Asuntomessut 2021: Lohjalla riittää muutakin nähtävää – koe ainakin Suomen upein puu, luola ja muut nähtävyydet samalla reissulla - Matkat - Ilta-Sanomat

Kesän kohde on Lohja! 10 upeaa kohdetta kartalla – koe nämä asuntomessureissulla

Tämän vuoden asuntomessupaikkakunta Lohja on kaupunkina nuori, mutta paikkakunnan historia ulottuu pitkälle.

Lohjalla on muutakin nähtävää kuin asuntomessut.

11.7. 14:00

Länsi-Uudellamaalla sijaitseva Lohja muuttui kauppalasta kaupungiksi vasta vuonna 1969. Vanhimmat kirjalliset maininnat keskiaikaisesta emäpitäjästä löytyvät kuitenkin jo 1300-luvulta. Lohjan 700-vuotisjuhlia vietetäänkin vuonna 2023.

Lohjalaisesta mielenlaadusta on tallentunut kuninkaallisia kirjauksia 1500-luvulta. Kustaa Vaasan vieraillessa Lohjalla päissään pauhanneet paikalliset talonpojat järkyttivät kuningasta. Kustaa Vaasa kirjoittikin vuonna 1555 pojalleen Juhanalle, kuinka ”he täyttivät itsensä oluella ja huusivat ja kirkuivat meidän itsemme läsnä ollessa niin, ettei kukaan saanut heiltä puheen eikä kuulemisen sijaa”.

Sittemmin Lohja on muuttunut vieraanvaraisemmaksi. Nykyisin asukkaita on hieman alle 46 000, ja viime vuonna kaupungissa kirjattiin seitsemän vuoden tauon jälkeen muuttovoittoa.

Ilta-Sanomat kokosi kymmenen vinkkiä Lohjalla vieraileville.

Lohjanjärvi on paikallisille tärkeä virkistyskohde, jonka rannoilla ja vesissä uidaan, kalastetaan ja mökkeillään. Kuva Liessaareen johtavalta sillalta.

Aurlahden uimaranta houkuttaa kansaa helteillä.

Hieman keskustan ulkopuolella sijaitsee Haikarin kesäravintola.

1.Järvi

Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi. Sen rannoilla ja saarissa on lähes 3 000 mökkiä. Keskustan tuntumassa sijaitsee Aurlahti, jonka alueelta löytyy uimarannan lisäksi muun muassa kahvila-ravintola sekä vene- ja muuta laitevuokrausta. Aurlahdesta kulkee noin 1,5 kilometrin kävelyreitti Haikariin, missä sijaitsee kesäravintola Laguksen suvun 1900-luvun alussa rakennuttamassa huvilassa. Keskellä Lohjanjärveä kelluu puolestaan lauttaravintola Kaljaasi.

Pyhän Laurin kirkko on Suomen keskiaikaisista kirkoista kolmanneksi suurin.

Pyhän Laurin kirkon vierestä löytyy Johannes Virolaisen patsas.

2. Kirkko

Lohjan Pyhän Laurin kirkko valmistui 1400-luvun lopussa, ja Suomen keskiaikaisista kirkoista vain Turun tuomiokirkko ja Naantalin luostarikirkko ovat suurempia. Kirkon seinämaalauksissa kuvataan luomiskertomusta ja syntiinlankeemusta sekä joulun tapahtumia ja Kristuksen kärsimyshistoriaa. Hautausmaalta löytyy muun muassa Vironperän isännän, valtioneuvos Johannes Virolaisen ja hänen Kyllikki-puolisonsa haudat.

Murrevinkki

Jos kuulet lohjalaisen sanovan asian, teon tai ihmisen olevan ”hiukka hyvä”, kyse ei ole keskinkertaisesta tai kädenlämpöisestä latteudesta. ”Hiukka hyvä” tarkoittaa Lohjan murteella ”todella tai ”erittäin hyvää”.

Lauri-nimi toistuu eri yhteyksissä myös muualla Lohjalla. Kaupungin vaakunassakin on halstari, jonka tapaisessa parilassa Laurentiuksen eli myöhemmän Pyhän Laurin kerrotaan kärsineen marttyyrikuoleman.

Lohjalla voi tutustua Koiramäen kartanolla- ja Eeva Joenpelto -näyttelyihin.

3. Museo

Lohjan museo sijaitsee kirkon lähistöllä vanhalla pappila-alueella. Perusnäyttely kuljettaa läpi paikkakunnan historian. Lapsille on tarjolla Koiramäen kartanolla -näyttely. Kirkon ja museon lähellä sijaitsevassa pääkirjastossa on puolestaan esillä kirjailija Eeva Joenpellosta kertova näyttely.

Nykyisin Lohjalla louhitaan kalkkia maan alla jopa 300 metrin syvyydessä. Avolouhoksista luovuttiin 1950-luvulla. Kuva Törmän avolouhokselta.

4. Kaivos

Lohjalla on louhittu kalkkia 1800-luvun lopulta saakka, ensin avolouhoksissa ja sitten maan alla. Kokonaan maan alle siirryttiin 1950-luvulla. Tytyrin kaivoksen louhintasyvyys on pari–kolmesataa metriä.

