Italialainen matkatoimistovirkailija haaveili matkasta Helsinkiin – loman esteenä ollut ”ongelma” hämmentää ja huvittaa: ”Oli muuten tosissaan”

Julkaistu:

Kulttuurierot
Ranskalainen kirjekaveri pelkäsi taajamassakin karhuja, hollantilainen vieras odotti näkevänsä telttoja, lukijat kertovat.
Vaikka tyhmiä kysymyksiä ei pitäisi olla edes olemassa, ja uuden oppiminen on aina enemmän kuin suotavaa, saattaa ulkomaalaisen vieraan kysymys itselle tutuista kotimaan tavoista joskus hieman huvittaa.

Sama pätee myös suomalaisiin ulkomailla, sillä myös me kummastelemme ulkomailla huomaamiamme, hieman erikoisiltakin tuntuvia tapoja.
Ilta-Sanomien lukijoilla riittää tarinoita heidän todistamistaan kulttuurieroista niin meillä kuin maailmalla. Kokosimme yhteen lukijoiden kokemuksia.

Keskustelu leirintäalueella jäi mieleen

– Monzassa leirintäalueella belgialaiset kyselivät, onko Lapissa teitä ja mitä lappalaiset syövät. Vastasin heille, että on teitä ja että lappalaiset syövät mitä tahansa sellaista, mitä he ostavat supermarketista.

Hollantilainen ystävä esitti vähintäänkin erikoisia kysymyksiä

– Minun hollantilainen ystäväni ihmetteli Oulun vierailullemme, että onko täällä kerrostaloja. Hän oli luullut, että pohjoisemmassa asutaan teltoissa, ja ihan pohjoisessa ei ole asutusta ollenkaan. Suurta ihmetystä aiheutti myös asfalttitiet ja se, että tienreunassa saa ajaa. Kyseli myös, että kauan on kestänyt kaikkien puiden istuttaminen metsäksi. Tämä tapahtui vuonna 2010.

Italialaisen matkatoimistovirkailijan kommentti hämmentää

– Italialainen matkatoimistovirkailijarouva kertoi, että hän tulisi mielellään käymään Helsingissä, mutta hänellä on pieni ongelma. Hän ei osaa hiihtää. Oli muuten tosissaan.


Yhdysvaltalainen leipäkulttuuri vei kielen mennessään

– Yhdysvalloissa opin tavan, jossa kerrosleivän puolikkaat voidellaan toiselta puolelta sinapilla ja toiselta puolelta majoneesilla. Sinappi ei ole makeaa, vaan ”deli-style”, ja siksipä opinkin tykkäämään sinapista. Antaa todella hyvän maun muhkeaan kerrosleipään. Yhdysvalloissa harvoin syödään open-face sandwich -leipää, kuten Suomessa on tapana.

Au pair -kokemus opetti

– Englannissa oli kaksi hanaa kylpyhuoneen lavuaarissa. Tiskejä ei huuhdottu, vaan kuivattiin tiskiaineen jäljiltä. Usein talossa oli kuumavesiboileri, josta vesi loppui aina. Kaasu-uunia oli hankala käyttää.

Aikoinaan posti tuli pari kertaa päivässä ainakin kaupungeissa. Joka paikassa, paitsi keittiössä, oli kokolattiamatto, joka oli irti lattiasta, ja jota sitten au pair jynssäsi polvillaan tiskiaineella ja rätillä. Huoneiden ison ikkunan kehyksissä olevia pieniä ruutuikkunoita oli hankala pestä! Pyykkikone ja kuivausrumpu olivat keittiössä. Lapset ottivat kouluun lounaaksi valkoista paahtoleipää, perunalastuja, omenan ja sokerilitkumehua. Meillä syötiin paljon mintunlehdillä maustetussa vedessä keitettyjä perunoita, koska rouva oli terveellisen ruoan ystävä. Maistuivat muuten mainioilta.

