4 stereotypiaa Espanjasta ja espanjalaisista, jotka eivät pidä paikkaansa ja yksi, joka todellakin pitää – Mira kertoo 13 vuoden kokemuksella - Matkat - Ilta-Sanomat

4 stereotypiaa Espanjasta ja espanjalaisista, jotka eivät pidä paikkaansa ja yksi, joka todellakin pitää – Mira kertoo 13 vuoden kokemuksella

Stereotypiat eivät koskaan ole täysin tuulesta temmattuja, mutta maailma muuttuu. Monet Espanjaan liitetyt yleistykset ja mielikuvat alkavat olla jo aika vanhentuneita, tai pitävät muuten huonosti paikkaansa, kirjoittaa maassa yli kymmenen vuotta asunut Mira Jalomies.

Monet Espanjaan liitetyt yleistykset pitävät paikkaansa vain alueellisesti: flamenco on maan eteläosalle, Andalusialle, tyypillistä musiikkia ja tanssia.­

2.11.2020 16:11

1. Espanja on viinimaa

Espanja on maailman kolmanneksi suurin viinintuottaja, eli siinä mielessä Espanja on toki viinimaa. Mutta mitä tulee paikallisten juomatottumuksiin ja -mieltymyksiin, Espanjasta on tullut ehdottomasti olutmaa; niin paljon hanakammin maassa tartutaan nykyään olut- kuin viinilasiin.

Olut on seurustelu- ja janojuomaa, helteisen päivän virkistäjä ja sopii lähes joka tilanteeseen. Viini on ainoastaan ruokajuomaa, mutta olut passaa usein siihenkin tarkoitukseen. Tapasten kanssa kyytipoikana on liki aina pieni lasillinen olutta, una caña.

2. Kaikki tehdään mañana

Pitää paikkaansa, että Espanjassa suhtaudutaan aikaan rennommin kuin meillä. Mutta kuuluisa mañana-klisee eli se, että kaikki tehdään vasta huomenna tai joskus hamassa tulevaisuudessa, jos silloinkaan, alkaa olla jo aika lailla mennyttä maailmaa, tai ainakin vahvasti liioiteltua.

Suurissa kaupungeissa siestalepoon ei enää ole aikaa eikä mahdollisuuksia. Pikkupaikoissa tapaa vaalitaan enemmän, vaikka se onkin hiipumassa.­

Monet espanjalaiset ovat todella ahkeria ja työteliäitä, asiat hoituvat ja tehdään niin kuin on sovittu – jos ei välttämättä suomalaisella jämptiydellä, niin silti tarpeeksi ripeästi ja hyvin.

Moni nykyespanjalainen yhdistää mañana-kulttuurin nimenomaan Etelä-Espanjaan, Andalusiaan, jossa ihmiset ovat keskimäärin leppoisampia ja muutenkin perusmentaliteetiltaan erilaisia kuin vaikkapa pohjoisessa tai Barcelonan seudulla Kataloniassa.

Tosin on huomautettava, että kaikki, mikä liittyy byrokratiaan ja virastoissa asiointiin, tapahtuu maassa edelleenkin aika mañana-meiningillä – ainakin suomalaisesta perspektiivistä katsottuna.

3. Paella on Espanjan kansallisruokaa

Paella lienee kansainvälisesti Espanjan tunnetuin ruoka. Moni espanjalainen ei sen sijaan miellä sitä kovin tyypilliseksi ruoksi, saati kansallisruoaksi, vaan ennen kaikkea Valencian seudun perinneruoaksi.

Paellaa toki tarjotaan monissa ravintoloissa ympäri maata, mutta suinkaan aina se ei ole erinomaista, tai edes hyvää: monista turistiravintoloista saa mautonta pakastemössöä.

Jos pitäisi valita ruoka, mitä syödään eniten koko maan laajuisesti, se olisi eittämättä perunamunakas, tortilla de patata.

Ruoalla on tärkeä rooli liki jokaisessa espanjalaisessa juhlassa ja tapahtumassa. Toisinaan ei muuta ohjelmaa edes tarvita: tässä syntyy ison porukan paella.­

4. Espanjalaiset viettävät kunnon siestaa

Tavallinen espanjainen pikkukaupunki ja kylä hiljenee iltapäivällä tyystin. Koulupäivä päättyy, pankit ja virastot sulkeutuvat, pikkukaupat pistävät ovensa kiinni kolmeksi tunniksi ja kadut autioituvat. Työpaikoilta on lyhyt matka kotiin valmistamaan lounasta ja syömään, jonka jälkeen ehtii kenties viettää tovin oikeaoppista siestaa, eli heittäytyä pitkäkseen tai ottaa jopa pienet nokoset – ellei sitten ole muuta puuhaa, kuten kotitöitä.

Yhä useammalle espanjalaiselle siestalevosta on sen sijaan tullut täysi mahdottomuus muutoin kuin ehkä viikonloppuna ja lomalla. Varsinkaan suurkaupunkien elämäntyyliin ja toimistotöihin se ei enää sovi.

Muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan reippaasti yli puolet espanjalaisista ei kertomansa mukaan koskaan vietä kunnon siestaa, eli nuku päiväunia.

On kuitenkin yksi stereotypia, joka pitää edelleen erinomaisesti paikkaansa:

Ruoka on ISO osa espanjalaista kulttuuria

Jos kyselee espanjalaiselta matkavinkkejä kotimaansa kohteisiin, saa hyvin todennäköisesti listan ruoista ja ravintoloista, joita pitää testata. Ruoka ja kunkin seudun erikoisuudet ovat asioita, joiden vuoksi kannattaa matkustaa maan laidalta toiselle, eivät nähtävyydet.

Ruolla on arjessakin tärkeä rooli, mutta juhlissa asia korostuu. Maalle tyypillisiä ovat myös monet tempaukset, joissa ei ole oikeastaan mitään muuta ohjelmaa kuin ruoka: tehdään jättipaella, jättiperunamunakas, jättikääretorttu tai jotain muuta suunnatonta – mieluiten maailmanennätyksiä rikkovaa – joka sitten syödään.

Oma lukunsa ovat varsinaiset gastronomiset juhlat ja tapahtumat; on oliivi-, valkosipuli-, kukkakaalijuhlia, parsa-, juusto- ja mustekalajuhlia. Kataloniassa juhlitaan kevään tuloa kokoontumalla ulos pitkien pöytien ääreen herkuttelemaan kevätsipuleita muistuttavilla grillatuilla calçots-sipuleilla, jotka dipataan maistuviin kastikkeisiin.

 

Espanjassa, Brasiliassa ja nyt Malesiassa asuva, liki sadassa maassa käynyt Mira on matkatoimittaja ja copywriter. Lisää inspiraatiota reissuillesi löydät Miran Facebook-sivuilta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?