Laura, 34, rakastaa raskasta työtään rahtilaivoilla maailman merillä: ”Roisiin huumoriin saa kyllä tottua” - Matkat - Ilta-Sanomat

Laura, 34, rakastaa raskasta työtään rahtilaivoilla maailman merillä: ”Roisiin huumoriin saa kyllä tottua”

Laura seilaa työkseen maailman merillä. Työn kohokohtia ovat upeat auringonnousut, delfiinit ja maailman kaunein merireitti, joka sijaitsee yllättävän lähellä.

Riihimäeltä kotoisin olevalla Laura Leppäsellä on liikkuva työ suomalaisen Finnlines-varustamon päivämiehenä. Leppänen kertoo, mitä työ tekijältään edellyttää.­

18.10. 18:10

”Bye bye Sagunto! See you again!”

Riihimäeltä kotoisin oleva Laura Leppänen, 34, on kokenut hyvästien jättäjä.

Syynä on Leppäsen liikkuva työ suomalaisen Finnlines-varustamon päivämiehenä. Hommat rahtilaivoilla vievät hänet useammaksi viikoksi maailman merille, pois Suomesta ja läheisten viereltä.

– Tällä hetkellä seilaamme Välimerellä. Olemme menossa Espanjan Saguntosta Italian Salernoon, Leppänen kertoo Ilta-Sanomille.

Hoidossa olevat koirat joutuvat odottamaan emäntäänsä kotiin tällä kertaa viiden viikon ajan. Ikävä vaivaa, mutta silti Leppänen elää unelmaansa.

– Upeita hetkiä tässä työssä on paljon. Meri ympäristönä on joka päivä erilainen. Erityisesti auringonnousut ja -laskut ovat merellä upeita, Leppänen kertoo.

Työ rahtilaivoilla on Leppäsen aikuisuuden unelma. Aiemmin lähihoitajana työskennellyt nainen päätyi opiskelemaan vahtiperämieheksi Etelä-Kymenlaakson Ammattiopistoon. Opinnot ovat loppusuoralla.

Rahtilaivoille nainen on päässyt töihin jo opintojen ohella.

– Yleensä alalla on suhteellisen hyvin töitä, mutta koronan takia merenkulku elää eräänlaista kriisivaihetta. Lähes puolet suomalaisista merimiehistä on joutunut lomautetuiksi.

Leppänen on siis onnekas. Ajankohta saa arvostamaan merenkulkualaa kenties enemmän kuin ennen.

Pelkkiä auringonlaskuja ja -nousuja arki ei toki ole.

Merellä työskentely vaatii stressinsietokykyä, sillä satamapäivät ovat hektisiä. Epäsäännöllinen työ syö henkisiä ja fyysisiä voimavaroja.

Päivämiehen tämän hetken tehtäviä kuunnellessa melkein hengästyy. Työ mv Finnsea -rahtialuksella sisältää muun muassa ruosteenpoistoa, maalausta, kansien pesua ja erilaisia rasvaushommia. Joskus Leppänen ajaa myös vahtia eli työskentelee neljän tunnin jaksoissa tähystäjänä laivan komentosillalla.

Muskeleille on tarvetta.

– Satamapäivinä työhöni kuuluu lastinkäsittelyn valvontaa, laivan lastaamista ja laivan kiinnitykseen ja irrotukseen osallistumista. Osallistun myös lastin kiinnittämiseen sekä lastin kirjaamiseen.

Fyysisten työpäivien lomassa on onneksi myös vapaa-aikaa. Silloin on mahdollisuus vetäytyä omaan hyttiin.

Hyteissä asutaan pääosin yksin, ja niistä löytyy samat huvit kuin kotoakin. On televisio, jääkaappi, suihku ja wc.

Suomen lipun alla seilaavilla aluksilla on totta kai myös sauna. Periaatteessa aluksilla on kaikkea sitä, mihin kotonakin on totuttu.

– Vapaa-aikaa voi viettää esimerkiksi kuntosalilla tai päivähuoneessa elokuvia katsellen. Monesti laivalla on käytössä myös tietokoneet, mutta internetyhteydet tuppaavat olemaan aika olemattomat merellä.

Työ on niin intensiivistä, että ulkopuolisella herää kysymys, kärsiikö siviilielämä merellä olosta?

Leppänen myöntää, että perhe-elämän tai parisuhteen yhdistäminen liikkuvaan työhön voi olla haasteellista. Myös sosiaalinen elämä on rajoitetumpaa kuin tavallisesti.

–  Itse asun yksin neljän koiran kanssa, mutta vahvat sosiaaliset verkostot ovat minullekin hyvin tärkeitä. llman hyvää ystävääni, joka huolehtii koiristani työviikkojen ajan, ei tämä työ olisi mahdollista.

Toisaalta työ on tarjonnut myös elämän kohokohtia, muistuttaahan merellä olo välillä onnistunutta luontodokumenttia.

– On sanoinkuvaamattoman hieno tunne nähdä delfiiniparvi laivan vierellä. Myös kilpikonnien ja valaiden näkeminen saa aina hyvälle tuulelle.

Yhdellä jos toisellakin merellä seilannut suomalaisnainen on myös huomannut, että maailman hienoimmat merimaisemat löytyvät yllättävän läheltä.

– Turun ja Ahvenanmaan saaristo on vuoden jokaisena päivänä hieno. Saimaan kanavakin on jäänyt hienona kokemuksena mieleen.

Leppänen suosittelee merenkulkualaa kaikille, jotka kokevat, että merellä työskentely voisi olla itseä varten.

Ilman pahoinvointia ei kokenutkaan merenkulkija aina pärjää, mutta työ palkitsee.

– Kannattaa muistaa, että unelmat ovat tavoittelemisen arvoisia. Itsekin olen alanvaihtaja, mutta päivääkään en ole sitä katunut.

Merellä kenties tärkein työkalu on lopulta olla sinut itsensä kanssa. Itsetuntemuksesta on apua myös muiden kanssa töitä tehdessä.

Sukupuoli ei ole mikään este työssä.

– Roisiin huumoriin saa kyllä tottua, sillä ylipäätään ilman huumorintajua ei laivatyössä pärjää. Mutta minkäänlaiseen vähättelyyn tai syrjintään laivoilla en ole naisena törmännyt.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?