Helsingin huvilat: Esittelyssä 15 Meilahden huvilaa ja niiden värikäs historia - Matkat - Ilta-Sanomat

Helsingin huvilat huokuvat historiaa – kuvasimme niistä 15, tunnetko niiden kiehtovat tarinat?

Tamminiemen, Mäntyniemen ja Kesärannan naapuruston pitsihuviloihin piiloutuu värikkäitä tarinoita.

IS esittelee 15 Meilahden kiinnostavaa huvilaa.

18.7. 8:30

HELSINGIN yliopistosairaalan alla avautuu Vähä-Meilahden suojeltu huvilaidylli. Suositun ulkoilureitin arvotaloista valtaosa on alkuperäisiä, mutta paljon on myös muualta siirrettyjä. Ja se uusi kohuttu. Näyttelijä Pihla Viitalan perheen uudistalon poikkeuslupa pulpahti jälleen esiin kuntavaalien alla.

Ikipuiden siimeksessä rauha ei muutenkaan ole rikkumaton. Kaupunki haluaa eroon Mäntyniemen naapurin Päivärannan rapistuvista suojelutaloista – presidentillisen turvallisuuden vuoksi. Meilahtelaiset vastustavat, korkein hallinto-oikeus käsittelee.

Legendan mukaan Villa Solhem Kekkosen Tamminiemen vierestä sai lähteä samasta syystä. Tyhjää, nurmettunutta tonttia havitteli aikoinaan laulaja Jari Sillanpää.

HERRASVÄEN alueella on tietysti kuohunut aina.

Mustien autojen letka vie yhä rantaraittia pitkin vallan ytimeen. Arkisen suomalaista on kuitenkin virkataloissa asuvien presidenttien ja pääministereiden tapa ulkoilla rahvaan joukossa Seurasaaressa.

Asukasaktiivi Jouko Törmä tuntee kotikulmiensa polveilevat tarinat: kuinka Pasilan Hartwall-areenan tieltä väistynyt puutalo sai tavallaan uuden elämän Meilahdesta, miten vanhusten virkistyskeskus muuntui mahtavaksi yksityiskodiksi.

Jouko Törmä asuu vuodelta 1886 olevaa huvilaa kahden muun perheen.

Suojelukaava huvilakylään tuli 1985. Törmä itse osti Raili ja Reima Pietilän suunnitteleman Mäntyniemen alta Nybacka-hirsihuvilan, puratti sen ja pystytti uuteen paikkaan.

Theodor Deckerin piirtämä sininen villa vuodelta 1886 on nyt kolmen perheen koti.

TÖRMÄ laskee Nybacka-operaatioon kuluneen 1980-luvun lopussa rapiat kolme miljoonaa markkaa eli noin 960 000 euroa. Se on vähän nykytasoon verrattuna. 64-neliöisestä Villa Lillasta pyydettiin pari vuotta sitten lähes sama summa. Lilla oli alun perin Meilahden kartanon talousrakennus.

Nybackaa sisältäpäin.

Viehättävä hirsipytinki on ikuinen työmaa. Nybackan hankkiminen oli mutkikasta, mutta homman startti vähän hupaisankin kuuloinen.

– Kaksi kloppia, minä ja moottoripyöräilevä arkkitehti, kutsuttiin tontille nakkikioskin kokoinen pohjalainen kirvesmies. Kysyttiin, että tämmöinen talo, siirrätkö, jos me ostetaan se. Hän sanoi joo.

Kaksi kloppia, minä ja moottoripyöräilevä arkkitehti, kutsuttiin tontille nakkikioskin kokoinen pohjalainen kirvesmies.

– Mies oli nyt jo edesmennyt urakoitsija Erkki Hiipakka, museovirastonkin mukaan Suomen paras.

Suojelukaavaan on vuosien varrella rakennettu kohulla ja ilman.

– Suurin poikkeusluvalla noussut kokonaisuus on Ronald McDonald -talot. Hiipakka urakoi myös niiden hirsirungot, Törmä kertoo.

IS esittelee Meilahden 15 kiinnostavinta huvilaa

Tamminiemi on käsite. Urho Kekkonen asui täällä koko presidenttikautensa ja hauraana eläkeläisenä kuolemaansa saakka.

1. Tamminiemi

Jugendlinnasta tärähti myllykirje ja rantasaunassa kylvetettiin maailman mahtavat. Villa Nissen (1904) päätyi Amos Anderssonin lahjoituksena tasavallan presidentin virka-asunnoksi 1940.

Tamminiemessä asuivat Risto Ryti, C.G.E. Mannerheim ja viimeisenä Urho Kekkonen kuolemaansa saakka 1986. Seuraavana vuonna kivihuvilasta tehtiin Kekkosen kotimuseo.

