14- ja 8-vuotiaat lapseni ovat asuneet koko elämänsä ulkomailla, josta viimeiset kahdeksan vuotta trooppisissa maissa. Suomi on tullut tutuksi vain pintapuolisesti. Kun tänä kesänä oleskelimme maassa poikkeuksellisen pitkään, monen viikon ajan, Suomesta paljastui monta ilahduttavaa, eksoottista yksityiskohtaa.
1. Pullonpalautusautomaatit
Näitä ihmeitä ei ole tullut ulkomailla asuessa vastaan. Jokaisen kauppareissun ehdoton kohokohta ja lasten kesken ylivoimaisesti eniten kinaa aiheuttanut seikka olikin se, kumman vuoro oli syöttää pullot ja tölkit palautusautomaattiin.
2. Erilainen ruoka
”Ruoka on hyvää, parempaa kuin kotona”, vastasivat lapset aina ensimmäiseksi, kun joku kysyi, mikä Suomessa on mukavaa. He eivät kuitenkaan tarkoittaneet lohta ja perunaa, joita heidän ihmeekseen oli tarjolla joka paikassa, vaan karkkia ja pullaa; ruokakauppojen vastapaistettujen leivonnaisten ylenpalttiset valikoimat ja parinkymmen metrin mittaiset karkkihyllyt tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Ensimmäistä kertaa oli tarpeen ottaa käyttöön käsite karkkipäivä.
Metsiköissä juoksentelu voi olla harvinaista herkkua ulkomailla asuvalle lapselle.
3. Kumisaappaat
Pohjois-Suomessa matkaillessamme kävimme kokeilemassa kullanhuuhdontaa, jossa varusteisiin kuuluivat lainaksi saadut kumissaappaat. Lapset katsoivat niitä tovin ihmeissään.
”Otanko ensin omat kengät pois?” kysyi toinen.
”Otanko sukat pois?” kysyi toinen.
Kumpikaan ei ole koskaan omistanut kumisaappaita. Tropiikissa niitä ei tarvita, koska varvastossut ovat mukavammat ja sateella ollaan muutenkin aina sisällä.
4. Tuima mehu
”Tämä on aika kummallisen makuista mehua, en pysty juomaan enempää”, tuumi teini hörpittyään puoli pullollista itse ostamaansa päärynämehua. Juoma paljastui mehutiivisteeksi, jollaisesta poika ei ollut koskaan kuullutkaan.
5. Lähimetsikkö
”Saanko mennä yksin, oikeasti?” intoili pienempi ja tarkoitti vuokramökin vieressä olevaa metsikön tapaista, jossa hän sitten kirmasi päämäärättä edes takaisin, aamusta iltaan, autuas hymy kasvoillaan.
Kullanhuuhdonta oli lapsille uusi elämys. Hämmästystä aiheuttivat pelkät kumisaappaat.
Mitään niin luonnonläheistä, leikkimiseen soveltuvaa paikkaa ei hänen elinkulmillaan ole koskaan ollut. On kyllä puistoja, puistikoita ja leikkikenttiä kiipeilytelineineen, mutta ei metsikkömäisen villiä paikkaa, johon voi mennä ihan itsekseen.
Ilon sekaista ihmetystä aiheutti myös se, että saattoi poimia kukkia kimpuksi ja napsia metsämansikoita suuhunsa.
6. Eksoottinen vihannes
”Onko tämä muka herne?” ihmetteli lapsi pyöritellen kädessään olevaa, avonaista sokeriherneenpalkoa. ”Miten minä nämä syön, raakanako?”
Maailmalla herneet tulevat säilykepurkista tai pakastepussista, eikä niitä milloinkaan napostella sormin suoraan paloista, tuoreeltaan. Pienen totuttelun jälkeen tästä jännittävästä erikoisuudesta tuli suurta herkkua.
7. Lumi
”Onko siellä lunta?” kysyivät molemmat toiveikkaana, kun kuulivat pääsevänsä kesällä Suomeen.
Lumi on lapsilleni ylivoimaisesti Suomen vetovoimaisin elementti, suuri harvinaisuus, jota he pääsevät näkemään ani harvoin, viimeksi kolmisen vuotta sitten.
Löytyihän sitä lopulta, Saanan rinteiltä Käsivarren Lapista.
Molemmat seisoivat lumiläntin vieressä kunnioittavan hiljaa, kunnes rohkenivat lopulta ottaa siitä pienen palan käteensä. Viereen tullut, selvästi aito suomalaislapsi, hyppäsi sen sijaan empimättä hankeen istumaan.
Espanjassa, Brasiliassa ja nyt Malesiassa asuva, liki sadassa maassa käynyt Mira on matkatoimittaja ja copywriter. Lisää inspiraatiota reissuillesi löydät Miran Facebook-sivuilta.
