Viapori on sympaattinen pikkukylä lyhyen lauttamatkan takana – ota talteen parhaat Suomenlinnavinkit - Matkat - Ilta-Sanomat

Viapori on sympaattinen pikkukylä lyhyen lauttamatkan takana – ota talteen parhaat Suomenlinnavinkit

Viikonloppu Suomenlinnassa on täydellinen korona-ajan miniloma. Kauniissa talvimaassa ei tarvitse tehdä muuta kuin syödä ja kävellä. Ja niitä Suomenlinnassa voi tehdä erittäin hyvin.


23.2. 16:00

Tälle lomamatkalle voisi melkein kävellä. Kotioveltani on Suomenlinnaan neljä kilometriä, mutta väliin tarvitaan lautta. Se tuo eksotiikkaa paitsi itselle myös taaperolle, joka ei voi muistaa aikaa ennen koronakotoilua. Menneisyyttä, jossa matkailtiin.

– Ooh, ooh! huutelee Justus, 2, ja osoittelee Katajanokan valoja, jotka sumu ja pimeys pehmentävät kuin akvarelliksi.

Merimatka saarelle vie vain vartin.­

Unescon maailmanperintölistalle kuuluva Suomenlinna on mainio viikonloppukohde.­

Matkajännitys pistelee poskia pakkasen kanssa. Pastellivärit tervehtivät meitä vartin lauttamatkan jälkeen. Onko Suomenlinna aina ollut näin kaunis, mietin perillä. Muistan miten suomenlinnalaiset vetosivat viime keväänä muita pysymään mantereella, etteivät innokkaat ulkoilijat tuo virusta saarelle.

Tavallisesti saari vilisee vierailijoita, mutta nyt on hiljaista. Pääosin paikallisia. Yleensä saarella käy vuodessa miljoona kävijää, mutta viime vuonna kävijöitä oli vain 450 000, joista valtaosa kesäkuukausina.

Kun turistit riisutaan pois ja perjantai-illan todellisuus koittaa, on Suomenlinna yhtäkkiä sympaattinen pikkukylä. Arki Suomenlinnassa tuo Astrid Lindgrenin kirjojen vanhat filmatisoinnit mieleen. Autojen sijaan muhkuraisilla kaduilla on polkupyöriä ja pulkkia. En tiedä, tahtoisinko enemmän olla itse lapsi Suomenlinnassa vai tarjota lapsilleni lapsuuden tässä hattaranvärisessä unelmassa. Lumikerros viimeistelee idyllin. Tuntuu ihan lomalta.

Suomenlinnan hostelli on vanhassa koulussa. Saarella on myös yksi Airbnb-huoneisto.­

Vietämme saarella viikonlopun perjantaista sunnuntaihin, minä, mieheni, taapero ja vauva. Suomenlinnassa on pieni, sympaattinen hostelli vanhassa koulussa, joka kyllä on upseerikerhonakin palvellut.

Kahden hengen huoneet ovat siistit ja simppelit. Paksussa, vanhassa kiviseinässä on ikkunasyvennyksessä kolo, jossa istuskella. Valtaosa neliöistä uppoaa parisänkyyn, ja vessat ja suihkut ovat käytävällä. Luksusta yöpymiseltä ei kannata odottaa, mutta se näkyy hinnassa. Tavallisesti kahden hengen huone kustantaa 70 euroa yöltä, ja alennuskampanjoitakin on.

Ja hostelliudessa on hyötynsä: keittiössä voi hyvin laittaa omia ruokia. Saaren pieni ruokakauppa on aivan naapurissa. Me nappasimme sieltä mikrolämmitettävät riisipuurot iltapalaksi. Yhteisissä tiloissa voi hyvin pelata mukaan pakattua lautapeliä.

Tunnelmallinen Bastion Bistro sopii päivälliselle.­

Lounaalle voi piipahtaa vaikka trendikkään fiinissä Adlerfeldtissä.­

Korona-aikana palveluita on saarilla tavallista niukemmin, mutta silti riittävästi. Lounaalla voi käydä trendikkäässä, fiinimmässä ravintola Adlerfeldtissä ja päivällisellä tunnelmallisessa Bastion Bistrossa. Adlerfeldtissä söimme erilaisia jumalaisia ruokia, joista emme osanneet sanoa, mistä upea maku tulee. Erityisesti ruusukaaliannos teki vaikutuksen.

Lasilliselle voi piipahtaa Linna Bariin ja kahville Café Vanilleen. Kahvila on sisältä pienoiskokoinen, mutta vanhan puutalon verannalla voi syödä laskiaispullansa viltin alle kääriytyneenä. Saaren oman panimon aukioloajat ovat tätä nykyä hyvin rajatut, mutta hyvää paikallista olutta saa ruokakaupasta ja ainakin Bastion Bistrosta.

Museot ovat sulkeneet pandemian takia ovensa, mutta muuten niitä voisi koluta koko viikonlopun. Saaren historiaan voi tutustua Ehrensvärd-museossa ja Suomenlinna-keskuksen museossa. Sotamuseo Maneesi esittelee Puolustusvoimien vanhaa kalustoa, ja talvi- ja jatkosodassa seilanneeseen sukellusvene Vesikkoon voi kivuta sisään. Tullimuseon tuorein näyttely kertoo tullikoirista. Lasten suosikki on Lelumuseo, jossa vanhat nuket ja nallet kertovat menneiden vuosien lasten elämästä tällä hetkellä tyhjille saleille.

