Yli 1 000 kilometrin metsävaellusreitti houkuttaa retkeilijöitä Viroon – ”Varrelle osuu kallioita ja vesiputouksia” - Matkat - Ilta-Sanomat

Yli 1 000 kilometrin metsä­vaellus­reitti houkuttaa retkeilijöitä Viroon – ”Varrelle osuu kallioita ja vesi­putouksia”

Korona-aika houkutti ihmiset metsiin. Nyt Virossa rakennetaan retkeilystä uutta matkailuvalttia. Myös kulttuuria ja festivaaleja on taas tarjolla tulijoille.

6.5. 18:55

– Halusitte nähdä luonnonmukaista erämaata. Tässäpä teille nyt on sitä, toteaa Merle Rallmann Viron ja Latvian rajan molemmin puolin avautuvan Väiku-Palkna-järven rannalla.

Alue sijaitsee Tallinnasta Peipsimaan, Setumaan ja Võrumaan kautta Riikaan ulottuvan E11-metsävaellusreitin varrella. Rallmann taivalsi 1 060 kilometriä pitkän reitin erillisinä osina tammi-maaliskuussa.

  • Katso yllä olevalta videolta, miltä reitillä näyttää.

Merle Rallmann on vaeltanut eri puolilla Eurooppaa yhteensä noin 6000 kilometriä. –Vaeltaminen tarjoaa vapauden kokemuksen. Herätessään ei koskaan tiedä, mitä on edessä.

Viime vuonna himokävelijän suunnitelmissa oli lähteä jälleen kerran vaeltamaan Espanjan ja Ranskan rajalta Espanjan luoteisnurkkaan Santiago de Compostelaan johtavaa Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreittiä. Pandemian takia suunnitelma tyrehtyi ja korvautui E11-vaelluksella.

– Viron uusi metsäreitti on monipuolinen. Sen varrelle osuu kallioita, metsiä ja vesiputouksia. Kohtasin paljon villieläimiä, kuten kuningaskalastajia, tikkoja, hirviä, metsäkauriita, kaneja ja kettuja. Silmiin osui myös susien ja karhujen jälkiä, Rallman kertoo.

Tulevana kesänä E11-metsävaellusreitistö laajenee 2 140 kilometrin mittaiseksi, kun reittiä jatketaan Liettuan läpi aina Puolan-rajalle asti. Reitistön palvelut on suunniteltu ajatellen myös sellaisia vaeltajia, jotka eivät halua yöpyä teltassa tai taivasalla. Majoituspalveluita on 20 kilometrin välein.

Retkeilyn odotetaan tarjoavan Viron matkailulle uutta vetovoimaa. Uusia visioita pandemian runtelemalle alalle tarvitaankin. Matkailuteollisuus on tuottanut maan BKT:stä noin kahdeksan prosenttia. Viime vuonna ulkomaalaisten matkustajien määrä väheni Virossa 60 prosenttia.

Merle Rallmanilla on tauon paikka.

Suomalaiset kävijät ovat muodostaneet turismivirrasta noin 35 prosenttia, joten Viron matkailuala seuraa silmä kovana Suomessa linjattuja matkustusrajoituksia. Huhtikuun lopulla sisäministeri Maria Ohisalo kehotti suomalaisia rajoitusten purkamisesta huolimatta matkustamaan tänäkin kesänä kotimaassa. Samaa on suositellut Viron hallitus virolaisille.

– Virustilanteen salliessa lähimaamatkailu on uskoakseni silti molempien naapurimaiden haaveissa. Ihmisillähän on kova matkakuume. Retkeily ja maatilamatkailu vastaavat korona-ajan tarpeisiin, pohtii E11-vaellusreitin Viron osuutta koordinoinut Anneli Kana.

Virossa E11-metsävaellusreitin kehityksestä on vastannut Maatilamatkailuyhdistys. –Viro on muutakin kuin Pärnun kylpylät ja Tallinnan vanha kaupunki. Metsävaellusreitin varrella on tarjolla yli 400 historiallista paikkaa ja luontokohdetta, yhdistyksen johtaja Anneli Kana kertoo.

Virolaiset ovat aina hakeneet lohtua metsästä, ja kuluneen vuoden aikana kiinnostus retkeilyä kohtaan on kasvanut entisestään. Kansallismetsiin asennettujen laskureiden keräämien tietojen mukaan metsähallituksen luontokohteissa vierailtiin viime vuonna 2,9 miljoonaa kertaa, mikä on yli puoli miljoonaa kertaa enemmän kuin muutama vuosi sitten. Kymmenen prosenttia vierailijoista oli ensikertalaisia.

 Emme ole aiemmin retkeilleet, mutta olipa mystinen kokemus.

Võrumaalla, Rõugen kylässä vastaan pyöräilee kolmen nuoren miehen porukka rinkkoineen. Ystävykset ovat viettäneet viikonlopun läheisellä Paganamaan luonnonsuojelualueella Latvian rajalla ja yöpyneet metsähallituksen kodassa. Kuten Suomessakin, metsähallituksen tarjoamat palvelut ovat kaikille maksuttomia.

– Emme ole aiemmin retkeilleet, mutta olipa mystinen kokemus. Teen musiikkia ja koin ympäristön inspiroivaksi, kertoo Oskar Olesk.

