Saariston miniurbaani - Matkat - Ilta-Sanomat

Taalintehtaalla kohtaavat raadanta ja luksus. Konkurssi sulki tehtaan portit äkisti 2012. Halleilla on nyt mm. huvivenetelakka. Uuteen päiväparkkiin pääsee isoillakin jahdeilla.

Saariston miniurbaani

Taalintehtaalla on nyt vilkkaampaa kuin koskaan, sanoo yrittäjä. Ihmekö tuo, kun ilman lossijonoja pääsee ihailemaan ruukkimiljöötä, rosoa ja merimaisemaa.


11.6. 18:37

Dalsbruk 1686 loistaa satamassa teollisuusrakennuksen seinässä, kun saapuu Taalintehtaalle pääreittiä.

Takana näkyvät kolme keltaista empiretyylistä rantamakasiinia. Niitä kutsutaan Engelin makasiineiksi ja hyvin ne sopisivatkin Helsingin keskustan Engel-talojen jatkumoon, mutta alun perin ne olivat punatiiltä ja rapattiin vasta 1930-luvulla.

Satama suurine purjeveneineen ja vaaleankeltaisine puutaloineen näyttää hurmaavalta. Strand-hotelli oli aiemmin tehtaan valkokaulusväen majapaikka ja ruokala, Dals inn -majatalossa oli konttori. Vieressä näkyy parikin patruunan asumusta ja puisto, jossa on keisarinna Maria Fjodorovnalle 1880-luvulla rakennettu puucee.

 Satama suurine purjeveneineen ja vaaleankeltaisine puutaloineen näyttää hurmaavalta.

Mutta idyllin haastavat teollisuushallit rannassa ja 70-luvun kerrostalorykelmä kalliolla.

Mikä hurmaava sekasotku.

1800-luvun makasiineissa on nyt ravintola.

Strandin terassilta on upea merinäkymä.

1970-luvun ratkaisu työntekijäpulaan.

Taalintehdas on historiaa ja nykyisyyttä, elävä 1300 asukkaan kylä. Ja siksi niin kiehtova matkailijallekin.

– Taalintehtaalla on nyt vilkkaampaa kuin koskaan, vaikka säät ovat olleet huonoja. Enimmäkseen suurhelsinkiläisiä perheitä, sanoo ravintola Portsiden yrittäjä Jukka Siitonen.

– Saaristo on löydetty koronan takia, ja nopea yhteys on vetovoimatekijä. Meillä ei ole lossijonoja.

Kaikki siis alkoi 1686, kun Ruotsin vuorikollegio antoi tukholmalaiselle kauppiaalle Daniel Faxenille luvan perustaa masuuni ”Taalin kruununkylään Suomessa”.

Ruotsin metsät olivat jo huvenneet mutta täällä oli lehtipuita polttoaineeksi järvimalmin sulatukseen, vesivoimaa saatiin kun vesi laskee lammesta mereen ja paikka oli vieläpä syvän Tukholman-väylän kupeessa.

Siitä kasvoi teollisuusyhdyskunta, joka levittäytyi osin myös läheiseen Björkbodaan: kankirautavasara, takkirautavalimo ja esineiden valmistaminen jalostetusta raudasta. 1860-luvulla tuli höyrykone ja eikä vanha masuuni ja vesivoima enää olleet niin tärkeitä. Valssilaitokset siirrettiin rantaan.

Punaisia työläistaloja on useita pystyssä.

Ruukkimuseossa esittelee työläiskoteja.

Taalintehdas oli huomattava teollisuuspaikkakunta: sinne tuli sähkövalotkin samana vuonna kuin Helsinkiin, 1884, vain kaksi vuotta sen jälkeen kun ne saatiin ensimmäisenä Finlaysonille Tampereelle.

Kuten monella muullakin paikkakunnalla, kaikki pyöri tehtaan ympärillä.

