Tänä kesänä matkaillaan kotimaassa. Suomessakin riittää nähtävää, vaikka korona voi vielä rajoittaa aukioloa monessa paikassa.
Ilta-Sanomat listasi yhteen kotimaan parhaat luontokohteet.
Päiväretkelle luontoon
1. Ramsholmen, Raasepori
Rasholmenin lehto on kuin keskieurooppalainen satumetsä. Tammet, saarnet, vuorijalavat ja vaahterat hallitsevat metsää, jonka pohjakasvillisuus on loppukeväästä kukkien värittämää. Eri alueita yhdistävät somat kävelysillat, ja alueen reitit ovat esteettömiä.
2. Ruunaan kosket, Lieksa
Retkeilyalueella metsän siimeksessä voi nauttia Lieksajoen kuudesta kuohuvasta koskesta. Kuohunta on parhaimmillaan juuri nyt tulvavesien vuoksi.
Koskenlaskua Ruunaalla.
3. Piikkiön Linnavuori, Kaarina
Ulkoilureitit Piikkiön Linnavuorella sopivat myös historiannälkäisille, sillä matkalla voi käydä rautakautisella Huttulan linnavuorella ja muinaisilla hautaröykkiöillä. Reitti Linnavuoren ympäri kestää 3,5 kilometriä, mutta pidempäänkin voi kävellä.
4. Langinkosken luonnonsuojelualue, Kotka
Kymijoen komea koski on lohivesistään tunnettu, ja itse Aleksanteri III rakastui paikkaan ja rakennutti sinne itselleen keisarillisen kalastusmajan. Alueella on vielä vanhempi ortodoksinen kappeli. Luonnonsuojelualueella on eripituisia ja -tasoisia reittejä.
5. Torronsuo, Tammela
Suomen syvin suo houkuttelee retkeilijöiden lisäksi harvinaisia lintuja. Pitkospuilla kulkee ongelmitta eteenpäin. Heinäkuussa suolta voi löytää lakkoja, myöhemmin karpaloita.
Tammelan Torronsuon retkeilyreitin pitkospuut.
6. Rokua Geopark, Utajärvi
Unescon maailmanperintökohteeksi valittu Rokuan luonto on jääkauden vahvasti muovaamaa.
Pookivaara Rokua Geoparkissa.
Kookkaalla alueella sijaitsevat Rokuan kansallispuisto ja Oulujärven retkeilyalue, joissa riittää niin patikointi- ja melontareittejä kuin komeita puukirkkoja.
Rokuan luontoa.
7. Punkaharjun luonnonsuojelualue, Punkaharju
Ikihonkien ja järvimaisemien välissä kulkevia kävelyreittejä on ilo kulkea. Alueen kaunis luonto oli jo 1800-luvulla matkailijoiden rakastamaa, ja palveluita on paljon. Luonnonsuojelualueella on myös Salpalinjan sodanaikaiseen puolustuslinjaan kuuluvia juoksuhautoja.
Järvimaisema Punkaharjulta
8. Hepoköngäs, Puolanka
Vesi vyöryy ja pauhuaa komeassa 18 metrin vesiputouksessa. Parkkipaikalta putoukselle vie lyhyt, esteetön hiekkatie.
Hepoköngäs on Suomen korkein luonnonvesiputous Puolangalla.
9. Kintulammi, Tampere
Vuoden 2020 retkikohteeksi valittu ulkoilualue on vaihtelevaa luontoa: vanhaa metsää, pieniä lampia, soita ja kallioita. Retkeilijöille on neljä arkkitehtonisesti tyylikästä laavua päiväkäyttöön ja viisi tulipaikkaa.
10. Lappajärven kraatterijärvi, Lappajärvi
Euroopan suurimpaan kraatterijärveen voi ottaa tuntumaa uiden, meloen tai risteillen. Suuren järven voi kiertää jalan, pyörällä tai autolla. Meteoriittikeskuksessa kannattaa tutustua 77 miljoonan vuoden takaisiin aikoihin, jolloin meteoriitti tömähti alueelle.
11. Hitonhauta, Laukaa
Valkolan kylässä sijaitseva rotkolaakso salpaa hengityksen. Kallioseinät nousevat 10–20 metrin korkeuksiin, ja polku on paikoitellen kapea. Nimensä laakso on saanut kansantarun mukaan siellä asuneesta Hitto-menninkäisestä. Rotko on noin puoli kilometriä pitkä.
12. Sammallahdenmäki, Rauma
Pronssikautisella muinaisjäännösalueella on 36 hautaröykkiötä, ja se on Pohjoismaiden suurimpia ja monipuolisimpia aikakauden kalmistoalueita. Maailmanperintökohteeseen voi tutustua omatoimisesti.
Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiökalmisto.
13. Oravivuoren Struven piste, Jyväskylä
Oravivuorella voi nousta näköalatorniin, ihailla maisemia Päijänteelle ja ihmetellä Unesco-kohde Struven pistettä, poranreikää kalliossa, jonka avulla laskettiin aikoinaan maapallon mittasuhteita.
14. Aulanko, Hämeenlinna
Aulangonvuoren kivisestä näköalatornista aukeaa komea kansallismaisema, jonka on kerrottu innoittaneen Jean Sibeliuksen säveltämään Finlandian. Alueella on monipuolisia liikunta- ja majoitusmahdollisuuksia, joutsenlampi ja karhuluola.
Aulangon luontomaisemia.
15. Saana-tunturi, Enontekiö
Laakeapäisen tunturin huipulle 1 029 metriin johtaa kahdeksan kilometrin retkeilyreitti.
Maisemia Saana-tunturilta.
Jos haluaa vielä korkeammalle Haltille, täytyy vaeltaa 55 kilometrin reitti. Kolmen valtakunnan rajapyykkikin on lähellä.
Järvi Saana-tunturilla.
16. Norppapolku, Puumala
13 kilometrin rengaspolku kulkee Puumalan satamasta pitkin Saimaan hiekkarantoja, joten uimatamineet kannattaa pakata reppuun. Tarjolla on myös kolmen tai neljän kilometrin reittejä. Harjumaisemat ja jylhät kalliot tekevät vaikutuksen kulkijaan.
Pidemmät luontoretket
17. Karhunkierros, Salla/Kuusamo
Suomen suosituin vaellusreitti kulkee Oulangon kansallispuiston upeissa maisemissa. Varsinainen reitti on 72 tai 80 kilometriä, mutta päiväretkeksi sopivalla Pienellä karhunkierroksellakin (12 km) näkee vesiputouksen ja riippusillan.
Karhunkierros Kuusamossa.
18. Hossan kansallispuisto, Suomussalmi
Retkeilyalue tunnetaan kirkkaista vesistöistään ja Vaara-Suomelle tyypillisistä korkeuseroistaan.
Hossa.
Se kätkee sisäänsä rotkoja, kanjoneita, riippusillan ja ainakin 3500-vuotisia kalliomaalauksia. Eripituisia reittejä moneen makuun.
19. Helvetinjärven kansallispuisto, Ruovesi
Näyttävä kansallispuisto tunnetaan nimenomaan Helvetinkolusta, syvästä kalliohalkeamasta, jonka pohjalla on tulentekopaikka ja päivätupa. Sen lisäksi alueella on jyrkkärantaisia rotkojärviä, luonnontilaisia soita ja salometsiä. Mäkisyytensä vuoksi kansallispuistossa on vaikea liikkua lastenvaunuilla tai pyörätuolilla.
Ruoveden Helvetinkolu on Helvetinjärven kansallispuiston tunnetuin nähtävyys.
20. Repoveden kansallispuisto, Kouvola/Mäntyharju
Riippusilta on kansallispuiston ikoninen tunnus, joka löytyy heti parkkipaikan läheltä. Komeat kalliot ja järvet täplittävät aluetta. Alueella on yli 45 kilometriä eritasoisia kävelyreittejä.
Repoveden kansallispuisto.
21. Birgitan polku, Lempäälä
Vuoden retkikohteeksikin valittu Birgitan polku kiertää lenkin kauniissa järvimaisemassa. Kokonaisuudessaan reitti on 50 kilometriä. Matkalla on nuotiopaikkoja ja laavu, jossa yöpyä.
22. Kaldoavin erämaa, Utsjoki
Kaldoaivin erämaa Suomen pohjoisimmassa kolkassa, kivenheiton päässä Jäämerestä tarjoaa karua tunturimaisemaa, jossa vaeltaa tai meloa. Erityisesti kalastajille paikka on onnela.
23. Pihtsusköngäs, Enontekiö
Suomen Niagara laskee villinä tunturilta syvään kanjoniin. Vapaata pudotusta on 17 metriä. Vesiputousten kuninkaan luo pitää vaeltaa 40 kilometriä vaikeakulkuisessa käsivarren erämaassa.
Käsivarren Lapin erämaata.
24. Kolin kansallispuisto, Lieksa
Taiteilijat ja turistit ovat menneet Kolista sekaisin yli vuosisadan ja syystä. Paha- ja Ukko-Kolin huipuilta aukeaa uskomaton kansallismaisema, mutta Pielisen rantakin on supisuomalaisuuden sydämessä. Täällä voi viettää tovin tai samoilla koko viikon.
Kansallismaiseman ydin, Kolin korkein kohta on 347 metriä merenpinnasta.