Kalkkikaivoksen yhteydessä on Tytyrin elämyskaivos, jossa on näyttelyiden lisäksi tarjolla erilaisia teemakierroksia. 80 metrin syvyyteen kuljetaan Suomen nopeimmalla henkilöhissillä.

Lohjalla on keskustan kokoon nähden paljon kahviloita.

5. Kahvilat

Lohjan keskusta ei ole koolla pilattu, mutta kahvilatiheys kestää vertailun. Kahvittelijoille löytyy erilaisia vaihtoehtoja: muun muassa kahvinsa itse paahtava Carnevale Coffee Roastery, Ruotsin hovillekin aikoinaan leiponeen sokerileipurin konditoria St. Honore, Cafe Lauri, vanhan ajan kahvila Liisa, Prince Caffe ja monia muita.

Jyhkeän Paavolan tammen arvioidaan olevan yli 300 vuotta vanha.

6. Tammi ja omena

Lohjansaaressa noin 25 minuutin ajomatkan päässä keskustasta löytyy yksi Suomen kuuluisimmista tammista. Arviolta yli 300-vuotias Paavolan tammi on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi, ja sen luo vie noin kilometrin mittainen luontopolku.

Hevoset tarkastelevat tulijoita Alitalon viinitilalla.

Alitalon omenaviinitila hyödyntää Lohjan runsasta omenasatoa.

Omenapuita on Lohjalla istutettu 1500-luvulta lähtien, ja tällä hetkellä kaupungin alueella arvioidaan olevan pihoilla ja tarhoissa lähes 140 000 omenapuuta. Yksi omenoiden hyödyntäjistä on Paavolan tammen lähistöllä sijaitseva Alitalon omenaviinitila, jossa sijaitsee kahvila, viinimyymälä ja minigolfrata.

Lauri-nimi toistuu useassa paikassa Lohjalla. St. Laurence Golfissa on kaksi 18-reikäistä kenttää, joista toinen on Pyhä Lauri ja toinen vuorineuvos Petter Forsströmin mukaan nimetty Kalkki-Petteri.

7. Golf

Viitisen kilometriä Lohjan keskustasta sijaitsee kahden 18-reikäisen sekä 6-reikäisen par 3 -kentän St. Laurence Golf. Täysimittaiset kentät Pyhä Lauri ja Kalkki-Petteri sijoittuivat Golf-lehden vuoden 2019 kenttärankingissa sijoille 12 ja 18.

Sotavuosien esineistöön pääsee tutustumaan Kaarteen sotamuseossa.

8. Sota

Kaarteen sotamuseo on yksityinen sotamuseo, jonne pääsee tutustumaan ennakkovarauksella. Museosta löytyy aseita ja muuta esineistöä vuosilta 1939-1945 sekä kanttiini, juoksuhauta, korsu ja pommisuoja.

Karkalin luonnonpuisto sijaitsee niemenkärjessä.

Luonnonpuisto edustaa eteläsuomalaista lehtometsää.

Torholan luola on Suomen suurin kalkkikiviluola.

9. Lehto ja luola

Vajaan puolen tunnin ajomatkan päässä Lohjan keskustasta sijaitsee Karkalin luonnonpuisto, jossa voi merkityillä reiteillä tutustua eteläsuomalaiseen lehtomaisemaan. Karkalinniemestä löytyy myös Suomen suurin kalkkikiviluola. Torholan luolaan kulkee merkitty reitti omalta parkkipaikalta runsaat kaksi kilometriä ennen luonnonpuiston parkkialuetta.

Tänä vuonna tuli kuluneeksi 100 vuotta kirjailija Eeva Joenpellon syntymästä. Joenpelto testamenttasi kotitalonsa kirjailijakodiksi, jossa järjestetään heinäkuun loppupuolella yleisökierroksia.

Kalevalan koonnut Elias Lönnrot syntyi ja kuoli Sammatissa. Hänen synnyinkotinsa Paikkarin torppa on nykyisin museo.

10. Kulttuuria ja presidenttejä

Sammatti liitettiin Lohjaan vuonna 2009. Sammattilaisissa kulttuurimaisemissa syntyi 100 vuotta sitten Eeva Joenpelto. Vuonna 2004 kuollut kirjailija testamenttasi kotitalonsa Vares-Kantolan kirjailijakodiksi. 1970-luvulla rakennetussa Vares-Kantolassa järjestetään heinäkuun loppupuolella poikkeuksellisesti yleisökierroksia, joihin on ostettava lippu etukäteen.

Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot syntyi Sammatissa Paikkarin torpassa, joka on nykyisin museo. Lönnrotin hauta sijaitsee paikallisella kirkkomaalla.

Unkan baarissa on nähty presidentti jos toinenkin.

Presidentillisistä mökkiasukkaistaan tunnetusta Karjalohjan kunnasta tuli osa Lohjaa vuonna 2013. Karjalohjan sydän on Unkan baari, jossa on nähty niin Sauli Niinistö kuin Tarja Halonenkin. Martti Ahtisaari on sen sijaan luopunut Karjalohjalla sijainneesta mökistään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?