja kulkee osin Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Latujen varrella on parisenkymmentä erämaakahvilaa.

Tunturin pohjoispuolella sijaitsee Äkäslompolon kylä ja eteläpuolella Ylläsjärven. Äkäslompolo on latuverkostoltaan Suomen kärkeä ja tunnelmaltaan loistava rauhallista lomaa kaipaavalle. Ylläsjärvi taas on enemmän laskettelijoille suunnattu kohde.

Tunturiin kupeessa on Pallas-Yllästunturin kansallispuisto. Yöjunalla pääsee 35 kilometrin päähän Kolariin, ja auton voi ottaa junaan mukaan.

FAKTAT

Rinteet: 63

Latuja: 330 km

+ Pitkät ja leveät rinteet, myös lumilautailijat kiittävät

+ Hyvät paikat perheen pienimmille: maksuton sisäleikkipaikka

+ Äkäslompololla Suomen laajin latuverkosto, hiihtäjän paratiisi

+ Äkäslompolo on hyvä rauhaa hakevalle

+ Ylläsjärvi sopii hyvin perheille jotka haluavat viettää aikaa rinteessä

+ Ylläsjärven puolella vauhdikkaita iltapaikkoja

+ Hiihtokoulu lapsille ja aikuisille

+ Loivia rinteitä lapsille molempien kylien puolella

– Tunturi on korkeutensa takia tuulinen

– Hissit pääosin ankkureita, yksi gondoli, vähän tuolihissejä

– Kaksi kylää erillä toisistaan, ei kylätunnelmaa

– Monesta majoituspaikasta pitää mennä bussilla rinteeseen

– Ylläsjärven puolella ollessa mökit ja ruokakaupat melko kaukana, vaikea pärjätä ilman autoa

Lue lisää: Ranskalainen mies meni paniikkiin, erään britin vierailulla oli uskomattomat seuraukset – hotellia Lapissa pitävät Sirly ja Heidi kertovat hauskimpia kohtaamisia turistien kanssa

Ylläksellä piisaa laskettavaa.

Vapaalaskijat ihailevat yöttömän yön auringonnousua Yllästunturissa 28. toukokuuta 2020. Yleensä laskettelukausi päättyy Ylläksellä toukokuun alussa.

RUKA, Kuusamo

Suosittu hiihtokeskus sijaitsee Kuusamossa itärajan tuntumassa. Rukatunturilla harrastettiin jo 1940-luvulla niin sanottua mutkamäenlaskua. 1950-luvulla raivattiin rinne ja rakennettiin hiihtohissi.

Nykyisin huipulle pääsee vaikka gondolihissillä maisemia ihaillen. Rinnekartta on runsas ja tarjoaa vaihtoehtoja aloittelijasta tosiharrastajalle. Rinteiden ulkopuolellakin tarjontaa riittää niin lapsiperheille kuin after-skitä kaipaaville. Latuverkko on hyvä, ja latukahviloita löytyy paljon.

Laskettelun lomassa voi käydä kiertämässä Pienen karhunkierroksen.

Rukalla on pieni kävelykeskusta, ja lisää palveluita löytyy Kuusamon keskustasta. Laskettelun lomassa voi käydä Oulangan kansallispuistossa ihailemassa Kiutakönkään koskea tai vaikka kiertämässä Pienen karhunkierroksen (12 km).

Rukalla voi nauttia Lapin tunnelmasta poroineen, huskyineen ja tykkylumen peittämine puineen. Kuukkelinkin voi tavata, mutta ajomatka on selvästi lyhyempi kuin Pohjois-Lapin suurille tuntureille. Ruka sijaitsee parikymmentä kilometriä Lapin maakunnan etelärajalta.

Kausi jatkuu Rukalla toukokuun alkuun.

FAKTAT

Rinteet: 39

Latuja: 240 km

+ Lapin tunnelmaa lyhyemmän matkan päässä etelästä

+ Kävelykeskusta

+ Lapsille peräti kaksi hiihtoaluetta

+ Selkeästi jaetut rinteet eritasoisille

+ Pääsee bussilla Kuusamon lentokentältä, auto ei välttämätön

+ Hissilippuun sisältyy tubing-mäki

+ Hiihtokoulu lapsille ja aikuisille

– Hissit tiiviisti, usein pitkiä jonoja

– Paljon juhlakansaa, ei välttämättä rauhaa tahtoville

– Melko pienet ruokakaupat

Jonoa piisaa. Kuva Rukan hiihtohisseiltä viime huhtikuulta.