J.K. Paasikivi ei Tamminiemessä viihtynyt, vaan luovutti aikalaisten närkästykseksi talon Alli-puolisonsa sukulaisten käyttöön.

Kahvila Angelican talossa on ehtinyt toimia jopa ortodoksiseurakunta sodan jälkeen.

2. Villa Angelica

Alppimajatyylinen huvila (1900) tunnettiin vuosisadan alkukymmenet Waarantona omistajansa Janne Waarannon mukaan.

Taloon muutti evakkona Viipurista Pokrovan ortodoksiseurakunta, kunnes se sai omat tilat Munkkiniemestä. Kaupunki osti talon vuonna 1969 ja vuokrasi sitä alkuun Suomen Käsityön Ystäville.

Kokkosen ravintoloitsijaperhe on pitänyt sinisessä huvilassa vivahteikasta Villa Angelica -kahvilaa 28 vuotta.

Tomtebon tunnistavat kaikki Seurasaaressa käyneet. Yksityishuvila viettää nykyään hiljaiseloa.

3. Tomtebo

Tomtebon historia ulottuu vuoteen 1893. Arkkitehti Gustaf Nyströmin itselleen suunnittelema kesähuvila on ollut muun muassa Seurasaarisäätiön kahvilana.

Kaupunki myi Tamminiemen naapurin yksityishenkilöille sillä peräkaneetilla, että talossa on oltava myös julkista toimintaa. Nykyään Tomtebo on hiljainen. Sitä voi vuokrata tilaisuuksiin.

Meilahden kartano ja tanssisali ovat alueen vanhimmat rakennukset. Pröystäilevien juhlien näyttämö ränsistyy nyt tyhjillään.

4. Meilahden kartano

Alueen vanhin on myös sen surullisin. Venäjän ylhäisöä siirtyi juhlimaan Helsinkiin, pikku-Pietariin, kun keisari Nikolai I oli 1840-luvulla sulkenut valtakuntansa rajat.

Huimissa venetsialaisissa kahleisiin kytketyt apinat pyydystivät puihin ripustettuja banaaninterttuja. Lähisaaressa soitti mustalaisorkesteri.

Kartano on päässyt huonoon kuntoon.

Puisessa päärakennuksessa toimi viimeksi kahvila ja kivisessä tanssisalissa taidemuseon konservointilaitos. Nyt kaupungin omistamat kiinteistöt saavat ränsistyä sijoilleen. Helsinki ei ole keksinyt niille käyttöä.

Jouko Törmä osti ja siirrätti Nybackan huvilan presidentin virkatalon Mäntyniemen alta. Komeasti entistetty hirsihuvila on kolmen perheen koti.

5. Nybacka

Jouko Törmän ja kahden muun perheen koti, jonka rakennutti aikoinaan Rake Oy:n perustaja Israel Nyman kesäasunnokseen.

Pihapiirissä on myös konservaattorien oppilastyönä purkama ja entistämä Nybackan pesutupa-sauna.

Hirsisauna lopetti julkisen toimintsa viime vuonna.

6. Kaurila

Kaurilan asema (1894) Tohmajärveltä siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1994.

Samaan aikaan siirretty satavuotias hirsisauna lopetti julkisen toimintansa kohun saattelemana viime vuonna. Yksityisomistuksessa.

Ilmonien sukutilalla on varttunut Mannerheimin jalanjäljillä Kiinassa seikkaillut ravintoloitsija Tony Ilmoni. Hän on naimisissa Sikke Sumarin kanssa.

7. Karlstorp / Ilmoni

Ilmonin suvun pihapiiri vuodesta 1928. Kuin Kummisedän Corleonen sukutila setineen ja serkkuineen, luonnehtii Martin Ilmoni, jonka 93- ja 94-vuotiaat vanhemmat asuvat yhä päärakennuksessa.

Vielä 1970-luvulla miteltiin jengiherruudesta Meilahden ”maalaiskakaroiden” ja Munkkiniemen ”herraspentujen” välillä.

Martin Ilmonin serkku Tony Ilmoni on naimisissa Sikke Sumarin kanssa. Ravintoloitsijat asuvat toisaalla.

Viehättävä muumitalo saa ohikulkijankin hyvälle tuulelle.

8. Granelund / Djupsjö

Vihreä muumitalo on ollut saman suvun omistuksessa vuodesta 1932.

Puujugendtornin ikkunasta kurkistaa – todellakin muumipeikko.

Jyhkeä pytinki muistetaan myös Kilpisen talona. Yrjö Kilpisen tunnetuimpia sävellyksiä on Lippulaulu.

