Saimaalle haluavat nyt kaikki! Kävimme katsomassa, mikä sinne vetää, emmekä ihmettele buumia lainkaan - Matkat - Ilta-Sanomat

Saimaalle haluavat nyt kaikki! Kävimme katsomassa, mikä sinne vetää, emmekä ihmettele buumia lainkaan

Saimaan rannalla tuntuu, että tulossa on kaikkien aikojen matkailukesä. Ilta-Sanomat kävi tutustumassa Saimaa-buumiin.

Julkaistu: 11.7. 16:08

Saimaa-ilmiötä ovat tekstittäneet sanataiturit Junnu Vainiosta Juice Leskiseen. Osuu tunnelman kuvailu myös laiturin päässä lötköttävältä lomanviettäjältä:

– On vaikea keksiä valittamista.

Hellepäivän illanpuna kultaa maisemaa Puumalassa Sahanlahti Resortin Rantamakasiinilla. Päivö-myräkkä ei ole vielä vyörynyt yli. Paikallinen kahden miehen bändi vetää kansallismaiseman tunnuslaulua Iltaa Saimaalla, ja hyvin vetääkin.

Saimaa on kauneimmillaan. Ei puutu kuin norppa rannasta.

Arto Keinänen järjestää Ekopaatillaan norpparetkiä ja haitariristeilyjä Saimaalla.

Pirkkalalainen Kaivosen perhe kiteyttää poikkeuskesän lomafiilikset.

– Ensi kertaa vuosiin tuntuu siltä, että on päässyt irti töistä. Vuokrasimme asuntoauton viikoksi, ja ajoimme Kolin ja Kesälahden kautta Puumalaan. Voi että olemme nauttineet, Susanna ja Kalle Kaivonen huokaavat.

Helmi, 12, ja Pihla, 8, riemuitsevat rannassa suppilautoineen. Perhe on pelannut tennistä, pyöräillyt ja viettänyt lokoisaa laatuaikaa.

Saimaa ja loma! Pihla ja Helmi Kaivonen ottivat ilon irti Sahanlahden kesäpäivistä.

Pirkkalalaiset Kalle, Helmi, Pihla ja Susanna Kaivonen ovat nauttineet Saimaan-lomastaan enemmän kuin mistään pitkään aikaan.

Loma kotimaan puhtaassa luonnossa on kuin sallittu palkinto siitä, että jaksoimme noudattaa tiukkoja rajoituksia läpi kevään. Nyt ei hinguta ulkomaille.

Itä-Suomelle tärkeä Venäjän-raja on kiinni. Ei liioin näy aasialaisia, ei saksalaisia. Matkailuväki elää yhä epävarmoja hetkiä, mutta Saimaan rannalla ei ruikuteta. Siellä kääräistään hihat.

Okkolan lomamökeissä saksalaiset ovat tärkeä ryhmä.

– Nythän he eivät pääse maahan lainkaan. Monet saksalaiset varaavat mökin jo vuosia etukäteen ja viipyvät viisikin viikkoa kerrallaan. Odotamme mitä hallitus päättää heinäkuun puolivälissä, ja elämme sen mukaan, yrittäjä Paula Okkola sanoo.

Okkolan tilan viehätys on sama, mikä se oli Paulan appivanhempien aloitellessa mökinvuokrausta 1960-luvulla.

– Meillä saa olla rauhassa. Sitä ihmiset arvostavat.

Okkolan lomamökkien emännällä Paula Okkolalla on puussa salainen piilopaikka, jonne pääsee vain hän itse.

Saimaan selillä ja salmissa näkee satoja huviveneitä, mutta myös pöllilastissa seilaavia proomuja. Seutu elää puusta ja matkailusta.

Sahanlahden vierasvenesatamaan hönkii kummallisen näköinen yhdistelmä. Se on 123-vuotias höyrylaiva Heikki Peuranen, jonka kyljessä toimii halkovarastona lotja Enea. Komentosillalla seisovat höyryn entinen ja nykyinen omistaja.

– Laivanvarustajalla on elämässään kaksi onnenhetkeä. Se, kun hän ostaa laivan ja se, kun hän myy sen, varustaja emeritus Ari Mökkönen myhäilee.

Kesähali! Höyrylaiva Heikki Peurasen entinen varustaja Ari Mökkönen rutistaa Sahanlahden emäntää Jaana Kuivalaista.

123-vuotias höyrylaiva Heikki Peuranen vie Saimaan aalloille.

Mikkeliläinen Mökkönen on iso kiho Saimaan seudulla, MM-rallikuskikin vielä. Huvikäyttöön rekisteröity laiva on lastattu ystävillä Suomesta ja Monacosta. Alppihiihtäjä Sami Uotila kiinnittää köysiä ratamoottoripyöräilijä Mika Kallion kanssa.

Kyseessä ei ole uuden ajan Tuuliajolla-risteily, vaan kippareiden vaihtorituaali. Puumalassa oli tarkoitus pitää tämän kesän höyrylaivaregatta, mutta korona tuli väliin. On tyytyminen varjoregattaan.

