Matka Norjaan Utsjoen kautta käy kätevästi - Matkat - Ilta-Sanomat

Norjan koillisessa kulmassa odottaa upeat luontoelämykset – ja tieteiselokuvan tunnelma

Ruijan perukoilla uinuu aavekaupunki kuin tieteiselokuvassa. Onko hyisen Jäämeren rannalla myös pieni Temptation Island?

Vuoreijan tärkeän maailmanpoliittisen aseman näkee paljain silmin.

25.7. 11:00

Miksi jonottaa ruuhkaisessa Käsivarressa, kun voi päästellä Länsi-Euroopan koillisimpaan pisteeseen Varanginvuonolle Utsjoen tai Näätämön rajanylityspaikkojen kautta?

Varanginvuonon kaukaisin kaupunki Vardø, suomeksi Vuoreija, on Naton vihoviimeinen etuvartio. Tai takaportti, miten vain. Tähän outoon maailmankolkkaan vie kolme kilometriä pitkä tunneli mantereelta. Hurja, klaustrofobinen kokemus ennen ja jälkeen aavojen maisemien.

Vuoreijan tärkeän maailmanpoliittisen aseman näkee paljain silmin. Maamerkkinä töröttää tutkapallo, jota isännöi Norja, mutta joka tietenkin palvelee Naton tiedustelua. Virallisesti Globus II -niminen tutka-asema tarkkailee avaruusromua.

– Kaikkihan sen tietävät. Naton hommia, kuittaa Elsa Haldorsen, 76, selvällä suomella. Haldorsen on Varanginvuonon etelärannalla sijaitsevan Pykeijan suomalaiskylän matkailun äiti.

Länsi-Euroopan koillisimman kaupungin Vuoreijan maamerkki on tutka-asema, joka virallisesti tarkkailee avaruusromua. Aivan lähellä on venäläisten ydinsukellusveneiden tukikohdat, joten kiinnostavaa seurattavaa riittää myös maalla ja veden alla.

77-vuotias Elsa Haldorsen pitää kuuluisaa Jäämeren saunaa. Hän on Pykeijan voimahahmo.

Vuoreijan edessä, takana ja sivuilla aukeaa Jäämeri, Barentsinmeri, joka on sotilaallisesti jännittävää aluetta. Muutaman kymmenen kilometrin päässä tutka-asemalta Kuolan niemimaalla sijaitsevat Venäjän ydinsukellusveneiden tukikohdat.

Strateginen sijainti luo oman vireensä matkailijan askeliin, mutta ei Vuoreijaan sotaturistiksi lähdetä. Luonto on se, mikä tälle jumalanhylkäämälle rannalle vetää.

Keskikesän ylin lämpötila on pitkän ajan mittausten mukaan 13 astetta, mutta tänä erikoisena suvena mittari on huidellut jopa +30:ssa asteessa. Kasvusto on sen mukainen. Ohut, kitulias.

Mutta linnut! Jos olet keväisin ihmetellyt, minne satumainen arktinen muutto suuntautuu, vastaus on: tänne. Jäämeren kalavesien äärelle. Ja syyskesällä takaisin.

Vuoreijan viereinen Hornøyan lintusaari on sadantuhannen karimetson, lunnin, pikkukajavan, etelänkiislan pesäpaikka. Temppari-saari se ei ole, sillä linnut ovat pariuskollisia. Metakka on hirmuinen, meri ja taivas mustanaan elämän tärkeimpien taisteluiden – hengissä pysymisen ja lisääntymisen – loputonta draamaa.

Varanginvuonon parhaita lintupaikkoja ovat Ekkerøy ja Hornøya. Ekkerøyn rinteillä tapaa myös lempeitä lampaita.

Tenojoen maisema on komeimmillaan matkalla Karigasniemeltä Utsjoelle. Rastigaisan korkea tunturi näkyy Norjan puolella. Sinne suunnitellaan kiistanalaista tuulipuistoa.

Tämä opaskyltti on seisonut paikoillaan yli 30 vuotta: siinä lähinaapuri on vielä Neuvostoliitto.

Kaupungissa ei näy ihmisiä kadulla.

Itse kaupungissa ei näy ristin sielua. Paikat ovat joko kiinni tai menossa kiinni. Ankeutta vartioi 1300-luvulta peräisin oleva museoitu linnoitus.

Satamakin on hiljainen. Avomeren suurtroolarit ovat muuttuneet kalatehtaiksi, merialtaissa kasvatetaan lohta kiinalaisten tarpeisiin. Kaupungin kalanjalostustehdas suljettiin ajat sitten.

Kuningasrapu on suosittu näky turistin lautasella. Osa kalastajista vihaa tätä vieraslajia, sillä se sotkee verkot ja aiheuttaa epäjärjestystä muussa eliöstössä. Toiselta nimeltään kuningasrapu on kamtshatkanrapu, sillä se on kotoisin kaukaa idästä, Kamtshatkan niemimaalta Tyynenmeren rannasta.

Pykeijan kaupunki ponnahti suomalaisturistien suosikiksi viime kesänä, kun kansa vaelsi Pohjois-Norjaan.

Thaimaalainen Pia Khosee muutti näihin karuihin maisemiin vuonna 2003. Nyt hän omistaa Vestre Jakobselvin eli Annijoen pikkukylässä hotelli-ravintola Lille Chilin, josta saa Pohjois-Norjan parasta thai-ruokaa.

Kulkija saattaa vahingossa porhaltaa ohi, sillä paikan ulkomuoto ei paljasta sisään kätkettyä jalokiveä. Viisi vierashuonetta on sisustettu kuin Thaimaassa, missä tämä laji osataan. Hampurilaisten ja pizzojen kyllästämä matkalainen yllättyy tosissaan, kun etninen ruoka paljastuu aidoksi ja käsintehdyksi. Sitä saa aina kun talonväki on paikalla, vaikka ravintola olisi kiinni.

Unelmani ovat toteutuneet. Nautin elämästäni ja työstäni täällä pohjoisessa. Ostin vanhan leipomon kotikylästäni ja perustin ravintolan.

– Unelmani ovat toteutuneet. Nautin elämästäni ja työstäni täällä pohjoisessa. Ostin vanhan leipomon kotikylästäni ja perustin ravintolan. Entinen aviomieheni Stig remontoi talon toiveideni mukaan, Pia Khosee kertoo.

Stig Thuv on lentäjä, bisnesmies ja kylän puuhapete. On Stigin syy tai ansio, että Pia vaihtoi trooppiset aallot hyiseen Jäämereen 18 vuotta sitten.

– Tullessani täällä ei asunut juurikaan muita thaimaalaisia, joten minun oli pakko integroitua. Opiskelin kielen ja tutkinnon liiketaloudesta. Saimme kaksi ihanaa lasta, Amandan ja Adrianin.

Kun Pia ja Stig erosivat vuonna 2010, Pia pisti yrityksen pystyyn. Hän myi thairuokaa ja järjesti tapahtumia ympäri Finnmarkia. Neljä vuotta myöhemmin hän tapasi saksalaisen Vincent ”Pino” Friedricin kotikaupungissaan Thaimaan Sisaketissa, missä Pino toimi opettajana.

Suomalainen kutsuisi miehiä napalangoiksi. Lille Chilin yleismies Stig Thuv ja kokki Vincent Pino Friedrici ovat kaveruksia.

– Pino seurasi minua Norjaan. Päätimme avata ravintolan tähän nykyiseen paikkaan. Hän on keittiöni pääkokki, vaikka emme enää olekaan yhdessä. Pino avioituu kesällä, ja hänen puolisonsa Harper työskentelee myös meillä. Kaikki ovat osa laajaa perhettämme, Pia kertoo.

Pialla on miesystävä naapurikaupungista. Olisiko tästä pikkuisesta kalastajakylästä arktiseksi Temptation Islandiksi? Tuskin, sillä meno on siivoa ja sopu hyvä.

– Onhan tämä erityinen tilanne, mutta toimii, Stig Thuv komppaa.

Pizza ja purilainen täytyy olla tämän etnisen helmen listalla, sillä suuren osan vuotta asiakkaina ovat vain paikalliset ja harvat Etelä-Norjasta tulevat turistit. Koko koronatalven Lille Chili joutui pitämään ovensa kiinni.

Kesällä yritys houkuttelee muun muassa kalastusmatkailijoita. Uusi vetonaula on Stigin omin käsin kunnostama vene, jonka moottori on 70 vuotta vanha.

– Vuonossa on harvoin tuulista. Isolle merelle emme sillä mene.

Pykeijassa puhutaan suomea, ovathan asukkaat alun perin suomalaisia siirtolaisia Tornionjokilaaksosta.

Auringonlasku Varanginvuonolla salpaa hengen. Jakobselvin kalastusveneet ovat valmiina seuraavaan aamuun.

Jäämeren rannat ovat vanhaa Saamenmaata. Ruijaan muutti suomalaisia Tornionjokilaaksosta 1600-luvulta alkaen. Asukkaita ryhdyttiin kutsumaan harhaanjohtavasti kveeneiksi, eivätkä kaikki siitä tykkää. Varanginvuonossa tuntuukin vallitsevan ilkikurinen nokittelu.

– Viekäähän Elsalle kveeniterveisiä, Stig evästää Pykeijaan päin suunnistavia.

Elsa Haldorsen tuhahtaa suomeksi kaverinsa kiusoittelulle:

– Stig tietää vallan hyvin, että olen suomalainen.

Rengasmatka pohjoiseen

Kittilän Sirkan ja Pokan välissä on 60 kilometriä pitkä hiekkatie, joka on hidas ja sadekelillä rapainen. Kannattaa ajella hissukseen, sillä tielle voi rynnätä porotokka.

  • Autojuna Rovaniemelle, Kolariin ja Kemijärvelle säästää tuhatkunta kilometriä ja vähintään yhden majoittumisen. Kotimaanmatkailun huippuvuonna menolippu makuuhytteineen kahdelle maksaa noin 300 euroa. Hinta heittelee sesongin mukaan.

  • Tie 955 Kittilästä Inariin on kokemus. Levin ja Pokan välissä on 60 hiekkapätkä ja autopesureita harvassa näillä palkisilla.

  • Juha Watt Vainion kuuluisaksi laulama Kaamasen tie kulkee halki Suomen hatun. Komein väli eteenpäin vie Karigasniemeltä Tenon vartta ylös Utsjoelle ja sieltä Norjaan. Takaisin voi tulla Varanginvuonon etelälaitaa ja yli Näätämöstä.

  • Inarijärven rantaa myötäilevä osuus näyttää kartalla paremmalta kuin todellisuudessa. Järvi pilkottaa harvakseltaan.

  • Nelostie vie itäisen Lapin läpi Rovaniemelle. Hyvä vaihtoehto on koukata Kemijärvelle, josta on myös yhteys.

  • Norja ei ole Euroopan unionin jäsen, mutta koronarajoituksissa pätevät samat säännöt kuin EU-maihin. Vapaasti ilman karanteenia voi matkustaa, kun on saanut kaksi rokotusta tai sairastanut Covid-19-taudin viimeisen 6 kuukauden aikana. Todistus pitää olla. Sen saa Omakannasta.

  • Tarkista aina tuoreet matkustusrajoitukset, ennen kuin harkitset rajan ylitystä. Tilanne voi muuttua nopeasti.

Lue lisää: Suomalaiset paljastavat salatut suosikki­rantansa – ”Vain paikalliset tietävät”

Lue lisää: Tytti kuvasi henkeäsalpaavan näkymän kansallispuistossa – retkeilijät jakavat upeat kuvansa Suomesta ja tarinat niiden takaa

Lue lisää: Glamping-ilmiö rantautuu Suomeen – tältä näyttävät luonnon helmaan nousseet luksusteltat

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?