9. Furunäs

Huvilassa asui pitkään ”Meilahden kuningas” säveltäjä Yrjö Kilpinen, jonka kerrotaan edustaneen samaa äärioikeistolaista maailmankatsomusta kuin naapurinsa, kirjailija Maila Talvio. Talvion Laaksola-niminen huvila purettiin kirjailijan vaatimuksen mukaan hänen kuolemansa jälkeen, koska kaupunki ei suostunut perustamaan Talviolle kirjailijamuseota.

Furunäs on nykyään yksityisomistuksessa ja sitä remontoitiin hartaasti.

Onko Päiväranta uhka Mäntyniemen turvallisuudelle? Helsinki haluaa purkaa huvilarakennukset sillä perusteella.

10. Päiväranta

Puuhuvilat ovat vuosilta 1885 ja 1912. Mäntyniemen turvallisuuteen vedoten kaupunki haluaa purkaa talousrakennuksen ja siirtää päätalon toisaalle Meilahteen, todennäköisesti Seurasaarentien mutkan metsikköön.

Villat ovat aiemmin olleet muun muassa OTK-osuuskaupan kesäsiirtolana ja Lastenlinnan virkistyskäytössä.

Tämä päiväkoti lienee maan arvokkaimmalla paikalla presidentin virkatalon vieressä.

11. Päiväkoti Tallbo

Presidentin nurkalla toimii edelleen Barnavårdsföreningenin päiväkoti Tallbo.

Päärakennus on vuodelta 1884. Hieno talo on ollut lasten käytössä yli 90 vuotta, muun muassa partiolaisten kesäkotina.

Huijarisaarnaaja Maria Åkerblom keplotteli pohjalaisisäntien rahat komeaan Toivola-huvilaan. Parhaimmillaan tiluksilla asui parisataa lahkolaista plus kennelin täydeltä tanskandoggeja.

12. Toivola

Seurasaarentien maamerkin tunnetuimmat asukkaat olivat 1900-luvun alkukymmenien kulttisaarnaaja Maria Åkerblom ja hänen parisataa lahkolaistaan. He olivat talollisia Pohjanmaalta, jotka olivat luovuttaneet omaisuutensa huijarisaarnaajalle.

Tiluksilla oli myös Åkerblomin kennel, jonka tanskandoggeja muut meilahtelaiset pelkäsivät. Korkeasaaresta oli eräänä kesänä jopa leijonanpentuja emokoirien imetettävinä.

Marian paratiisi -elokuvan nimiosaa esittää meilahtelainen Pihla Viitala. Toivola on nykyään asunto-osakeyhtiö.

Ronald McDonald -säätiön omistamat talot antavat majoituksen vaikeasti sairaiden lapsipotilaiden perheille. Naapurissa on Meilahden urheilukenttä.

13. Ronald McDonald -talot

Ronald McDonald Lastentalosäätiö ylläpitää Mäkkärin pääkonttorin ja HUS:n Lastensairaalan naapurustossa majoitusta vakavasti sairaille lapsille ja heidän läheisilleen. Vastaavia taloja on ympäri maailman.

Hirsirunkohuvilat on tuotu Pohjanmaalta ja Hämeestä.

Aikalan kelloseppäsuvun huvilaa isännöi nykyään ruotsinkielinen lääkäriseura.

14. Villa Aikala

Lääkäriyhdistys Finska Läkaresällskapetin pytinki kuului ennen Aikalan kelloliikesuvulle. Se sijaitsee pohjoispään ruusupuiston vieressä.

Aikalan ajat sitten puretussa kasvihuoneessa viljeltiin ruusuja ja viinirypäleitä. Suojeltu sivurakennus pantiin matalaksi ilman lupaa. Tilalle tuli kasvihuonetta mukaileva lisäsiipi.

Tämä talo nousi kartalle viimeksi aamiaiskohusta. Pääministerin virkatalossa Kesärannassa asuu Sanna Marin perheineen.

15. Kesäranta

Pääministerin nykyinen virka-asunto vuodelta 1873 on alueen vanhimpia.

Valtion omistamassa Kesärannassa on majaillut kenraalikuvernööri, punakaarti, Mannerheimkin. Ensimmäinen taloon asettunut pääministeri oli A.K. Cajander 1922. Ympärivuotiseksi kesäasunto muutettiin 1952.

Huvilat sijaitsevat kävelymatkan päässä toisistaan.

Lähde: Meilahden huvila-alue. Ympäristöhistoriallinen selvitys. Helsingin kaupunki 2014.

Rakennuksista on käytetty niiden yleisesti tunnettuja nimiä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?