Tuhannen saaren ja 3 000 rantakilometrin pitäjässä on lähes 4 000 mökkiä ja merkittävä julkkiskeskittymä. Mökkeilijät säätyyn katsomatta saavat lomailla rauhassa.

Ville Haapasalo suoltaa tauotta tarinaa ja hatsapuri-piiraita torikioskissaan. Sisarukset Aku Hirviniemi ja Aino-Kaisa Pekonen viettävät lähipiirinsä kanssa kesäpäivää Rokansaaren nostalgisessa Mallun kahvilassa.

Omistajapari Jaana ja Janne Kuivalainen ovat 1700-luvun sahamiljöön sielu ja sydän – aamusta yöhön. Kolmen viikon kiireisen hellejakson päälle rätkähti rajuilma, joka kuitenkin säästi lomakeskuksen vaurioilta.

Nätisti yhdistyy puuhakkuus ja savolainen lupsakkuus. Kuivalaiset ehtivät kaikkialle.

– Meillä Puumalassa on fantastinen yhteishenki. Jos oman väen kädet eivät riitä, kyläläiset tulevat talkoilla apuun, Jaana kiittää.

Sahanlahden hyväntuulinen omistajapari Jaana ja Janne Kuivalainen ovat saaneet Sahanlahden vanhan sahamiljöön kukoistamaan.

Jannen juttupankista sinkoaa tarinoita askareiden lomassa.

– Kahdeksan vuotta sitten tulin kaverin kanssa rantaan ja sanoin, että tästäpä se taitaa tulla vaimon ja minun paikka. Ukko istahti kivelle ja totesi että hullu.

Hulluus kannatti. Suomen Matkailijayhdistys julisti äskettäin Sahanlahden maan parhaaksi matkakohteeksi. Etelä-Savo tekee kunniaa suomalaisille raaka-aineille ja keittiölle D.O. Saimaa -filosofian mukaan: kaikki tarjottava on läheltä, tuottajat ja matkailuyritykset toimivat kimpassa.

Polkupyörä. Tuo nerokas laite, jonka on tänä vuonna keksinyt koko Suomi!

Suur-Saimaan ympäri kulkeva saaristoreitti on maan, tai sanotaan reilusti maailman hienoin. Polkijan urakkaa helpottavat vesistön poikki seilaavat yhteysalukset Norppa II ja Roope-Saimaa.

Norppa II:n ”kansipoikana” kesäkeikkaa heittävä Matti Viialainen on saarnannut Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan yhteistyöstä molempien maakuntien johtajana. Lauttasatama Nestorinranta on paitsi Viialaisen, myös Nestori Miikkulaisen esikuvan Nestori Reposen kotipaikka.

Norppa II kuljettaa pyöräilijöitä Lintusalosta Hurissaloon. Kyytiin mahtuu vain 20, joten ennakkovaraus on tarpeen.

Maakuntajohtaja Matti Viialaisen perheen yritys Nestorinranta on mukana yhteysliikenteessä. Viialainen on ottanut kesäpojan pestin Norppa II:lle.

Puumalan sillalta aukeaa komea maisema molempiin suuntiin. Kunnassa on 3000 kilometriä rantaviivaa.

Saaristoreitti on yksi jääräpäisesti itsenäisenä pysytelleen Puumalan kunnan urotöistä. Muualla Saimaalla kuohuu iankaikkiselta tuntuva sote-myrsky kesäkaupunki Savonlinnan maakuntaratkaisusta. Tulos vaikuttaa koko Itä-Suomen elämään.

Puhdas ympäristö on mitä suurimmassa määrin politiikkaa, mutta sinisellä selällä on lupa vain nauttia. Luonto ei koskaan anna norppa-takuuta. Viialaisella on tarjota kelvollinen vaihtoehto.

– Katsokaapa, tuolla männyssä on kalasääsken pesä, hän näyttää ja kaikkien kyytiläisten päät kääntyvät.

Rauhallisesti jyskytellään kolme varttia. Hötkyilijät eivät tänne kuulu, sillä maantie on kapoinen ja sorapätkillä hankala ajella. Tien parantelu alkaa näinä päivinä.

Tervetuloa Etelä-Karjalaan, tarkemmin sanoen Kyläniemen saareen, joka pistää keskelle Saimaata!

Ennen Kyläniemeä pitää ehdottomasti stopata mantereen puolella Utulan legendaarisella kyläkaupalla. Terassilla istuvatkin jo päiväolusilla imatralaiset kaverukset Jukka Tuononen ja Jukka Huhtanen.

Jukat huristivat Utulaan omalla veneellä. Parivaljakko antaa Saimaan-kulkijoille pätevän vinkin.

– Huuhanranta. Se on Saimaan komein biitsi. Tuossa justiinsa ennen lossia.

Imatralaiset Jukka Tuononen ja Jukka Huhtanen poikkesivat veneretkellään Utulan kyläkauppaan. Kaverukset ovat huristelleet pitkin Saimaan selkää jo pari viikkoa.

Saimaa kuuluu valtavaan Vuoksen vesistöön, jota pitkin voi veneillä Kainuun rajoille saakka. Laatokkaan laskevan Vuoksen suulla, Imatrankosken partaalla seisoo jyhkeä Valtionhotelli vähän vaisuna, kuten koskikin.

