Tove Jansson asui nuorena Tukholmassa – siellä hän keksi nimen muumeille ja seikkaili katoilla kuin Kassinen konsanaan - Matkat - Ilta-Sanomat

Tove Jansson asui nuorena Tukholmassa – siellä hän keksi nimen muumeille ja seikkaili katoilla kuin Kassinen konsanaan

Tukholma oli Tove Janssonille rakas. Lähde nojatuolimatkalle nuoren taiteilijan kanssa.

Tove Jansson vietti nuorena paljon aikaa Tukholmassa.­

26.7. 10:19

”Kuuntelin aamuun asti, kuinka muumipeikot siirtelivät tohveleitani edestakaisin sängyn alla.”

Noin kirjoitti kauhistunut Tove Jansson (1914–2001) päiväkirjaansa kummitustarinoiden järkyttämästä yöstä keväällä 1932. Hän oli viettänyt iltaa opiskelijaystävänsä seurassa kummitustarinoita kertoen ja palannut sitten yösydännä kotiin pelkäämään.

Tove asui kattoikkunallisessa ullakkohuoneessa Kungsholmenin kaupunginosassa lääkärienonsa Einar Hammarstenin luona osoitteessa Norra Mälarstrand 26.

Toven kattohuoneistosta avautui näkymä etelään kohti Söderiä ja Riddarfjärden-lahtea.

Tovella oli tapana ajoittain pihistää ruokaa enonsa ruokakomerosta, mistä syystä eno oli varoittanut tyttöä, että ”kylmät muumipeikot säntäävät piiloistaan heti, jos joku tulee ruokavarkaisiin ja ne hierovat kuonoaan hänen jalkojaan vasten”.

Noina Tukholman-opiskeluvuosina siis sai nimen se hahmo, jonka ansiosta Tove Janssonista tuli parikymmentä vuotta myöhemmin maailmankuulu taiteilija.

Opiskelija-Tove asui lääkärienonsa luona Norra Mälarstrandilla.­

Tove Jansson opiskeli Tukholmassa 1930–33. Kuva vuodelta 1930.­

Tove opiskeli 1930–1933 Tukholman taideteollisessa koulussa, ”Tekniskassa” mainospiirtämistä ja kirjankuvitusta. Tekniskasta jalostui sittemmin nykyään Konstfackina tunnettu oppilaitos.

Hänen koulumatkansa kulki varakkaalta Kungsholmenin alueelta Norr Mälarstrandin rantalaitureita pitkin ohi Tukholman kaupungintalon, sitten rautatiesillan ali Karduansmakagargatanille ja sitten ylös Drottningatania Teknilliselle koululle, joka sijaitsi osoitteessa Mäster Samuelsgatan 44 lähellä Hötorgetia.

Nuo Teknisen koulun alueen korttelit purettiin 1950-luvulla, kun Hötorgscity pilvenpiirtäjineen rakennettiin, joten Toven aikaista tienoota voi vain kuvitella mielessään. Matkailija voi sen sijaan asettua nuoren Toven asemaan ja käydä ostamassa Hötorgetilta vihanneksia tai hedelmiä. ”Teknisläisillä” oli aikoinaan käytännöllinen tapa syödä asetelmissaan käytetyt raaka-aineet lounaalla tai välipalaksi.

Tove Janssonin Viktor-isä rakasti myrskyjä ja niiden tunnelmaa. Hänen ruotsalainen Torsten-enonsa, joka oli vuori-insinööri, puolestaan rakasti Toven mukaan räjäytyksiä ja nautti ihmisten säpsäyttelystä.

Tove Jansson kotonaan vuonna 1954.­

Tove kuvitti koulumatkansa Tekniskaan vuonna 1930.­

Toven sukulaiset olisivat varmaan myös säpsähtäneet, jos olisivat tienneet, että Tove rakasti korkeita paikkoja ja kattovaelluksia.