Ilmakuvaa Rukan rinteiltä.

TAHKO, Nilsiä

Tahko tai Tahkovuori, nykyisin viralliselta nimeltään Tahko Mountain, on Kuopiosta koilliseen Nilsiällä sijaitseva 296-metrinen vaara. Eteläiseen sijaintiinsa nähden korkeuseroa on melko paljon, jopa 200 metriä, ja näppärä sijainti on Tahkon suuri etuus.

Suksilla tai laudalla pääsee viilettämään 24 rinteessä, joista pisin on 1,2-kilometrinen. Laskettavaa riittää. Ankkurihissien lisäksi Tahkolla on kaksi tuolihissiä, sompahissejä ja mattohissi.

Tahkolla voi myös keilata tai polskia kylpylässä.

Jos monoja ei tahdo vetää jalkaan, voi Tahkolla esimerkiksi keilata tai polskia kylpylässä. Tahkolla on myös maksuton luistelukenttä. Yöelämä on vilkasta.

Keväällä Tahkolle aletaan rakentaa Pohjoismaiden pisintä, kilometrin mittaista vaijeriliukurataa, joka kulkee Syvärijärven yli. Tahkon huipulle vievät tiettävästi Suomen pisimmät portaat, joita voi huhkia ylös 1 054 askelmaa, joskaan portaiden talvikunnossapidosta ei huolehdita.

Matkailukeskuksen taustalla olivat 1970-luvun taitteessa täysin muista yhteyksistä kuuluisiksi tulleet herrat Jörn Donner, Kalevi Keihänen ja Urpo Lahtinen.

  • Lue lisää: Tahkovuoren huikea tarina

FAKTAT

Rinteet: 24

Latuja: 67 km

+ Keskeinen sijainti

+ Pitkät ja monipuoliset rinteet

+ Hyvä latuverkosto

+ Vilkas yöelämä, mutta sen sivussakin voi helposti olla

+ Hiihtokoulu aikuisille ja lapsille

– Mäet pohjoista lyhyemmät

– Samoissa hinnoissa suurempien keskusten kanssa

Tahkon Pehkubaari viime vuoden helmikuussa.

Tahkon laduilla on hiihdetty vuosikymmeniä. Jörn Donner oli perustamassa nykyistä hiihtokeskusta 1970-luvun alussa.

Näkymä Tahkovuorelle viime helmikuulta.

HIMOS, Jämsä

Etelä- ja Keski-Suomen suurimmassa hiihtokeskuksessa pääsee viilettämään 26:ta rinnettä. Valinnanvaraa löytyy aloittelijoiden erittäin helpoista vihreistä jyrkkiin ja vaativiin mustiin rinteisiin. Pisintä rinnettä saa lasketella 1 200 metriä. Korkeuseroa on 151 metriä.

HimosAreenalla esiintyy nimekkäitä artisteja ympäri vuoden.

Himos on Suomen suosituimmista laskettelukeskuksista pienin ja heittämällä ruuhka-Suomesta helpoiten saavutettava. Se sijaitsee Järvi-Suomen Jämsässä vain 50 kilometriä Jyväskylästä etelään ja 95 kilometrin päässä Tampereelta. Turkuunkaan ei ole kuin 250 kilometriä.

Himokselta löytyy after-ski-ilottelua. HimosAreenalla esiintyy nimekkäitä artisteja ympäri vuoden. Päijänteen rannalla sijaitseva matkailukeskus on vilkkaassa käytössä kesälläkin ja tunnettu muun muassa festivaaleistaan.

Vuonna 1984 perustettu hiihtokeskus on yhä saman perheyrityksen omistama.

FAKTAT

Rinteet: 26

Latuja: 26 km

+ Keskeinen sijainti, monelle mahdollinen myös päiväretkikohteena

+ Hiihtokylän tunnelmaa

+ HimosAreenalla isoja keikkoja

+ Paukkupakkaset pohjoista harvinaisempia

+ Hiihtokoulu lapsille ja aikuisille

+ Lapsille pääsymaksullinen lumimaailma rinteineen ja tuubimäkineen

– Hissilippujen hintataso lähestulkoon vastaa pohjoisen suuria keskuksia

– Pohjoisen suuria keskuksia vaatimattomammat rinteet

– Latuverkosto verrattain suppea

Laskijoita odottamassa vuoroaan Himoksella viime joulukuussa.

Himos-kyltti on monelle Jyväskylän ja Tampereen väliä autoilevalle tuttu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?