Galleria sentään on auki. Helsingin taiteilijaseura pitää saarella HAA-galleriaa. Hienoon majakkakirkkoonkin pääsee.

Café Vanillen verannalla voi syödä laskiaispullansa vilttiin kääriytyneenä.­

Kesällä paksujen muurien sisään voi ryömiä katsomaan Ryhmäteatterin kesäteatterissa näytelmää Seitsemännen portaan enkeli. Frank McCourtin romaaniin perustuva musiikkinäytelmä kertoo kirjailijan köyhästä lapsuudesta Irlannissa.

Talvisessa koronakaupungissa on turha jossitella, mutta mieli laukkaa jo kesässä. Kesäviikonloppu Suomenlinnassa ei olisi huono ajatus – tai toisaalta kevään tuloa olisi kiva katsella saarella. Ruskakin säväyttää saarella.

Vanhalla linnoitussaarella katse keskittyy ensimmäisenä paksuihin muureihin, joista pilkistää tykinaukkoja, ja muuhun Suomessa harvinaislaatuiseen rakennuskantaan. Mitä pidemmälle lauttarannasta koluaa, sitä hienompaa luontoa tulee eteen.

Suomenlinna on upea päiväretkikohde, mutta kun jää yöksi, saa leikkiä olevansa yksi paikallisista. Samalla pääsee ihanaan lomakuplaan, jota olikin jo ikävä.

Suomenlinnan Sotamuseossa pääsee tutustumaan saareen sotien historiaan.­

Lasten kanssa Suomenlinnaan kannattaa pakata pulkka ja taskulamppu.­

Rannalta voi katsoa kaupungin siluettia. Toisaalla taivasta tavoittelevat Kalasataman uudet tornitalot, toisaalla vanhat jylhät kirkontornit. Siellä täällä vilkkuu keltaisia ja punaisia valoja. Mutta vilisköön kaupunki siellä meren takana, terveisiä vaan kotiin tiski- ja leluvuorille. Suomenlinnassa tunnelma on unelias.

Viikonlopun etuna on, että riittää aikaa kävellä kaikki saaret läpi. Kustaanmiekan kummuilta voi ihailla merta, Susisaaressa seikkailla muurien sisällä taskulampun kanssa ja ihailla vanhaa kuivatelakkaa. Iso Mustasaari kannattaa kävellä kokonaan ympäri, sillä saarella on pääreittien ulkopuolella paljon nähtävää.

Pikku Mustasaarella pääsee vain osaan saaresta, sillä osa on Puolustusvoimien käytössä. Länsi-Mustasaarella saa kiipeillä kallioilla.

Suomenlinnaa alettiin rakentaa sangen mitättömän kylän edustalle 1748, kun Ruotsin valtakunta tahtoi parantaa puolustustaan Suomenlahdella. Nimekseen linnoitus sai Sveaborg, joka kääntyi suomenkielisten suussa Viaporiksi.

Rakennushanke oli valtakunnan suurin, ja väkeä saarilinnoituksessa oli kohta enemmän kuin Helsingissä. Linnoitukseen rakennettiin suuria kasarmeja asunnoiksi. Asuminen oli ankeaa ja ahdasta, mutta Viapori oli tärkeä kulttuurielämän keskus, jossa seuraelämä oli vilkasta ja tanssiaiset komeita.

1808 merilinnoituksen herruus vaihtui Ruotsilta Venäjälle, kuten seuraavana vuonna koko Suomen. Venäjän aikana saarella oli noin 4 000 asukasta, joista tuhatkunta siviilejä. Saarelle rakennettiin ortodoksinen kirkko. Upseerit asuivat puutaloissa, jotka nykyään ovat lähes täysin tuhoutuneita.

Erilaisia palveluita oli paljon. Nikolai Sinebrychoff perusti Länsi-Mustasaarelle pienen panimon, joka kasvoi nopeasti ja muutti mantereen puolelle.

Venäläinen varuskunta poistui Viaporista 1918, ja linnoitus nimettiin Suomenlinnaksi. Saaret olivat kuitenkin pitkään sotilasaluetta, ja vierailijat tarvitsivat passia vuoteen 1948 saakka. Telakalla rakennettiin sotakorvauslaivoja. Asumisen taso oli hyvin matalaa.

Nykyisin Suomenlinnassa on noin 350 asuntoa ja noin 800 asukasta. Saari on kytketty kaukolämpöön, ja mantereelta kulkee huoltotunneli esimerkiksi pelastusajoneuvoja varten. Lähes kaikki asunnot ovat valtion omistuksessa ja niitä vuokraa Suomenlinnan hoitokunta. Uusia asuntoja on harvoin tarjolla.

3 x sota Suomenlinnassa

1. Suomen sota 1808–1809: Viaporia piiritettiin Suomen sodassa keväällä 1808 ja vahva linnoitus antautui, vaikka pommitukset eivät tehneet juuri vahinkoa.

2. Krimin sota 1853–1856: Alkujaan Venäjän ja Turkin välistä sotaa käytiin myös Suomen rannikolla. Viaporia pommitettiin keväällä 1855 kaksi päivää, ja se kärsi pahoin. Helsinki seurasi Kaivopuistosta.

3. 1917–1918 sisällissota: Suomelle siirtynyt Suomenlinna toimi kevään 1918 sodan suurimpana vankileirinä. Pahimmillaan saarella oli 8 000 punavankia. Yli 1 500 kuoli.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?