Kolumni: Taalintehtaalta lopetettiin 300 vuotta toiminut ruukki, Naantali on nyt menettää jalostamon - Matkat - Ilta-Sanomat

Onko kohtalo yhteinen: Naantali voi menettää jalostamon, Taalintehtaalta lopetettiin 2012 yli 300 vuotta toiminut ruukki

1600-luvulla perustettu tuotantolaitos työllisti 50 vuotta sitten 1200 ihmistä, joten konkurssi murjoi Taalintehdasta pahasti, kirjoittaa saaristoon kahdeksi kuukaudeksi muuttanut Riika Kuuskoski.

19.9.2020 12:00

Äiti lähti saareen. Viisikymppinen helsinkiläisnainen muutti kahdeksi kuukaudeksi työharjoitteluun Kemiönsaareen. Lapset ja koirat jäivät kotiin isän kanssa. Tämä on sarjan kolmas osa.

Kuukausi Taalintehtaalla on tehnyt minusta sen verran saaristolaisen, että uutinen Nesteen aikeista lopettaa jalostamonsa Naantalista raapaisi syvältä.

Pieni saaristopaikkakunta kuten tämäkin, kovin riippuvainen yhdestä työnantajasta, iso isku ihmisille. 330 työpaikkaa vaarassa kadota.

Taalintehdas koki sen jo.

Meri ja viehättävät vanhat puurakennukset luovat Taalintehtaan charmin.­

2012 meni konkurssiin tuotantolaitos, joka oli tuonut kylälle elantoa vuodesta 1686. Ruotsin vuorikollegio antoi silloin luvan perustaa masuuni ”Taalin kruununkylään Suomessa”. Ruotsin puolella ei enää oikein riittänyt lehtipuita poltettavaksi, jotta järvimalmi olisi saatu sulatetuksi ja rauta erotelluksi.

Tästä kaikki alkoi. Taalin kylän masuuni sai perustamisluvan 1686.­

Sitten tuli kankirautavasara, takkirautavalimo ja esineiden valmistaminen jalostetusta raudasta, valssaus, putlaus, työvoimapula, asuntojen rakentaminen työläisille ja koko yhdyskunta, joka pyöri tehtaan ympärillä, koulu, sairaala, leipomo, tori, kuonatiilistä rakennettu kirkko, joka sekin oli tehtaan omaisuutta ja jonka Wärtsilä huomasi myydä pois vasta 1978.

Wärtsilä osti ruukin 1930-luvulla. Ensimmäiset omistajat olivat olleet tukholmalaisia kauppiaita, ja Plootu-Mikon sukulaiset asettuivat Kemiönsaarelle patruunoiksi. 1870 omistus siirtyi Ramsayn suvulta Pietarissa vaikuttaneelle liikemiehelle ja lopulta osakeyhtiönä Wärtsilälle. Vuonna 1979 tehdas tuli Ovakon hallintaan ja sitten Hollannissa majaa pitävälle FNSteelille.

Taalintehtaan kirkkokin oli tehtaan omaisuutta. Wärtsilä myi sen seurakunnalle 1978.­

Lopetetun tehtaan tiloissa Taalintehtaalla on muun muassa huvivenetelakka.­

Enimmillään tehdas työllisti 1970-luvulla 1200 ihmistä. Rakennettiin kerrostaloja. Samaan aikaan alkoi automatisaatio ajaa työpaikkoja alas – samalla kun tuotantomäärät kasvoivat räjähdysmäisesti. Elokuussa 2010 rikottiin 10 000 000 tonnin raja valssaustuotannossa.

Taalintehtaalla tehtiin raudasta valssilankaa, jota voitiin käyttää vaikka mihin, hakaneuloista siltavaijereihin. Loppuvaiheessa kävi 300 laivaa vuosittain satamassa hakemassa lankaa maailmalle. Taalintehtaan vahvuus oli jo 1600-luvulla sen hyvä luonnonsatama, kahdeksan metrin väylä, avomeren reitin tuntumassa.

Hiiliuunit ovat aivan Taalintehtaan vierasvenesatamaa vastapäätä.­

Tuliko tehtaan lopettaminen yllätyksenä? Moni sanoo että tuli, mutta varoittajiakin oli. Björkbodan kartanon 1980-luvulla ostanut Gösta von Wendt, tehtaan 1800-luvulla omistaneen Ramsayn suvun jäsen, vedettiin pian Kemiönsaarelle muutettuaan mukaan kunnallispolitiikkaan. Hän kertoo varoitelleensa, että paikkakunta on liian riippuvainen yhdestä yrityksestä.

Yritystoimintaa syntyikin lisää, kuten kalankasvattamosta hotellitoimintaan laajentanut Kasnäsin kylpylä. Se on nyt kunnan suurin yksityinen työnantaja.

Kasnäsin kylpylä on nykyään Kemiönsaaren suurin työllistäjä.­

Kalanjalostustehdasta pyörittänyt yrittäjäperhe laajensi liiketoimintansa kylpylähotelliin Kasnäsissä.­

Moni uskoo Taalintehtaassa olevan ainesta uudeksi Hangoksi, kunhan vielä suurempi joukko kotimaanmatkailijoita löytää kesäkylän, jossa vanhojen puutalojen charmi yhdistyy masuunihistoriaan ja meritunnelmaan.

Vierasvenesatama perustettiin 80-luvulla ja aiheutti heti kuhinaa purjehduspiireissä. Silloinen kunnanvaltuutettu Leif Lindgren muistelee istuneensa ensimmäisen kesän satamassa vahtina, kun kerran oli vierasvenesatamaa ehdottanut. Purjeveneiden mastot rujoa tehdasrakennusta vasten luovat jännästi siltaa raadannan ja luksuksen, eliitin ja proletariaatin välille.

Vanhaa tehdasta kunnostetaan ja puolet tiloista on jo saatu vuokrattua, kertoi paikallinen Annonsbladet. Satamasta viedään viljaa ja puutavaraa. Vuositasolla aluksia käy 25–30, lehti kertoo.

Naantali sai öljyjalostamon vasta 1957 ja sillä on tukijalkaa muuallakin. Esimerkiksi Naantalin kylpylä on iso työllistäjä, pittoreski pikkukaupunki Muumimaailmoineen on houkutellut turisteja pitkään.

Toivottavasti paukut riittävät.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?