”Kungsholmenin katot ovat niin käytännöllisesti rakennettuja, että vaarallisen 1,5 tunnin vaeltamisen jälkeen minä löysin itseni korttelin toisesta päästä jossa tie sitten vääjäämättömästi katkesi.

Tove kulki mielellään öisin noilla yli kuusikerroksisten talojen katoilla.”Minun ukkini oli pappi ja saarnasi kuninkaalle.”

Ei siis ole ihme, että Tove vietti pienestä pitäen paljon aikaa Tukholmassa.

Tove Janssonin äidinisä oli Tukholman Pyhän Jaakobin kirkon kirkkoherra ja hovisaarnaaja Fredrik Hammarsten, jonka luona Västra Trädgårdsgatan 17:ssä Tove vieraili lapsena ja jonne hän myös pakeni äitinsä kanssa Suomen levottomuuksia ja sotaa loppuvuodesta 1917 kevääseen 1918.

Tove Jansson kertoo novellissaan Rakkaat enoni 20-luvun lapsuudestaan: ”Äiti ei koskaan puhunut koti-ikävästä, mutta niin usein kuin mahdollista, minut otettiin koulusta ja lähetettiin Ruotsiin tapaamaan hänen veljiään ja ottamaan selville, mitä heille kuuluu ja kertomaan, mitä meille kuului.”

Signe Hammarsten Janssonilla oli Tukholmassa suuri suku: isä, äiti ja viisi sisarusta, joiden luona Janssonit vierailivat pitkin 1910- ja 1920-lukua.

”Matkalla kotiin Tukholman yössä” – omakuva vuodelta 1931.­

Jansson piirsi kirjeeseen kuvan huoneestaan.­

Toven isoisän osoite on nyt osa alueen liikekortteleita. Naapuristossa ovat noilta ajoilta vielä kuitenkin jäljellä tulitikkuruhtina Ivar Kreugerin Tändstickpalats ja Västra Trädgårdsgatan 13:n De Geerska palatset, jossa on Suomen suurlähettilään virka-asunto.

Pyhän Jaakobin kirkko ja sen vieressä oleva kirkkoherran virka-asunto olivat vain kivenheiton päässä Kungsträdgårdenin puistosta, josta tuli näin Toven Tukholman leikkipaikka. Toven Tukholman-iloja olivat myös nykyajankin suomalaislasten suosikit Gröna Lund ja Skansen.

Toven ukin kodin lähellä oleva NK:n eli Nordiska Kompanietin tavaratalo Hamngatanilla oli myös osa Toven lapsuuden ympäristöä, sillä hän kävi siellä usein sukulaistensa kanssa: Tove osti kesällä 1926 NK:sta intiaanipäähineen, jonka avulla hän muuntui leikeissä intiaanipäällikkö ”Rautasydämeksi”.

Kului vähän yli 30 vuotta ja Tove palasi 1957 NK:n tavarataloon nyt juhlittuna satutätinä ja kutsuvieraana, kun hänen Muumipeikko-sarjakuvansa ja lastenkirjansa olivat tehneet hänestä maailmankuulun taiteilijan.

Tälläkin matkalla olivat mukana isä ja äiti ja Signe Hammarsten Jansson sai hyvityksen nuoruutensa kielloista, kun Toven kustantaja järjesti juhlat vielä nykyäänkin olemassa olevassa, 1863 avatussa Berns salonger -ravintolassa, jonne hänen papillinen sukunsa ei aikoinaan tytärtä päästänyt.

Toven lapsuuden vierailukohteita Tukholmassa oli myös Ruotsin Kansallismuseo, jossa Tove äitinsä kertoman mukaan kolmevuotiaana ”tuijottaa tauluja”.

Toven isän kirjevastaus Signe Hammarsten Janssonille kirjeessä on ennustajamainen: ”Ehkä Tovesta tulee vielä suuri taiteilija. Oikein suuri!”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?