Hotelli aukesi koronan jälkeen vasta heinäkuun alussa. Venäläisasiakkaat pysyvät yhä pois, mutta onhan jugendlinna itsessäänkin nähtävyys. Rajan pinnassa, jopa hotellissa, on läsnä suomalaisia aina kiinnostava sotahistoria.

Imatran Valtionhotelli on hieno nähtävyys jo ulkoa.

Talvisodassa Valtionhotelli oli Suomen toiseksi tärkein komentopaikka Mikkelin päämajan jälkeen. Sotaherrojen huoneeseen pääsee tutustumaan.

Italialainen moottorihurja Giacomo Agostini muuten asui ajojen aikaan tornin presidenttisviitissä ja katseli koskimaisemaa, jos kerkesi. Koskinäytöksiä järjestetään koronan vuoksi vasta loppukesästä.

Ihmeellinen itä on yllättänyt iloisesti turkulaiset Tiina ja Timo Nurmen. He viettävät aikaa Lappeenrannassa treffaamassa elintarvikevirastossa kesätöissä olevaa poikaansa Aleksia.

– Ei ole ennen täällä reissattu. Hienoa seutua!

Nurmet nauttivat löylyn jälkeisestä kesäillasta Rutolan koulun pihassa. Anne Sorsa-Vainikka ja Timo Vainikka ovat kunnostaneet vuonna 1926 rakennetun mansardikattoisen koulun Salpalinjan Hovi -nimiseksi huoneistohotelliksi. Yöpyjä voi valita asusteleeko biologian, historian, musiikin tai äidinkielen luokassa.

Timo ja Aleksi Nurmi nauttivat kesäillasta Salpalinjan hovin pihalla. Vanha koulu on rakennettu 1926 ja se lakkautettiin 2012.

Anne Sorsa-Vainikka opastaa matkaajia Salpalinjan bunkkereissa. Hän pitää miehensä Timo Valjakan kanssa kodikasta huoneistohotellia vanhalla Rutolan koululla.

Välirauhan aikana rakennettu Salpalinja kulkee aivan tontin vierestä. Jos puna-armeija olisi ehtinyt tänne saakka, Imatra ja Lappeenrantakin olisivat jääneet rajan taa. Maaston kiviset panssariesteet ovat sammaloituneet, mutta bunkkerit säilyneet alkuperäisessä kunnossa.

– Emme tienneet näistä mitään ennen Neuvostoliiton romahtamista, vaikka olemme täältä kotoisin. Silloin ei puhuttu, Vainikat kertovat.

Kuvaviesti piippaa. Se on Jaana Kuivalaiselta Sahanlahden lomakeskuksesta. Helleviikon päätteeksi rantaan on uiskennellut norppa!

Varoittiko veijari lähestyvästä myrskystä, vai silkasta elämänriemustako se tuli tervehtimään? Ei näistä myyttisistä olennoista tiedä.

Kova ja lumeton talvi oli norpillakin.

Yöveden tuhannet tarinat

Yöveden Astuvansalmen mystinen kiviprofiili Astuvan ukko seisoi paikoillaan jo jääkauden muovatessa Saimaata. 6 000 vuotta sitten vesi oli kymmenen metriä korkeammalla ja ihmiset piirustivat viestejään kallioon. Siellä ne ovat yhä.

Helsinkiläisten Edith ja Emil Stenin perheellä on mökki Saimaalla. Risteily Astuvansalmelle kiinnosti lomalaisia kovasti.

Astuvansalmen kalliomaalaukset on tehty noin 6000 vuotta sitten. Tuolloin vesi oli 10 metriä korkeammalla.

Kallioniemen huvilan isäntä Otto Ravantti vie veneellään matkailijoita tutustumaan Astuvansalmen kalliomaalauksiin.

Maalauksia pääsee ihailemaan maitse, mutta täyteen oikeuteensa ne kasvavat järveltä katsottuna. Opastettuja kyytejä järjestää laivuri Otto Ravantti.

Otto ja Irina Ravantti pyörittävät päätyönään erinomaisesta keittiöstään tunnettua Kallioniemen huvilaa, jolla on hurmaava ja vähän skandalöösikin historia aikansa seurapiirien piilopaikkana.

Irina ja Otto Ravantti pitävät hurmaavaa Kallioniemen huvilaa Ristiinassa. Otto vie matkailijoita laivallaan Astuvansalmen kalliomaalauksille.

Huvilan rakennutti 1896 kansanrunouden tutkija E.N. Setälä puolisonsa, kirjailija Helmi Krohnin kanssa. Setälän kielioppia ovat sukupolvet päntänneet päähänsä niin, että se siellä pysyy. Hänen tekstiään on myös Suomen itsenäisyysjulistus.

Irina Ravantti saa historian elämään tyylikkäällä tarinoinnillaan.

– Emil Nestor kirjoitti Suomen kielen lauseopin 16-vuotiaana ja joutui myöhemmin tenttimään oman kirjansa yliopistossa. Lienee ainutlaatuista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?