Wärtsilä osti ruukin 1930-luvulla, ja suurimmillaan tehdas oli 1970-luvulla. Työntekijöitä oli 1200. Silloin rakennettiin kerrostalot, jotta saatiin työntekijöitä houkutelluksi mukavuuksilla – sitä ennen ei ollut sisävessoja.

Työnväenelämään voi tutustua Taalintehtaan mainiossa Ruukkimuseossa, jonne on sisustettu eri vuosikymmenien työläiskoteja – kamari ja keittiö – 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Museo sijaitsee yhdessä vanhimmista säilyneistä työläistaloista lähellä vanhaa masuunia ja konepajaa, ja sen takapihalta voi löytää yhden lahoavan kollektiivihuussin.

1800- ja 1900-luvun taitteen punaisia työväenasumuksia näkyy kylässä useita. Ruukin saksalaisomistajien vaikutuksesta niistä osa on luhtitaloja. Monet työläiskodeista ovat nyt kaupunkilaisten kakkosasuntoina.

 Kuten monella muullakin paikkakunnalla, kaikki pyöri tehtaan ympärillä.

Suljetun tehtaan rappioromantiikkaa.

Taalintehtaalla ja koko Kemiönsaaren kunnassa vapaa-ajanasukkaita on paljon – kakkoskoteja on kunnassa jopa enemmän kuin vakinaisia asuntoja. Sitä turistinkin on kiittäminen hyvistä palveluista.

Heti satamaan saapuessaan voi arpoa, millainen nälkä on. Strand-hotellissa on ravintola jumalaisella lasikuistinäkymällä satamaan, makasiineissa pizzoistaan kuulu Portside ja kivenheiton päässä torilla Holmbergs Four C -kahvila, jota pyörittävät paikkakunnalle palanneet poliisisiskokset. Leivonnaisvalikoima on uskomaton ja kahdeksankymppisen Börje-isän saaliista tehty kalahampurilainen on vailla vertaa.

 Leivonnaisvalikoima on uskomaton ja kahdeksankymppisen Börje-isän saaliista tehty kalahampurilainen on vailla vertaa.

Muitakin ruoka- ja kahvipaikkoja on, esimerkiksi kesäkahvila vierasvenesatamassa. Kesäkuussa avataan satamaan bistro-konttiravintola.

Turistia kiinnostaa varmasti myös kesäkuussa aukeava Glashyttan, takkirautavalimossa toimiva lasipaja, jossa pääsee paitsi ostamaan upeita lasiesineitä myös näkemään, kuinka käsityöläinen puhaltaa lasista esineitä.

Vierasvenesataman ulkokahvila.

Koronasulun noutoleipä Cafe Holmbergilta.

Glashyttanilla vanhassa valimossa voi seurata, kuinka Jonathan puhaltaa lasia. Liikkeet ovat välillä kuin akrobatiaa.

Tallimestarin asunnossa Kojan-paperikaupassakin kannattaa pyörähtää, sillä se on myös teepuoti, luonnonkosmetiikkamyymälä ja antikvariaatti.

Torin kupeessa Holmbergin kahvilan vieressä on Wahlstenin liike, jota ei valikoimansa takia voi kuvata millään muulla sanalla kuin tavaratalo, vaikka se on kooltaan murto-osan murto-osa Stockmannista.

Sellainen Taalintehdas on. Miniurbaani.

Tori on saariston suosituimpia.

Tehdaspaikkakunnan menneisyyteen pääsee kurkkaamaan omatoimisesti Ruukinkävely-kierroksella. jossa selviää niin tehtaan vaiheet kuin arjen elämä: saunat, leipomo ja koulu. Turisti-infosta tai ravintola Portsidesta saa kartan tai sitä voi seurata älypuhelimella osoitteessa visitkimitoon.fi. Ravintola Portside järjestää heinäkuussa keskiviikkoisin ja lauantaisin ilmaisia opastettuja kyläkierroksia.

Pienvenesataman ja tänä vuonna purettavan betonisen ex-kunnantalon vieressä nököttävät paikkakunnan omaleimaisimmat maamerkit eli hiiliuunit, kymmenkunta hobittitalon näköistä kivirakennusta. Niissä poltettiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa puuta hiiliksi, joilla masuunissa kuumennettiin malmia.

Uunit on rakennettu kuonakivestä kuten moni muukin talo, esimerkiksi kirkko. Sekin oli tehtaan omaisuutta. Wärtsilä huomasi myydä sen pois vasta 1978.

Masuuni on parisadan metrin päässä torilta.

Kaunis suo sijaitsee vain 400 metriä torilta.

Taalintehtaan luonnetta kuvaa, että Dragsfjärdin kunnassa, johon Taalintehdas kuului, oli vuonna 1901 maatalousväestöä vain 26 prosenttia, kun luku koko maassa oli 71 prosenttia.

Kylän arki romahti 2012, kun tehdas meni konkurssiin päädyttyään jokunen vuosi aiemmin hollantilaisomistukseen. Toki 350 vuoteen oli laskukausia mahtunut, mutta harva uskoi, että näin voisi käydä. 300 laivaa vuodessa oli käynyt ihan hiljan hakemassa tehtaalla valssattua lankaa.

Sen jälkeen on tietoisesti satsattu merellisyyteen. Vierasvenesatama rakennettiin 80-luvulla. Sitä on tarkoitus laajentaa ja tänä keväänä piti jo olla valmista, mutta valitusprosessi siirsi hanketta. Jo tänä kesänä parkkiin pääsee kuitenkin aiempaa isompia veneitä.

Tehtaalta tyhjäksi jääneissä teollisuushalleissa on mm. venealan yrityksiä, jotka tarjoavat huoltoa ja talvisäilytystä.

Tässä välissä vanhassa valssaamossa louhittiin bitcoinejakin, ja Taalintehtaan K-kaupassa ja pizzeria Portsidessa saattoi maksaakin bitcoineilla.

Yritteliäisyyttä ja luovuutta ei Taalintehtaalta ole koskaan puuttunut.

Tekemistä lähistöllä

  • Luontopoluille pääsee Taalintehtaan masuunin vierestä. Kaunis pitkospuupätkä aivan lähellä keskustaa.

  • Pyöräilyreitti Kemiönsaaren ympäri on hyvin merkitty.

  • Etätöiden tekoon voi varata ilmaiseksi työpisteen muutamaksi päiväksi kunnan DIT-centerin toimistohotellissa, p. 040 530 3584.

  • Amos Anderssonin kesäasunto Söderlångvik on vain muutaman kilometrin päässä. Museo aukesi kesäkuun alussa remontin jälkeen, ja puisto on hieno ja kahvila-ravintola viihtyisä.

  • Bengtskärin majakalle pääsee 17 kilometrin päästä Kasnäsista, jossa on myös kylpylä. Kasnäsistä on yhteysalus Öröhön, Vänöhön sekä Hiittisiin ja Rosalaan. Risteilyistä saa tietoa visitkimitoon.fi.

  • Saunomisen ystäviä voi kiinnostaa Storfinnhova, jossa keskellä savusaunaa on läpi virtaavasta purosta muodostunut allas. Taalintehtaan Ruukin Saunalla on tilaussauna.

  • Golfharrastajille on tarjolla erikoinen 10-reikäinen Wenoxa Golf 10 minuutin venematkan päässä sekä lasitaidetta.

  • Sagalundin ulkomuseo Kemiössä perustettiin Skanssenin innoittamana. Vanhoja rakennuksia pihapiirissä ja kaunis Cafe Adele.

  • Tälle kesälle suunnitellaan perinteisiä tapahtumia Baltic Jazzia, Norpas festivalia, September Openia sekä Muinaistulien yötä.

  • Bussilla pääsee Taalintehtaalle melko hyvin Helsingistä Salon kautta sekä Turusta.

  • Majoitusta tarjoaa hotelli Strand, Dals inn sekä muutaman kilometrin päässä Merikruunu ja Labbnäs. Myös Airbnb:sta kannattaa katsoa tarjontaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?