Mikä Italiassa kiehtoo? Matkatoimittaja kertoo - Matkat - Ilta-Sanomat

3 ihanaa asiaa, joiden takia Italiaan on pakko päästä kerta toisensa jälkeen

Italiassa kiehtovat kauniit kaupungit ja hienot nähtävyydet, mutta varmasti myös elämäntyyli.

Firenzessä lähdetään verkkaiselle iltakävelylle vanhaankaupunkiin ja Arno-joen varrelle.

4.12.2021 16:00

Monella matkailijalla on jokin maa, johon on lähes pakko päästä kerta toisensa jälkeen. Joillakin se on Italia. Maassa riittää houkutuksia; on lumoavia maisemia, kaupunkeja ja taidetta, mahtavaa ruokaa, rantoja ja muotia. Kiehtovinta voi silti olla elämäntyyli, joka on monella tavalla aivan erilainen kuin meillä – ja josta huokuu seurallisuus sekä yleinen elämästä ja hetkestä nauttimisen taito.

Matkailijakin saa nauttia Italiassa käydessään esimerkiksi näistä asioista:

1. Ruoasta ja ruokailusta, joista tehdään suuri numero

On jotenkin sympaattista ja ihanaa, miten suurella nautinnolla ja hartaudella ruokaan Italiassa suhtaudutaan. Siitä puhutaankin kaiken aikaa – ei kaloreista tai dieeteistä, vaan mausta ja valmistustavoista, tai raaka-aineista ja alueellisista ruokaerikoisuuksista, joista ollaan ylpeitä ja tarkkoja.

Kesällä moni nappaa jäätelön mukaansa iltakävelyllään.

Ruoka-ajat ovat lähes pyhiä. Perinnereseptejä ei helpolla sormeilla. Ruoalle uhrataan paljon aikaa.

Ruokaan ja syömiseen liittyy myös monia tapoja ja periaatteita, joita matkailijalla on lupa hyväntahtoisesti ihmetellä, naureskella ja toki myös noudattaa – eräänlaisia ”sääntöjä”, kuten tällaisia;

– Ruokien syöminen tietyssä, oikeassa järjestyksessä, on tärkeää. Esimerkiksi lisäkesalaatti syödään pääruoan jälkeen, ei sen kanssa, eikä sitä sovi laittaa samalle lautaselle.

– Leipää ei syödä alkupalaksi, vaan ruoan ohessa, ellei kyseessä ole nimenomaan alkupalaksi tarkoitettu paahdettu bruschetta-leipä. Myös leipätikkuja on lupa nakerrella ruokaa odotellessa.

– Pastan tai risoton kanssa leipää ei tule syödä, mutta sillä saa pyyhkäistä lautasen puhtaaksi pastakastikkeen jämistä.

2. Rituaalimaisesta iltakäyskentelystä

Vaikka sana passeggiata merkitsee yleisesti kävelyä ja kuljeskelua, sillä tarkoitetaan myös ihan tietynlaista iltakävelyä tai -käyskentelyä, josta italialaiset ovat tehneet taidetta. La passeggiata -näyttäytymiskävelylle voi lähteä minä tahansa iltana, mutta eniten väkeä on liikkeellä viikonloppuisin.

Aperitiiviaikaan houkuttelevat viinibaarien antimet.

Kuin yhteisestä sopimuksesta kaikki suuntaavat askeleensa kaupungin tai kylän keskustaan, vanhankaupungin kävelykaduille ja aukiolle, ostos- tai rantakaduille – jonnekin, missä on kaunista katseltavaa ja mukava kuljeksia.

Kävely on hidasta. Joka askeleesta huokuu leppoisuus ja kiireettömyys. Pysähdellään näyteikkunoiden äärelle ja juttelemaan tuttujen tai ystävien kanssa, joita nähdään sattumalta tai tarkoituksella.

Käyskentelyn tarkoitus on nähdä muita ja tulla itse nähdyksi, joten pukeutumiseen satsataan, kuten Italiassa toki usein muutenkin. Kengät eivät luultavasti ole lainkaan kävelykengät.

Ennen pitkää poiketaan ostamaan kioskista jäätelöä, tai istahdetaan aperitiiville, mikä on tietysti erinomainen tapa katsella ohikulkevia.

3. Aperitiiviperinteistä

Voi olla, että päivän paras hetki Italiassa on juuri alkuilta eli aperitiiviaika, varsinkin jos oleilee Pohjois-Italiassa, jossa perinnettä on vaalittu vuosisatojen ajan: ennen illallista on aika hengähtää hyvässä seurassa lasillisen äärellä jotain pientä suolaista, kuten oliiveja, napostellen. Lasissa voi olla viiniä, olutta tai raikas, mieto cocktail.

Aperitiiviksi voi nauttia vaikkapa Aperol Spritzin tai jonkin muun miedon drinkin, viiniä tai olutta. Juoma voi toki olla myös alkoholitonta.

Vähintään yhtä mukava tapa on aperitiivin tuoreempi ja paranneltu versio, apericena, eräänlainen aperitiivin ja päivällisen yhdistelmä, jossa tarjolla on kunnon noutopöytä. Buffetin runsaus ja valikoima vaihtelevat paikasta toiseen, mutta parhaissa on tarjolla sekä lämpimiä että kylmiä ruokalajeja; uunipastaa tai risottoa, ruokaisia salaatteja, leikkeleitä, juustoja, grillattuja vihanneksia ja vaikka mitä. Lasillinen ruokineen maksaa 10–20 euroa, ja hinta-laatusuhteeltaan parhaat paikat löytyvät usein sieltä, missä opiskelijat ja muut nuoret viihtyvät.

Torinosta ja Milanosta alkanut tapa on levinnyt muihinkin Pohjois-Italian yliopistokaupunkeihin sekä etelämmäs, muun muassa Firenzeen ja Pisaan.

Espanjassa, Brasiliassa ja nyt Malesiassa asuva, liki sadassa maassa käynyt Mira on matkatoimittaja ja copywriter. Lisää inspiraatiota reissuillesi löydät Miran Facebook-sivuilta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?