”Minua pidettiin aivan ainutlaatuisena nerona”

– Asuin Englannissa opiskeluasunnossa, jossa vakiovaruste oli talvella sähköpeitto. Opin senkin niksit, sillä aluksi olin saada sen alla lämpöhalvauksen, ja toisaalta alta kömpiessä tuli shokkihoitoa, koska sisällä lämpötila oli aamulla nollassa. Opin käyttämään myös aivan käsittämättömiä takkavirityksiä. Piipussa iso reikä suoraan taivaalle 10–15 metrin piipusta niin, ettei välissä ole peltiä. Vain siksi, että kukaan ei saisi häkää. Kun opetin heille peltitekniikan ja sen reiän, niin minua pidettiin aivan ainutlaatuisena nerona.

Kalifornialaisen kassaneidin vastaus yllätti

– Santa Monicassa kenkäkaupan kassaneiti kysyi mistä tulen. Sanoin tulevani Euroopasta. ”Tiedän Euroopan, sen pääkaupunki on Pariisi”, vastasi ilahtunut kassaneiti.

Japanin tavoissa opettelemista

– Olen ollut kolme kertaa Japanissa työmatkalla. Saimme ennen matkaa tietoläjäyksen sen kulttuurista. Ei ole suositeltavaa kumartaa tervehtiessä – tapoja tuntematta sillä saattaa jopa loukata toista osapuolta. Alempiarvoisen kuuluu kumartaa syvempään. Suomalaiset tunnetusti ovat jäykkäselkäisiä, joten on parempi, ettei kumarra lainkaan, vaan tervehtii napakasti kätellen. Silmiin katsomista ei suositeltu.

Ruokaillessa on hyvä tapa jättää hieman syömättä, se todistaa että ruokaa on ollut riittävästi. Jos on keittoa, niin se ryystetään suoraan kupista, ei lusikoida (tottahan lusikankin saa). Myös röyhtäily kuuluu asiaan, se todistaa ruokaa olleen riittävästi ja sen olleen hyvää.

”Hieman arvelutti”

– Guatemalassa hotellihuoneeni suihku oli katossa oleva kiekko, johon oli kytketty kaksi johtoa. Kiekon sisällä oli sähkövastus, joka lämmitti sen läpi kulkevan veden. Veden lämpötilaa säädettiin veden virtausta muuttamalla. Vesi ja sähkö voivat olla vaarallinen yhdistelmä, joten hieman arvelutti astua kiekon alle varsinkaan, kun suojamaadoitusta ei ollut.

Japanilainen ystävä kummasteli suomalaisten pukeutumistapoja

– Japanilaiset ystäväni ovat ihmetelleet, että vaikka Suomessa ulkona on 20 pakkasastetta, niin sisällä voi oleskella t-paita päällä. Useat japanilaiset asunnot ovat talvisin kylmiä, koska lämpöeristyksiä ei ole. Osakalaisen ystäväni talo on teräsrunkoinen, jossa seinän sisäpuoli on kipsilevyä, ulkopuoli kevytbetonia. Seinissä ei ole lainkaan eristeitä. Tammikuussa lämpötila voi öisin laskea pariin asteeseen. Elokuussa voi taas olla jopa +40 astetta. Lämmitystä ja viilennystä hoidetaan ilmastointilaitteella. Sähkö on kuitenkin kallista, joten lämpimät vaatteet, paksut peitot ja kerosiinilämmitin ovat käytössä.

”Menetkö kouluun reellä?”

– Ranskalainen kirjeenvaihtokaverini kysyi ihan vakavissaan 1980-luvulla, että menenkö kouluun reellä. Kävi meillä sittemmin kylässäkin, ja pelkäsi, että eteläsuomalaisen kaupungin taajamassa sijainneen kotitalomme takana olevassa pienessä metsikössä oli karhuja.

Jenkkien tavat ihmetyttävät

– Ihmettelen sitä, että sisällä Yhdysvalloissa pidetään kengät jalassa. Siellä sitten hiekat, räät ja kakat on kokolattiamatolla. Myös yksinkertaiset ovet sisäänpäin avattavana ovat vaarallinen juttu. Niitähän siellä potkitaan urakalla. Myös tyhjänpäiväinen small talk on ärsyttävää – sillä ei tarkoiteta mitään.

Italialaisena Suomessa

– Suomessa kysytään usein, onko teidän italialaisessa perheessä mafian jäseniä? Syöttekö aina spagettia? Meillä kyllä toimii lämmitys joka päivä, ja paikat eivät homeessa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt