Helppo tunturi aloittelijalle? Nämä Lapin huiput valloitat helposti päiväretkellä - Matkat - Ilta-Sanomat

Helppo nousu, maaginen maisema – tunturit, jotka eivät vaadi kovaa kuntoa, osaan pääsee jopa autolla

Tuntureiden huipulle ei tarvitse kulkea aina kymmeniä kilometrejä erämaata pitkin. Nämä huiput valloitat helposti.

Lapin taian aistii korkealla tunturissa. Kuvassa Pallas, Levi ja Saana.

12.7. 18:45

Karun kauniit tunturit houkuttelevat myös niitä, joita päivien mittainen erämaavaellus ei kiinnosta. Petri Hallbergin tuore kirja Suomen huiput (Karttakeskus 2021) kokoaa yhteen maamme isompia ja pienempiä nyppylöitä, joissa pääsee nauttimaan kansallismaisemista.

Tärkeimpinä kriteereinä kirjaan valittujen huippujen kohdalla on korkeuden sijaan käytetty näköalaa, maaston jylhyyttä sekä paikan historiaa. Mukaan on valittu vain kohteita, jotka ovat saavutettavissa päiväretkenä.

Kokosimme kirjasta kuusi upeaa huippua Lapista. Niistä osa on saavutettavissa jopa omalla autolla, kun taas osa vaatii muutaman kilometrin patikointia.

Yhteistä kaikille on näköala, jonka edessä on pakko pysähtyä.

Saana, Enontekiö

Jos tunturit pitäisi osata nimetä kuvan perusteella, moni suomalainen tunnistaisi ainakin Saanan. Kilpisjärvelle ajaessa tämän tunturin näkee jo kaukaa, ja sen omaperäinen siluetti kiinnittää katsojan huomion.

Saanalle kiipeää vuosittain noin 25 000 kävijää, ja herkän tunturiluonnon suojelemiseksi huipulle saa kulkea vain yhtä reittiä tunturin pohjoispuolta pitkin. Reitti lähtee Mallan luonnonpuiston pysäköintialueelta, josta on matkaa huipulle noin 4 kilometriä.

Vuonna 2019 kunnostettua polkua on helppo seurata, mutta nousua riittää, ja käsivarressa sää voi vaihdella nopeastikin. Hyvät kengät ja kerrospukeutuminen kuuluvat oikeaoppiseen varustukseen Saanan valloittajalle.

Aavasaksa, Ylitornio

Aavasaksa ei ole tunturi, vaan 242 metriä korkea vaara, jonka huipullakin riittää puita. Siitä huolimatta Aavasaksa on mainitsemisen arvoinen huippu Lapissa, sillä Aavasaksa ja Tornionjokilaakso on yksi Suomen 27 nimetystä kansallismaisemasta.

Vertaansa vailla olevat maisemat on helppo saavuttaa vaaran laelle johtavaa tietä pitkin: parkkipaikan vieressä on näkötorni, ja Aavasaksalta löytyy myös noin 2,5 kilometrin mittainen näköalapolku. Aavasaksanvaaran sanotaan olevan Suomen eteläisin paikka, mistä voi katsella juhannuksena keskiyön aurinkoa.

Vaaran kalliossa on edelleen nähtävissä vierailijoiden kiveen hakkaamia nimikirjaimia, joita oli tapana tehdä vielä 50-luvulla.

Levi, Kittilä

Laskettelukeskuksissa käy talviaikaan vilinä, mutta ne ovat suosittuja kohteita kesälläkin: hiihtokeskukset tarjoavat nimittäin upeita maisemia vähällä vaivalla. Levitunturissa ja sen ympäristössä on eri mittaisia retkeilyreittejä vajaasta kilometristä melkein kahteenkymmeneen kilometriin.

Helpoiten Levitunturin maisemista pääsee kuitenkin nauttimaan hurauttamalla omalla autolla 40 metrin päähän huipusta tai istahtamalla kesälläkin operoivien gondolihissien kyytiin.

Ylläs, Kolari

Yllästunturi tykkää olla ykkönen. Yli 60 rinteellä Ylläs on Suomen suurin hiihtokeskus, ja siellä sijaitsee myös Suomen pisin laskettelurinne. Sen lisäksi Yllästunturin huipun ja sitä ympäröivän maaston välinen korkeusero on yksi Suomen suurimpia – yli puoli kilometriä.

Yllästunturin huiputtaminen on helppoa, sillä laskettelukeskuksen gondolihissi palvelee kävijöitä kesäisinkin. Yllästunturin päälle voi kiivetä myös jalan, ja alueelta löytyy runsaasti retkeilyreittejä niin vaeltajille, pyöräilijöille kuin hiihtäjillekin.

Nimestään huolimatta Yllästunturin päähuippu ei kuulu Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon, joka on yli puolella miljoonalla vuosittaisella kävijällään Suomen ylivoimaisesti suosituin kansallispuisto.

Pallas, Muonio

809 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava Taivaskero on Pallastunturin seitsemästä huipusta korkein, ja sen huipulta löytyy muistolaatta paikalla 1952 sytytetyn olympiatulen kunniaksi.

Aavasaksan tavoin Pallastunturit on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemaksi, eikä suotta. Pallastunturiin tutustuvalle tarjolla on runsaasti retkeilyreittejä, kuten tunturin korkeimmalle kohdalle kipuava Taivaskeronkierros. Reitin pituus on hieman yli kahdeksan kilometriä, ja sen arvioitu kiertoaika on 3,5 tuntia.

Kaunispää, Inari

Saariselän tuntureista Kaunispää ei ole korkein tai jylhin, mutta se on erityisen kiinnostava ja helposti saavutettava. Historiaa Kaunispäällä piisaa: 1900-luvun alussa sen laelle rakennettiin tie ja palovartijan maja, joka tuhoutui myöhemmin Kaunispään joutuessa Lapin sodan näyttämöksi 40-luvulla. Uusi palovartijan maja rakennettiin 1952, ja nykyään huipulla sijaitsee myös ravintola ja matkamuistomyymälä.

Kaunispää on kiinnostavuutensa lisäksi helppo saavuttaa, sillä tunturin laelle pääsee tietä pitkin autolla.

+ Toimittajan valinnat: Myös nämä tunturit ovat vierailun arvoisia!

Riisitunturi, Posio

Aivan Lapin maakunnan rajalla 50 kilometrin päässä Kuusamosta sijaitsee Riisitunturi, joka on viime aikoina niittänyt mainetta komeana mutta helppona retkikohteena niin lapsiperheille kuin aloitteleville vaeltajillekin.

Talvisin Riisitunturin kansallispuisto on suosittu hiihtoretkikohde maisemaa koristavan lumisen tykkymetsän vuoksi. Riisitunturin huippu nousee 465 metriä merenpinnan yläpuolelle, ja korkealta avautuu näkymä läheiselle Kitkajärvelle.

Näköaloja ihaillakseen ei kuitenkaan tarvitse nousta reisilihakset poltellen, sillä Riisitunturin kansallispuiston parkkipaikka sijaitsee jo valmiiksi korkealla aivan kansallispuiston rajalla. Reilun neljän kilometrin mittainen rengasreitti Riisin rääpäsy vie tunturin huipulle verrattain helppokulkuisessa maastossa.

Sallatunturit, Salla

Vielä kymmenen vuotta sitten Sallatuntureiden kaksi huippua tunnettiin nimillä Iso Pyhätunturi ja Pieni Pyhätunturi. Sallan kunnan Pyhätunturit oli kuitenkin helppo sekoittaa Pelkosenniemen Pyhätunturiin, jossa sijaitsee myös laskettelukeskus Pyhä, joten nimi muutettiin Sallatuntureiksi vuonna 2012.

Tunturin korkein huippu on 477 metriä merenpinnan yläpuolella, ja sen saavuttaminen vaatii jonkin verran kapuamista: lyhin reitti huipulle nimeltään Taivaan tavoittelijan taival on alle 2 kilometriä pitkä, mikä toisin sanoen tarkoittaa jyrkkää nousua. Puristus kuitenkin kannattaa, sillä ylhäällä odottaa näkötorni, josta voi ihailla Venäjän puoleisia tuntureita ja kirkkaalla säällä jopa sitä ”toista” Pyhätunturia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?