Oskar Olesk, 16, Rolando Põld, 16, ja Riky Leok, 19, retkeilivät huhtikuussa Paganamaan luonnonsuojelualueella Etelä-Virossa.

Matkailuala ja sen kanssa käsikynkkää kulkeva kulttuurisektori ovat Virossakin kaivanneet valtion tukea pandemian aikana. Tarpeeseen on pyritty vastaamaan.

Matkailualalle Viron hallitus on antanut taloudellista tukea sulkutilan aikana kolmessa vaiheessa, yhteensä 44 miljoonaa euroa. Toukokuussa 2021 käynnistettävällä neljännellä tukikierroksella on tulossa lisää.

Kulttuuriministeriö puolestaan varasi maaliskuun lisätalousarviossa kulttuurille 42 miljoonaa euroa. Summa sisälsi erillisen 6 miljoonan euron rahaston, jonka tarkoituksena on turvata kansainväliset kulttuuri- ja urheilutapahtumat.

Kaikille tukea ei riittänyt. Näppejään jäi nuolemaan muun muassa Lahemaan kansallispuiston alueelle levittäytyvä Viru Folk -festivaali. Festivaalijohtaja Peep Vedla sai idean tapahtumaan vuonna 2007 nähtyään Angelin tyttöjen esityksen Suomen Lapissa. Veedla päätti järjestää kansanmusiikkikonsertteja Käsmun pienessä kalastajakylässä Pohjois-Virossa.

Viru Folk on ammentanut luonnon lumosta ja pystyttänyt muun muassa keskelle metsää Metsälavaksi nimetyn estradin.

– Tämän kesän supistetussa festivaalissa ei Metsälavaa ikävä kyllä voida hyödyntää, koska sen kustannukset ovat liian korkeat. Toivottavasti tilanne korjaantuu ensi vuonna, Veedla kertoo.

Kimmo Pohjonen esiintyi kesällä 2018 Viru Folkissa. Tänä kesänä festivaali järjestetään suppeammassa muodossa. Lavalle nousee muun muassa suomalainen Shaika Balalaika.

Festivaalien peruutuksista ei Virossa juuri ole uutisoitu. Heinäkuussa järjestetään Viljandi Folk ja elokuussa Jazzkaar. Kesäkuulle suunniteltu Tallinn Music Week on siirretty syyskuulle.

– Yhtenä syynä myöhentämiseen oli se, että halusimme huomioida suomalaiset taiteilijat ja yhteistyökumppanit, paljastaa musiikkiviikon johtaja Helen Sildna.

Ulkomaankauppaministeri Andres Sutt on toiveikas, mutta peräänkuuluttaa sitkeyttä.

– Hallitus tekee osansa ekosysteemin ylläpitämiseksi, mutta yritysten ja muiden toimijoiden on sopeuduttava uuteen tilanteeseen ja hyödynnettävä esimerkiksi digitalisaatiota, Viron Reformipuoluetta edustava Sutt toteaa.

Ulkomaankauppaministeri Andres Sutt hörppäsi maanantaina valtioneuvoston edessä termospullosta tarjottua teetä. –Viron kehittämä ja puolustama rokotepassi vaikuttaa olennaisesti siihen, milloin matkustaminen aukeaa.

Digitaalisaatiota hyödynsi klassisen musiikin festivaali Balti ja Eesti Muusika Päevad, joka toteutettiin huhtikuun lopulla kokonaan verkkoympäristössä.

– Verkkoympäristöön meidät ajoi toisaalta pakkotilanne, mutta samalla se oli myös mahdollisuus löytää uutta yleisöä ja luoda uusia taiteellisia konsepteja ja yhteisöllisyyttä, kertoo Viron säveltäjien liiton puheenjohtaja Märt-Matis Lill.

Festivaalin teemana oli tänä vuonna ”kulttuurinen ja geneettinen perintö”.

– Kulttuuri on kuin vanha metsä, joka edustaa jatkuvuutta mutta sisältää myös erilaisia kerrostumia. Virossa suomalais-ugrilainen perimä tiedostetaan vahvasti. Toisaalta identiteettiä luodaan koko ajan uudestaan, Lill pohtii.

Säveltäjä Märt-Matis Lill seurasi keskiviikkona, kun Tallinnan filharmoonikot harjoitteli hänen uusinta teostaan Mustapäiden veljeskunnan talossa vanhassa kaupungissa.

Lill kertoo ammentavansa omissa sävellyksissään usein luonnosta. Yksi teoksista on ottanut vaikutteita ristiaallokosta, toinen puiden paukkumisesta pakkasessa.

– Koen tässä yhteyttä suomalaisiin tekijöihin. En ole huomannut esimerkiksi saksalaisten säveltäjien teoksissa niin paljon luontoteemoja, Sibelius-Akatemiassakin opiskellut Lill arvelee.

Valkovuokkoja Keila-joen rantametsässä.

Metsämaisema Alam-Pedjan suojelualueella.

Muita retkeilykohteita Virossa

Metsäpuiston pyörätuolipolku Länsi-Virumaalla.

Paljassaaren suojelualue Pohjois-Tallinnassa. Paljassaaressa sijaitsee myös yksi Tallinnan suosituimmista hiekkarannoista.

Soomaan kansallispuisto Pärnu- ja Viljandimaalla. Soomaa on Pohjois-Euroopan suurin tulva-alue, jonne tehdään tulvien aikaan kanoottiretkiä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?